20.12.19

Väkevä joulu - tasting


Joulu lähenee, ja silloin on tietenkin aika Olutkulttuuriseuran klassikoksi muodostuneen One Pintissä pidettävän joulumaistelun. Nämä maistelut ovat kuin itsestään muodostuneet OKS:n ja Pintin yhteistyön kulminaatiopisteiksi, jossa pubin väki tarjoilee naurettavan halpaan hintaan räävittömän kattauksen toinen toistaan parempia oluita. Perinteeksi on myös muodostunut ettei tastingin olutlistaa enää edes yritetä saada tietoon etukäteen. Luotto järjestävään tahoon on vahva.

Tällä kertaa Allu oli kertonut teeman olevan "Väkevä joulu", mutta valitteli juomien keskivahvuuden jäävän niukasti 10 % alle. 11 paikalle päässeestä jäsenestä suurin osa toimitti arvosanan raatiin joko Untappdin tai IRCin / sähköpostin välityksellä.



Tastingin aloitti Troubadourin Magma - klassikko-oluen Maris Otter maltaasta valmistettu versio. Troubadour teki ilmeisesti tätä versiota ensi kerran 2016, mutta meillä oli maistossa 2018 versio, josa oli harmillisesti ehtinyt päiväys mennä umpeen. Voltteja löytyi 9 %, mutta kuten Belgiassa on tapana, ne eivät juurikaan maistuneet. Untappdin yleisimpien kuvailusanojen joukosta löytyi "light", jota pidän tässä tapauksessa kohteliaisuutena. Tyylikäs ja maistuva olut.

Keskivahvuus tähän asti: 9 %
Raadin arvio: 4- (3+ - 4)



Tastingin toinen olut oli Pintin historiaan sopivasti Markku Korhosen HBF - matkoillaan Sloveniasta maahantuoma HumanFish Russian Imperial Stout. Voltteja vain 8,4 % ja Allu kutsuikin tätä sessiovahvuisimmaksi russian imperial stoutiksi jonka on ikinä nähnyt. Olut ei valitettavasti ollut ihan täysosuma, sillä tämä oli jopa vetinen. Ihan mukava paahde ja kahvisuus, mutta syvyyttä jäimme kaipaamaan.

Keskivahvuus tähän asti: 8,7 %
Raadin arvio: 3+ (2 - 4)



Sitten olikin taas luvassa takuuvarma tuote, De Struise Tsjeeses Reserva, tarkalleen ottaen vuoden 2014 (!) Knob Creek - bourbontynnyrissä kypsynyt versio. Luultavasti jokainen Struisen oluita maistanut pystyy jossain määrin kuvittelemaan millaisesta tuotteesta on kyse, ja haluaisi tätä myös maistaa. Erinomaista. Voltteja tasan 10 %.

Keskivahvuus tähän asti: 9,13 %
Raadin arvio: 4 (3+ - 4½)



Tokihan tähänkin tastingiin yksi hapanolut saatiin, nimittäin Alvinnen Cuvée Freddy. Olin maistanut aiemmin vadelmaversion, mutta tämä oli rehellinen maustamaton dark sour ale. Voltteja kuitenkin 8 %. Alvinne käyttää oluensa omalla morpheus - hiivakannallaan, joka on jonkinlainen yhdistelmä perinteistä saccharomyces - hiivaa ja villimpää brettanomycestä, antaen melko hallitun mutta kompleksin happamuuden. On toiminut mainiosti ennen ja toimi mainiosti myös nyt.

Keskivahvuus tähän asti: 8,85 %
Raadin arvio: 4+ (3½ - 5-)



Belgiasta palattiin Espoon (suur-)Olariin, josta oli mukaan tarttunut vasta julkaistu tuplatynnyröity versio heidän imperial stoutistaan, eli DBA Dibs on the Cacao Nibs, joka oli kypsynyt sekä akvavit- että bourbontynnyreissä. Kirosin sitä kun satuin samana päivänä ostamaan panimolta pullon itselleni, mutta onneksi oli ainakin hyvää. Todella hyvää. Voltteja 11 %.

