One Pint comeback tasting

Pitkän tauon jälkeen Olutkulttuuriseura on päässyt taas (ainakin hetkeksi) palaamaan Helsingin jaoston henkiseen kotiin, One Pint Pubiin, virallisestikin. Tämän kunniaksi järjestettiin tietenkin comeback-tasting, jonka sisältöön legendaarinen Kyde sai vapaat kädet. Maistelun alkupää vedettiin osin sokkona ja lopussa Kyde paljasti jo turhankin nopeasti mitä laseista löytyy.

Maistelun aloitti itseoikeutetusti Paloaseman / Teddy Bay N.E.W.B., onhan Paloasema "talon panimo" ja Teddy Bayn Janne Pintin vakioasiakkaita. New England WitBier on ihan mielenkiintoinen muotityyli, ja tämä tuotos varsin pätevä esimerkki siitä.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4-)

Suolapalaksi Kyde oli hakenut itseäänkin legendaarisemmasta Tanskalaisesta voileivästä leipiä, jotka jaettiin maistelijoille. Makuina paahtopaisti, katkarapu, brie ja peruna. En valitettavasti tehnyt muistiinpanoja makupareista, mutta leivät olivat ainakin hyviä ja oluen kylkeen sopivia.

Sitten siirryttiin Tanskaan. Sokkona veikkasin että tämä olisi voinut olla Bad Seedin Post Cologne, mutta kyseessä oli kuitenkin saman panimon Neu Pilsner. Oikein maistuva pils josta ei suuria vikoja löytynyt. Osa raadista arvotti puhtautta enemmän, osa vähemmän. Tomi oli väärässä.

Raadin arvio: 3+ (2- - 4-)

Matka jatkui saman panimon lagereilla, tällä kertaa vuorossa Bad Seed Vienna Lager. Hyvähän tämäkin oli, jokseenkin samoilla saatteilla kuin edellinen. Tomi oli taas väärässä.

Raadin arvio: 3+ (2+ - 3.6)

One Pint on viime aikoina tuonut Bad Seediä maahan, joten panimo pysyi samana. Tällä kertaa NEIPA nimeltään Lazarus IPA. Panimolle tyypillisesti tämäkin on tehty puhtaus ja juotavuus edellä, eli mistään mehupommista ei ollut kyse. Hyvää kaljaa tämäkin oli.

Raadin arvio: 4- (3+ - 4-)

Sitten palattiinkin takaisin Suomeen, ainakin teknisesti. Ahvenanmaalle nimittäin, ja tarjolla Paloaseman Panimon helposti suussa soljuva Kökar - Öar & Skär, Kökarin kyläkauppaan valmistettu katajasaison. Tätä maistellessa voi kieltämättä kuvitella itsensä kesäiseen meren rantaan ulapalle tuijottamaan. Lähes meren rannassa me olimmekin, mutta ei se ole sama asia. Maistui.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 3.9)

Viimeiseen olueen asti saimme odottaa "sitä pakollista imperial stoutia". Maistelu oli tähän asti ollut hieman kevyempi kuin mihin seurueemme on Pintissä yleensä tottunut, mikä ei mielestäni ollut kuitenkaan huono asia. Tastingin päätti siis Bad Seed Good Morning, Vietnam (Kyde ei esittänyt Robin Williams - versiota nimestä). Vietnamilaisella kahvilla maustettu imperial stout, jossa luonnollisesti on kaikki kohdillaan.

Raadin arvio: 4 (4- - 4½)

Hieman "tavallisesta" poikkeava mutta kuitenkin varsin laadukas maistelu, jonka voittajaksi selviytyi tietenkin se vahvin ja intensiivisin olut, kuinkas muutenkaan. Miedommista löytyi kuitenkin hyviä kirittäjiä, ja etenkin witbierillä päästiin melko lähelle kärkeä. Koska palvelu tunnetusti pelaa, meille oli varattu kourallinen molempia Paloaseman tuotteita tölkissä "special reserve only for you" meiningillä. Tämän tarjouksen tietenkin käytimme, joten etenkin Kökar-oluen käsiinsä saaminen voi valitettavasti olla jo hieman hankalaa. Käykää nyt kuitenkin Bad Seedit maistamassa ja ehkä Pintin kaapista löytyy muita Paloaseman tuotteita!

Helsingin olutkentän uudet tuulet testissä

Kesällä on Helsingin olutkentällä tapahtunut vaikka kuinka. Koska välttelen väkijoukkoja kulkutaudeista riippumatta, olen ottanut uusiin muotipaikkoihin tuntumaa vähän jälkijunassa. Hyviä ja mielenkiintoisia paikkoja kuitenkin, niin sama näistä on jotain kirjoittaakin.

