Olutkohde: Lauttasaari

Luettuani Helsingin Uutisten jutun Lauttasaarelaisen klassikoobaarin sulkemisesta aloin haudutella ideaa Lauttasaaren baarikierroksesta, koska en ollut tuossa klassikossa koskaan käynyt. Samalla voisi sitten katsastaa muuta saaren tarjontaa. Eräänä kesäisenä lomailtapäivänä liikunta-aktiviteettimme peruuntui, joten päätimme korvata sen nesteytystä sisältävällä liikunnalla. Saarellisesta maisemista muistutti heti alkumatkasta poikkeuksellisen kookas joutsenpesue.

 

Solmu Brewery

Matkan ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui kuitenkin aivan liikuntapaikkamme läheisyyteen hiljattain auennut Solmu Brewery taproom. Olin kuullut paikasta hieman kädenlämpöisiä arvioita eivätkä oluet olleet toistaiseksi vakuuttaneet, jos nyt eivät mitenkään viallisiakaan. Uusi paikka piti kuitenkin käydä tarkistamassa.

Paikka osoittautui kuitenkin varsin mainioksi. Paikan päällä tehtyjä oluita oli jo hanassa useita, joista maistoon valitsimme Artesan Lagerin ja Indian Clove Hitch IPAn. Molemmat varsin päteviä ja säähän sopivia, myös puhtaita ja tasapainoisia. Ruokalistakin vaikutti ihan hyvältä, joskaan keittiö ei maanantaina ollut auki. Tänne pitänee vielä tulla Olutkulttuuriseuran ruokaretkelle.

Matkalla seuraavaan ravintolaan kohtasimme myös murtovarman portin.

Rixi-baari

Seuraavaksi olikin vuorossa se matkan pääkohde, rakennuksen purun myötä ainakin joksikin aikaa sulkeutuva Rixi-baari. Voisin kuvailla kokemusta monitahoiseksi. Terassi on selvästi tämän ravintolan sielu ja ison pihamaisen terassin menettäminen tulee vaikuttamaan oleellisesti ravintolan tunnelmaan jos se tulevassa uudisrakennuksessa päätetään avata. Valikoima ei päätä huimaa, melko tavallisella Sinebrychoffin paletilla mennään, eli harrastaja löytää lähinnä Brooklyniä, Laitilaa ja Blancia. Sisätilat olivat myös melko ankeat ja omistaja jätti minut täysin palvelematta, keittiöstä sentään löytyi apukäsi jolle tilaus ja raha kelpasi. Joka tapauksessa kyllä tässä naapurusto mielenkiintoisen paikan menettää, käy vielä jo tänä kesänä ehdit!

Pikku Katti

Pikku Katti ei varsinaisesti vaikuta kutsuvalta olutravintolalta, mutta jokin veto sillä on kun terassi tuntuu työmatkalla ohi ajaessa olevan joka päivä täynnä väkeä. Ja olihan tämä lopulta melko mielenkiintoinen yhdistelmä räkälää ja ihan pätevää kulmakuppilaa. Kaapista löytyi melkoisena löytönä Sonnisaaren Vattua ja samalla lupsakan oloinen mies baaritiskin takana valmisti "yökerhotilausta", kymmentä vodkacolaa. Jotka muuten menivät neljän hengen pöytään pihalle. Mitään stereotyyppistä räkäläkäytöstä emme kuitenkaan todistaneet, vaan tunnelma terassilla oli oikein mukava. Sisätiloista tosin luulisi hiljalleen saavan jo sen tupakanhajun pois, sen verran kauan sisällä polttaminen on ollut jo kiellettyä.

Sidewalk

Näköetäisyydellä Pikku Katista on varsin erilainen paikka. Sidewalk tuli aikanaan Lauttasaareen mielenkiintoisena craft-paikkana, mutta nyt identiteetti tuntuu olevan jotenkin hukassa. Kivinen terassi on tehty tarpeettoman ahtaaksi raskailla varjonjaloilla ja terassin aukiolon viestintä negaation kautta tuntuu omituiselta. Kaapista löytyi jotain mielenkiintoisia yllätyksiä, kuten Nognen Imperial Brown Ale ja Sierra Nevadan Torpedo, mutta leveä hanarivistö on täytetty lähinnä erilaisilla lagereilla ja laadukkailla mutta ei ehkä niin kiinnostavilla klassikoilla kuten Fuller's ESB, Weihenstephaner Hefe, Jaipur ja Pilsner Urquell. Hyviä oluita toki, mutta mitään uutta täältä ei harrastaja löydä. En valitettavasti ennusta tällä konseptilla pitkää ikää, mutta olen mielelläni myös väärässä.

Kaunis Kampela

Loppuun vielä takuuvarma klassikko, kalaravintola. Tässä tapauksessa Kaunis Kampela, joka on ihan sitä samaa mitä kaikki muutkin kalaravintolat. Pitkähkö, perinteitä noudattava mutta myös mielenkiintoinen hanalista, perinteinen pubisisustus, lautapelejä, mukava henkilökunta. Kalaravintolaan mennessäsi tiedät mitä saat, ja se on pääosin hyvä asia. 

Jätkäsaaresta startaten matkaa tuli noin 10 km, mistä noin puolet koostui saarien välisistä siirtymistä, eli julkisilla Lauttasaareen saapuen kyseessä on varsin maltillinen 4-5 km kävely. Kokeilemisen arvoinen, sanoisin!