Keskivahvuus tähän asti: 9,28 %
Raadin arvio: 4½ (4 - 5, yksi 6/5 joka laskettiin 5/5:nä)


Jossain tastingissa tämä voisi olla jopa johtotähti, mutta tällä kertaa Gulden Draak Bremaster's Edition jäi välioluen rooliin. Hyväähän tämä toki on, ja voltteja muhkeat 10,5 %, mutta koska tämä oli useille jo tuttu edellisistä Kellareiden aarteista, ei erityistä sävähtämistä tapahtunut.

Keskivahvuus tähän asti: 9,48 %
Raadin arvio: 4- (3 - 4)


Loppuun saatiin vielä rehellistä pastry stoutia, ja vaikka olinkin tämän jo alkuvuonna Craft Beer Winter Wonderlandissa maistanut, Af Brew'n Candyman! Candyman! Candyman! Candyman! Candyman! on silti olut jota maistaa mielellään. Överimakea toki, mutta se ei ole häirinnyt näissä enää vuosiin. Voltteja pyöreät 10,0 %.

Keskivahvuus lopussa: 9,55 %
Raadin arvio: 4+ (4 - 5-)



Melko tiukka kattaus, joka olisi vaatinut aika raskasta syötävää jos olisi meinannut seitinohuen humalatilan välttää. Voiton vei yksimielistä ylistystä kerännyt Olarin Panimon tuotos, mutta jos raadin heikoin keskiarvo on 3+ ja muut vähintään 4-, kilpailu oli vähintäänkin kova. Suurkiitos Pintille ja Allulle jälleen yhdestä eeppisestä tastingista. Kaikki oluet oli haettu ympäri kaupunkia varta vasten tätä maistelua varten ja illalla luotiinkin kaksivuotissuunnitelma jonka mukaan ensi vuonna joka olut haetaan varta vasten eri Euroopan maasta ja 2021 joulutastingin joka olut on haettu itse eri mantereelta. Antarktiksen olut pitänee Allun käydä tekemässä paikan päällä itse. Sitä odotellessa.

3.12.19

Alkon joulukuun erikoiserä sokkona


Alkon joulukuun erikoiserässä on mukana neljä olutta, joita ennätin taas maistelemaan sokkona. Arviot perinteisesti kirjoitettu tietämättä itse oluesta tai erän teemasta mitään.


Olut 1

Vähän samea kultainen, kevyt vaahto. Tuoksu makeahko ja hedelmäinen, vähän vaniljaa. Maku jatkaa samoilla linjoilla. Vanilja tuo mieleen jonkun milkshake IPAn, mutta ei ole riittävän makea ollakseen mikään Omnipollo.
Ostaisin
Oli: Mufloni Loral Brut 3.5/5 / 6,0 % / 3,98 € / 0,33 l
En tätä jotenkin kyllä brut IPAksi tunnistanut, mutta kun panimotkaan eivät tunnu tietävän miten tätä tyyliä tehdään niin sama kai tuo. Hyvä juoma kuitenkin.

Olut 2

Sameampi, keltaisempi, makeampi, mehuisampi, vaniljaisempi, hedelmäisempi. Tämä jos mikä nyt on ainakin milkshake IPA. Voisi olla jopa Omnipollo, mutta en osaa sen tarkemmin veikata.
Ostaisin
Oli: Lervig Orange Velvet 3.9/5 / 5,5 % / 4,88 € / 0,33 l
Kyllä, milkshake IPA. Ja reilusti hedelmää. Hyvä tuote.

Olut 3

Sitten synkälle osastolle. Tuoksusta lähtien makeaa paahteista mallasta, rusinaa, rommia, mausteita jotka korostuvat maun puolella vielä enemmän. Humalaakin mukavasti. Lienee tynnyröity, mutta erikoiserän teemaksi epäilen tässä vaiheessa jotain maustettuja oluita.
Ostaisin
Oli: Sori Blind Harlequin XO Cognac BA 4.1/5 / 11,2 % / 8,70 € / 0,33 l
Rommi, konjakki, mitä näitä nyt on. Suositus edelleen myös tälle.