Juova Hanahuone

Olin kuullut huhuja "Peltosen Jyrkin uudesta baarista" jossa hanoja on erittäin komea rivistö, ja täältä ne huhut lähtivät. Jyrki kun tuntuu olevan kaikessa mukana, niin tässä on lisäksi kaikki muutkin mukana. Moni suomalainen trendipanimo, kaukaisin Oulusta asti, on yhdistänyt voimansa yhteen isoon hanahuoneeseen (selvästi parempi termi kuin taproom) jossa tulee olemaan näiltä kaikilta oluita hanassa. Oman lisänsä keitokseen tuo vielä panimotoiminnan lisäksi maahantuontia harrastava Pien, sekä laadukkaat viski-, viini-, cocktail- ja ruokavalikoimat. Ja se viskihana! Vaikea tästä paikasta on toistaiseksi pahaa sanottavaa keksiä. Panimoittain jaoteltu sisustus toimii ja valikoimat ovat toistaiseksi olleet rautaa. Jos nyt ruoan osalta ei tällä aivan Sori Taproomin jättämää aukkoa Kaisaniemessä paikattu, niin juomien osalta kyllä.

Juomat: 9/10

Ruoat: 7/10

Uutuus: 8/10

Tunnelma: 8/10

Kokonaisarvosana: 8/10

Mad Hopper Brewing

Viisi Penniä on jo vuosia ollut Helsingin olutravintoloiden aatelia, eikä vähiten mainion keittiönsä takia. Nyt yhtälöön lisättiin oma panimo, ja tuotanto laitettiin heti isolleen. Valikoimasta löytyy jatkuvasti 10+ oman panimon tuotetta. Päädyin testaamaan ensi visiitillä näistä kahdeksan ja lopputulos oli jokseenkin aiemmin kuulemieni tarinoiden mukainen. Huonoja oluista ei ollut yksikään, mutta harva myöskään erityisesti vakuutti. Hyvää, virheetöntä perustekemistä, mutta kovin luonteikkaita näistä ei vielä ole uskallettu tehdä. Ihan ymmärrettävä linja näinä aikoina ja virheiden välttely antaa kyllä lupauksia tulevasta. Ja ruoan kanssa nämä varmasti menevät melkein kaikki. Testasin myös portobello sliderit ja niiden perusteella keittiön taso ei ole ainakaan laskenut. 

Juomat: 7/10

Ruoat: 9/10

Uutuus: 7/10

Tunnelma: 8/10

Kokonaisarvosana: 8-

Satuin vielä käymään tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen uudelleen Pennissä ja tällä kertaa pääsin tutustumaan myös panimoon ja syömään hieman isommin. Komeaa on, kapasiteettia riittää, keittiö edelleen tikissä. Kokeillut oluet, eli Black Magic Nitro ja Yummy Frisky fruited NEIPA olivat itse asiassa myös parempia kuin aiemmat. Pidetään silti arvosanat ennallaan.

CoolHead taproom

CoolHeadin kauan odotettu siirtymä kaukaa Tuusulasta pääkaupungin sykkeeseen on hiljalleen tapahtumassa. Taproom on tullut edeltä Gardeniaan ja panimo tulee joskus perässä. Rakennus on tällaiseen käyttöön aivan huikea ja tarjoaa varmasti hyvin monipuolisen tilan mm tapahtumien järjestämiseen. Tällä hetkellä lasin määrä on kuitenkin enemmän taakka kuin etu, sen verran karun selkeästi panimolaitteita odottava tyhjä hiekkakenttä nyt ikkunasta näkyy. Täältäkin saa sentään juomien kylkeen ruokaa, kun Story valmistaa paikalla hapanjuuripizzaa ja "pizza dogeja". Juomavalikoima painottui vieraillessani turhan vahvasti soureihin, kun panimolla kuitenkin osataan hyvin muutakin tehdä. Omien ja vieraiden hanojen välille valittu 2:1 suhde oli kuitenkin toimiva ja pizza oli erinomaista.

Juomat: 7/10

Ruoat: 8/10

Uutuus: 9/10

Tunnelma: 7/10

Kokonaisarvosana: 8-

Hyviä paikkoja jokainen! Keran hallit olisin tähän vielä ottanut mukaan, mutta en ole onnistunut käymään siellä niin että Tired Unclen taproom olisi auki. Mutta käykää nyt ainakin näissä. Ja saa siellä Kerassakin käydä. 

SOPP Helsinki 2021

Pandemian aikana mihin tahansa isoon tapahtumaan osallistuminen mietityttää, mutta mini-SOPP oli viime vuonna varsin väljä etenkin alkupäivästä, ja SPO-tuomarit saivat ilmaisen sisäänpääsyn lasin kera, niin päätin käydä vähintään tarkistamassa ruuhkatilanteen. Ilokseni huomasin että tapahtuma oli ainakin keskiviikkona ja torstaina koko ajan todella väljä. Tästä on isolta osin kiittäminen toista kertaa vuoden 2019 jälkeen käytössä olevaa uutta aluetta. Ihmiset löytävät hieman piilossa olevan festarin ehkä hieman huonommin, ja ennen kaikkea tilaa on valtavasti. Hieman tosin kaipaisin tällaiseen tilaan modernimpaa aluesuunnittelua kuin tällaista "kaikki kaljat reunoille, vähän ruokaa keskelle" konseptia, jossa alue tuo mieleen lähinnä aavikon. No, aavikolla janottaa joten ehkä tämä oli tarkoituksellista.

Käytössäni oli tänä vuonna mainiosti toiminut kahden lasin taktiikka, jossa aiemmilta vuosilta säästyneeseen pikkulasiin lähti joka kierroksella desi jotain vahvaa ja isompaan pari desiä miedompaa. Vahvoja riitti kyllä jopa yli oman tarpeen ja maisteluinnon. Etenkin Makulla torstaina. Olutjäätelöäkin löytyi, tällä kertaa Forssasta.

Sää oli ajoittain sateinen, mutta tässä tapahtumassa on onneksi aina ollut reilusti katettua tilaa, eikä se nytkään loppunut kesken. Pöytiä kannettiin katosten alle lisää sateen aikana, jotta yksittäiset pöydät eivät ruuhkautuneet. Saatiinpa samalla paikattua hieman vesipisteen puutetta, jonka perustelua pandemialla en ihan täysin kyllä ymmärrä.

Ruokatarjonta oli jälleen pelkistetyn hyvä, vaikka Langos saisikin olla tarjolla jokaisella olutfestarilla. Testasin perinteisen Atomin lisäksi yhden Hellman'sin hodarin ja Nordic Smokeryn tacosetin. Jälkimmäinen oli hieman hintavampi, mutta myös selvästi kolmikon maistuvin annos.

Pandemia-aikana kun ei laseja viitsi jakaa, on hieman hankalampi päästä suuriin maistelumääriin. Tänä vuonna kahdella päivävisiitillä saldoksi kertyi 26 olutta 15 panimolta. Ei huono!

SOPP Helsinki 2021 Top 5:

1. Olu Bryki Raum Marjatta Puolukkasahti 4.2/5

- Olu Bryki Raumin mallassahdit ovat aina hinnastaan huolimatta maistamisen arvoisia, ja tämä uutuus oli erinomainen. Puolukka toimii tässä vielä paremmin kuin voisi kuvitella.

2. Sonnisaari Tippa '21 4.1/5

- Sonnisaaren vuosikerta-NEIPA nousi tällä kertaa vahvojen liemien rintaman yläpuolelle.

3. Maku Imperial Stout Ozzie Barrel Aged 4.1/5

- Makun torstain överivahvan kauttauksen mieleenpainuvin.

4. Bock's Barrel Aged Doppelbock (Kyrö BA) 4.1/5

- Tumma kuin stout. Maukas ja intensiivinen.

5. Mallaskoski / Maistila Kronos 4.1/5

- Maistoin tätä tynnyrimonsteria nyt ensi kertaa. Ei taida enää olla Maistila-kollabo, mutta resepti ei ole tainnut kauheasti muuttua joten miten sen nyt ottaa. Onneksi oli desin lasi.

SOPP Helsinki 2021 kunniamaininnat:

Maistelujärjestyksessä.

Plevna Petolintu Galaxy 3.9/5

- Turpaanvetokatkerot.

Sonnisaari Nallikaribu 3.7/5

- Erinomainen ohraviini ehkä festarin parhaalta tiskiltä.

Lammin Nitro Sahti 4.0/5

- Jos joku hiilihapotus sahdille sallitaan, se on nitro. Ei sahti sitä tarvitse, mutta toimii näinkin.

Lammin Barley Wine 3.7/5

- Tyylien kuningas Lammin omintakeisella twistillä.

Hiisi Rahko BA 3.9/5

- Parempi Hiisin kahdesta hyvästä uudesta tynnyrisourista.

SOPPin alla ja aikana oli keskustelua siitä, onko festari jäänyt ajastaan jälkeen. Ehkä joiltain osiltaan onkin, mutta pääasia, eli oluet, olivat kyllä tänäkin vuonna kovassa tikissä. Makuja löytyi kokeilevasta turvalliseen, ja selkeät epäonnistumiset loistivat poissaolollaan. Omista Ratebeer-arvioistani heikoin oli 3.1 ja keskiarvo 3.79, joka on todella korkea. Vaikka muiden paikkakuntien SOPPit jäänevät väkisinkin tasoltaan tästä hieman, voi tapahtumaa silti tänäkin vuonna suositella.