Olut 4

Synkkänä jatkuu, mutta tässä on hyvin omanlaisensa maku äskeiseen verrattuna. Makea on tämäkin, mutta ei niinkään sitä konjakkia, vaan enemmän jotain... kahvia? Mausteita löytyy tästäkin ja alkoholi tulee vähän edellistä enemmän pinnalle, mikä ei kuitenkaan haittaa liiemmin. Hyväähän tämäkin on.
Ostaisin
Oli: Lervig Toasted Maple Stout 4.3/5 / 12,0 % / 6,58 € / 0,33 l
Se mitään kahvia ollut vaan vaahterasiirappia. Reilulla kädellä. Tämä olikin jo ennestään tuttu, mutta toimii edelleen. Pesee Sorin hinnassa.

Ja sitten se teema. Uniikit löydöt. Ja juttelu henkilökunnan kanssa vahvisti epäilyni. Tämä oli siis keräilyerä oluista joita oli saatu muihin eriin mutta ei ollut riittänyt eräksi asti. Alko se löytää uusia tapoja alittaa rima tässä erikoiserätouhussa. Hyviä oluita, ei siinä, mutta kuitenkin. Joku roti.

Joulukuun erikoiserän kouluarvosana

Aihe: 4+
Sisältö: 9
Mielikuvitus: 4
Kokonaisarvosana: 6-

2.12.19

Kippis 2019

 
Onhan noita festaritalkoita tullut ennenkin tehtyä, mutta Kippis oli osaltani hieman erilainen. Missasin avauspäivän kokonaan muiden menojen takia ja lauantaille olin mielenhäiriössä lupautunut koko päiväksi talkootöihin Suomen Paras Olut - osastolle, josta Hiisi ei lopulta apua tarvinut, joten Suomen Olutseuran talkoo-osastomme työskenteli Cool Headin ja Stadin Panimon tiskien takana. Itselleni valikoitui koko päiväksi StaPan hanamiehen pesti.


Siitä onkin aikaa kun on viimeksi päässyt maistamaan StaPalta jotain mielenkiintoista, sillä yleensä kaupassa tulee vastaan vain ne hinta-laatusuhteeltaan ylivertaiset, mutta moneen kertaan maistetut tölkkituotteet. Festareilla panimo on usein kuitenkin tuonut vähän kunnianhimoisempia tuotteita harrastajien syyniin ja niin tälläkin kertaa, kun jokseenkin koko hanalista oli uusia tuotteita, palkintoja kahminutta NEIPAa lukuunottamatta.


Itse festarin uudistuksesta tunnelma oli hieman kaksijakoinen. Hankalakäyttöisen yläkerran pois jättäminen oli ehdottomasti hyvä ratkaisu, samoin näytteillepanijoiden tiivistäminen niin että asiakkaille on enemmän tilaa. Toisaalta viestintä mm. lavaohjelmasta (ja se itse lava) jäi vähän puolitiehen ja tilan sisustuksella ja valaistuksella ei oikein onnistuttu tavoittamaan toivottua pikkujouluhenkeä. Markkinointikaan ei tainnut olla aivan riittävää pikkujouluväen tavoittamiseen, mutta lauantain väkimäärä ainakin tuntui runsaammalta kuin viime vuoden OlutExpo (sama tapahtuma, jos joku ei tiennyt), eikä pääjärjestäjänä jatkuvasti ympäri Kaapelitehdasta touhunnut Mikki Nyman ainakaan vaikuttanut itse pettyneeltä, joten jatkoa varmasti seuraa. Muutoksia on myös vielä pari seuraavaa vuotta tulossa.


Talkoovuoro sujui hyvissä tunnelmissa, etenkin kun myös StaPan Joonas paljastui Liverpoolfaniksi. Valioliigalähetys pyöri tiskillä koko päivän ja toimimme samalla Kippiksen virallisena tulospalveluna. Taukojen aikana ehti hakea muiltakin tiskeiltä maisteltavaa, joten saldoksi kertyi varsin mukavat 24 maistettua olutta, sekä muutama uudelleen maistettu StaPa/Cool Head, joista etenkin Cool Headin erinomaisessa tikissä ollut Raspberry Liquorice Sour ansaitsee maininnan, samoin kuin alla kuvattu nimeltä mainitsemattoman 'seuralaisen klassinen stoutin lämmittämiseen tarkoitettu kengurupussi.



Kippis 2019 Top 5: