29.11.18

Olutkulttuuriseuran vuosijuhla 2018

Olutkulttuuriseura juhli 9-vuotisjuhlaansa syntypaikallaan Jyväskylässä. Juhlan yhteydessä pidettiin myös seuran syyskokous. Allekirjoittanut ei onnistunut pääsemään irti vallan kahvasta ja jatkaa puheenjohtajana, muun hallituksen kokoonpano meni kuitenkin kokonaan uusiksi. Mukaan kokoonpanoon tulivat ex-puheenjohtaja, nykyinen presidentti Välimaa, perustajajäsen Tyni, seuran jäseneksi samana päivänä hyväksytty Hassinen, varajäsenenä tähän asti toiminut Nevalainen ja Helsingin vakiokalustoon kuuluva Munde. Kamreeriksi vaihdettiin hallituksesta karannut Pänkäläinen. Tästä lisää seuran sivuilla lähitulevaisuudessa.

Juhlapaikkana toimi tällä kertaa hämäävästi nimetty Palokan Punainen Pirtti, joka ei ole lähelläkään Palokkaa vaan aivan keskustassa Ilmarisenkadulla. Juhla alkoi mahtipontisella ilotulituksella, jonka Jyväskylän kaupunki oli (oletettavasti) kunniaksemme järjestänyt. Pirtin tila oli tarkoituksiimme oikein sopiva ja tarjoiltu ruoka hyvää. Ruokajuomina nautittiin pääasiassa Hiisin lahjoittamia oluita ja jäsenten tekemiä kotioluita, joista kaksi kilpaili myös seuran vuosittaisessa kotiolutkilpailussa. 

Tuomareina toimineet ammattilaiset Hannu Nikulainen ja Mika Laitinen arvioivat molemmat Jyväskylän osaston mustikka-lakritsi-korianteri belgian strong alen Mustan Pekan hieman Stadin Stydeintä Stouttia (vanilja-kaakaonibs-laktoosi) paremmaksi. Myös yleisöäänet menivät voitoin 9-5 (2 tasapeliä) Jyväskylän suuntaan, joten 50 € lahjakortti Panimonurkkaan päätyi Panimo Duunin haltuun. Voittajia olivat kuitenkin kaikki paikalla olleet jotka pääsivät näitä juomia nauttimaan. Onnistuneita tuotoksia molemmat.


Itse pidin esitelmän Eino Leinon elämästä, joka löytyy seuran esitelmäarkistosta. Duunin Pekka ja Jouni tarinoivat olutmatkastaan Lofooteille. Kotiolutkisan tulokset saatiin julkistettua juuri ennen tilavarauksemme päättymistä, minkä jälkeen matka jatkui Mustan Kynnyksen 8v-syntymäpäiväjuhlien kautta Vihreään Haltiattareen, josta se oli syyskokouksen muodossa tänään myös alkanut. Ympyrä sulkeutui.

25.11.18

Alkon joulukuun erikoiserä ja kausioluet

Alkon jouluoluiden tarjonta on tänä(kin) vuonna näyttänyt heikolta, joten lähdin katsastamaan joulukuun erikoiserän, josko sieltä löytyisi pelastus. Neljä olutta. Ei löytynyt. Erikoiserä on maisteltu sokkona, jouluoluet avoimena. Erikoiserä on kokonaisuudessaan nähtävillä yllä olevassa kuvassa ja kyllä, teema oli juuri se mitä arvelinkin - stoutit. Niitä ei sitten yli neljää löydetty. No, näillä mennään.

Olut 1:
Kirkas tumma ruskea, melko tummankin ruskeaa vaahtoa on kohtalaisesti. Tuoksussa paahdettujen maltaiden kaverina kilokaupalla kahvia. Maussa kahvi on mukavan tasapainoisena maltaiden kanssa. Olen maistavinani chilin mutta lienee kuvitelmaa. Jonkin verran humalaa. Joku 6-7 % vahva kahvistout tämä on. Ostaisin.
Ja sehän oli, Two Roads Espressway Cold Brew Coffee Stout, ABV 6.5 %. 4.57 € / 0.355 l on tuontioluelle aivan käypä hinta.

Olut 2:
Kirkas tumma ruskea, matala rusehtava vaahto. Viskoosia tavaraa. Tuoksu on aika kevyt, lähinnä paahdettua mallasta. Mausta löytyy maltaan lisäksi melassia, hieman alkoholin lämpöä ja vahva humalointi. Veikkaan noin 6-7 %, stout ilman kahvia tällä kertaa. Ostaisin.
Tämä oli kätevistä pienistä 360-tölkeistään tunnetun Amundsenin Rebel King, ABV 8.5 %. Lieneekö sitten Espressway turrutanut makuhermot, kun kaakao, kahvi ja vanilja jäivät kaikki maistamatta. Mainio eväsolut kylmään talvisäähän, koska toimii suoraan tölkistä.

Olut 3:
Kirkas tumma ruskea, matala rusehtava vaahto. Viskoosia tämäkin. Tuoksu on jokseenkin hämmentävä. Paahteista mallasta ja... jotain. Sherryä? Maku vaihtaa sitten hämmentävästä yksinkertaisen heikkoon. Erittäin katkeraa, paahdettua mallasta, humalaa, reilusti tuhkakuppia. Hankala juotava. Veikkaan 5-6 % stouttia. En ostaisi.
Joka sokkomaisteluun tulee näemmä nykyään se iso ylläri, tämä oli nimittäin Hiisi / Donut Island Musta Munkki, ABV 9 %. Munkki on normaalisti ollut erinomainen tuote ja tämä selittää sen oudon tuoksun, mutta makua en vieläkään oikein ymmärrä. Tuhkakuppisuus peitti alkoholinkin alleen.

Olut 4:
Kirkas tumma ruskea, lähes vaahdoton. Tuoksussa makeaa paahteista mallasta, melassia ja tummaa hedelmää. Maussa makeaa paahteista mallasta, melassia, tummaa hedelmää, alkoholin lämpöä ja humalaa. Oikein kivasti tasapainossa oleva imperial stout on tässä. Arvelen vahvuudeksi noin 8-10 %. Ostaisin.
Hieman jäivät voltit alakanttiin tässäkin, olut oli Wild Beerin Wildebeest, ABV 11 %. Hyvä olut hyvältä panimolta. 7.99 € / 0.33 l on toki paljon, mutta kyllä näitä yhden joulussa voi ostaa.

Tämän jälkeen siirryin tarkastelemaan jouluolutvalikoimaa, joka ei ollutkaan aivan niin huono kuin miltä oli vaikuttanut. Varsinaisia joulu-uutuuksiahan siinä ei oikein ole, ainakaan, hyviä sellaisia, mutta varsin kelpo valikoima takuuvarmoja suorittajia kuitenkin. Maistoin neljä minulle entuudestaan tuntematonta: Bocksin Talvioluen, Flying Dutchmanin talvi-IPAn, Makun Talvi IPAn sekä Mallaskosken Winter Warmerin. Koska Bocksilta en varsinaisesti odottanut yhtään mitään, pahin pettymys oli Mallaskoski. Oikeaoppista winter warmeria ei tunnu vieläkään Suomessa tekevän kukaan. Doppelbockiksi aivan juotava olut kuitenkin. Ajanpuutteen takia minulta jäivät maistamatta Sori After Ski IPA, Zoller-Hof Fidelis Hefe Hell, Arcobräu Winterbier sekä Kulmbacher Mönchshof Bockbier. Kaikesta päätellen yhdenkään kohdalla ei mistään suuresta makuelämyksestä voi puhua, mutta litrahinnaltaan varsinkin saksalaiskolmikko on melko houkutteleva. Näistä alle 10 € / litra tuotteista saaneekin aivan kelvollisesti vastinetta rahalleen.

Alkon jouluoluet 2018 top 5:

1. Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock, 4.1/5, 3.99 € / 0.5 l
2. St. Feuillien Cuvée de Noël, 4.1/5, 4.69 € / 0.33 l
3. Prykmestar Talvibock, 3.7/5, 3.98 € / 0.33 l
4. Flying Dutchman the Hibernating Winter Biting Darkness Fighting Imperial IPA 3.7/5, 5.99 € / 0.33 l
5. N'Ice Chouffe 3.7/5, 4.69 € / 0.33 l

Onhan se vähän tylsää että Urbock dominoi listaa vuodesta toiseen, mutta toisaalta Urbock on todella hyvää ja melko halpaakin. Eli ajatellaan positiivisesti - edelleen saa Urbockia.

Alkon jouluoluiden hinta-laatusuhde 2018 top 5:

1. Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock, 4.1/5, 3.99 € / 0.5 l, 0.51 p / € / l
2. Bock's Talviolut, 2.9/5, 2.99 € / 0.33 l, 0.32 p / € / l
3. Mallaskoski Winter Warmer Doppelbock, 3.3/5, 3.49 € / 0.33 l, 0.31 p / € / l
4. Shepherd Neame Christmas Ale 3.1/5, 4.98 € / 0.5 l, 0.31 p / € / l
5. Prykmestar Talvibock, 3.7/5, 3.98 € / 0.33 l, 0.31 p / € / l

Urbockin hinta-laatusuhde on tunnetusti maailmanluokkaa. Muut menevät lähinnä tasolle "ihan ok". 

Näillä eväillä olutjoulun odotukseen. Onneksi hyviä jouluoluita saa myös muualta. Itse palaan aiheeseen viimeistään Olutkulttuuriseuran Helsingin jaoston jouluolutmaistelun myötä ensi kuun alkupuolella.

22.11.18

8-Bit Taproom avajaiset

Portlandin lahja Helsingin olutkulttuurille, Jason Wolford, avasi 8-Bit panimolleen taproomin Ravintola Lönkan yhteyteen tällä viikolla. Avajaisiin piti luonnollisesti osallistua. Olutkulttuuriseuran melko monella jäsenellä oli sama idea, joten meillä oli tapahtumassa oma pöytä.





Väkeä riitti, ilmaista naposteltavaa tuli vähän väliä pöytään, olut maistui ja videopelit loivat tunnelmaa. Sympaattisen panimon sympaattinen baari, jolle voi toivoa vain hyvää. Menkää ja nauttikaa! Kaikki oluet eivät aina ole aivan 100 % tikissä, mutta juomakelpoisia kuitenkin.


Kävin poistuttuani vielä testaamassa viereisen Sidewalk Lönkan, joka sekin vaikutti varsin kelvolliselta, jos nyt vähän hintavalta. Valikoima oli kuitenkin hyvä ja sisustus aivan toimiva.

21.11.18

Olutkulttuuria maakunnista: Iisalmi

Sitten itse matkan pääkohteeseen, Iisalmeen. Inspiraationa matkalle toimi osittain Suomen Olutseuran hiljattain tekemä Kouvolan excu. Halusin lähteä porukalla jollekin pienemmälle paikkakunnalle. Seuralla on Iisalmesta kotoisin olevia aktiivijäseniä ja onhan siellä Olvi ja panimomuseo. Matkaan siis!

Perjantaina saavuimme aika myöhään mutta ehdimme silti Eevan kanssa pikaisesti testata hotellin yhteydessä olevan irkkubaari (O')Nelly'sin, joka oli viihtyisä jos hieman epäkäytännöllinen kuppila.

Aamulla saimme seurueeseemme jopa yhden henkilön lisää kun lähdimme kohti Olvin panimon kupeessa sijaitsevaa panimomuseota, joka oli pyynnöstämme auki lauantaina. Onneksi paikalle oli jälkeemme tulossa toinen, toivottavasti isompi ryhmä. Amanuenssi oli sinänsä mukava tyyppi ja esitteli mielenkiintoisen panimomuseon asiantuntevalla otteella. Vain lopun taproom jäi puuttumaan vertailussa kansainvälisiin vastineisiin Carlsbergilla ja Heinekenillä. Pienpanimo on kyllä suunnitteilla, kuulemma.






Koska aikaiseen sovitun museokierroksen jälkeen "hyvät paikat" eivät olleet vielä auki, kävelimme Olvin olutpannun ja maailman pienimmän ravintolan, Kuapin, kautta todelliseen ammattilaispaikkaan, Tuoppi-Kellariin. Klo 9 alkava aukiolo sen todistaa. Miellyttävä paikka siitä huolimatta, vai ehkä juuri siksi?





Matka jatkui kaupungin esteellisimpään baariin, Old Dogiin, jossa nautimme baarin omaa (keskinkertaista) olutta ja kelpo ruokaa. Välipysähdyksinä toimivat tämän jälkeen kaupungin esteettömin baari Kuohu, sekä nostalgista patinaa huokunut Seurahuoneen lounge bar.




Tässä vaiheessa seurueemme oli kasvanut kuusihenkiseksi ja matka jatkui Chapliniin, jossa ruoka oli hyvää ja oluttakin sai. Toisella vierailulla myös Nelly oli mukavampi, ainakin valoisampi.

Osa seurueesta lähti nyt kotiin, osa nukkumaan. Itse jatkoin vahvimpien mukana typötyhjään Cave - yökerhoon, siitä viihdyttävät punk-iltamat tarjonneeseen Gracevilleen, joka muuten meni konkurssiin välittömästi vierailumme jälkeen, sekä uudelleen Tuoppi-Kellariin, jossa karaoke oli täydessä käynnissä. Tämä viimeistään toimi valomerkkinä ja poistuin itsekin vähin äänin hotellille.




Kävelimme vielä seuraavana aamuna Iisalmen "rantaraittia" ja yleisvaikutelma kaupungista oli varsin positiivinen. Istumisen arvoisia olutpaikkoja ainakin riitti, samoin muuta nähtävää yhden viikonlopun tarpeisiin. Kannatti käydä, ensi vuonna Mikkeli?


Iisalmi kunniamaininnat:

Olvi Sandels IV A, 2.7/5, hana @ Tuoppi-Kellari
- Täällä Olvi maistui.
Iso-Kallan Old Dog, 2.4/5, pullo @ Old Dog
- Oma olut on aina plussaa.
Dry & Bitter Still Lifestyle, 3.5/5, pullo @ Old Dog
- Mielenkiintoinen kahvistout-tick.
Thornbridge Coco Cocoa, 3.5/5, pullo @ Old Dog
- Kookosta ja suklaata

Sarjan aiemmat osat: matka IisalmeenForssaLoviisaOulu

20.11.18

Olutkulttuuria maakunnista: Joensuu/Outokumpu/Kuopio

Päätimme tehdä Olutkulttuuriseuran Helsingin jaoston voimin syksyisen excursion Iisalmeen, koska miksi ei. Kaksi aktiivijäsentämme on sieltä kotoisin, kuten myös eräs suurehko kotimainen panimoyhtiö. Itse ajoitin saman viikon lopulle työmatkan Pohjois-Karjalaan, joten teksti alkaa tällä kertaa Joensuusta.

Työmatkalla Outokumpuun majoittuu aina mielellään Joensuussa, koska siellä asuu kavereita ja suuri osa työpaikkani Outokummun toimiston väestä, joten kyyti työmaalle kyllä järjestyy. Pääosa Joensuussa viettämästäni ajasta kului tällä kertaa lautapelien ja Rokumentti - festarin merkeissä, mutta pitihän parille oluelle toki ehtiä. Ensimmäisen oluen nautin lupaavan näköisessä Vispilänkauppa "gastropubissa", jossa olikin hanassa kahta paikallisen Honkavuoren panimon tuotetta, sekä luotaantyöntävä Hartwallin "panimomestarin vaihtuva hana". Henkilökunta yllätettiin valitettavasti housut kintuissa kun kysyin vaihtuvan hanan sisältöä. "...IPA!" "Mikä IPA?" "Ihan perus IPA!" "Kai sillä joku nimi tai panimo on?" ".... paikallisen panimon IPA". Okei, tilataan siis kaapista pullo, ainakin tiedän mitä saan. Tilat olivat viihtyisät, jos nyt hieman kliiniset.


Sen paremman kokemuksen sain vakiopaikassa, 60's Palaverissa. Joidenkin paikallisten mielestä "paltsu" on nykyään heikolla tolalla, mutta empiiriset kokeeni osoittavat edelleen päinvastaista. Valikoima on laadukas, henkilökunta siitä suht hyvin perillä ja tilat ja musiikki miellyttävät. Nytkin samana iltana olisi ollut luvassa mielenkiintoisen oloinen Jaskan hostaama sokkomaistelu, johon en valitettavasti ehtinyt jäämään. Suodattamatonta Urkkia oli kuitenkin hanassa, eikä siihen päässyt pettymään tälläkään kertaa.


Joensuusta matka jatkui Outokumpuun, jossa tein perjantaina etäpäivän. Istuin työajan lounastaukoa lukuunottamatta miellyttävässä leipomo-kahvilassa, josta paikallisten oli helppo lasisen nurkan läpi seurata kylän menoa. Työpäivän päätyttyä ehdin katsastamaan paikallisen pubitarjonnan. Wildhouse / MetsäHovi, riippuu kumpaa ovea käytät, oli jokseenkin sympaattisen oloinen ja tilava karaokebaari, jossa ei onneksi vielä päiväsaikaan laulettu karaokea. Löytyipä kaapista myös itselleni uusi olut, König Ludwig Dunkel. "Ai tuota tummaa olutta. Viismiljoonaa yheksänsataatuhatta." Ulkovaatteet päällä poistuessani kyyppari kysyi silti varmuuden vuoksi "Otatko lissää?".


Osuvasti kulttuuritalossa elokuvateatterin vieressä sijaitseva Pub Pearl (tai Helmi, tästäkään en tiedä kumpi on oikein) oli huomattavasti pienempi ja intiimimpi paikka, mutta myös viihtyisä. Kaapista löytyi Leffeä ja muutama saman kaliiperin pullo, "hanasta saa Karhua". Jyrki Sukulan kuosiin laittamassa Malmikummussa kävin syömässä kelpo lounaan, mutta "Kaivosburger" - nimeä kantavassa pubin ja hampurilaisravintolan risteytyksessä ei ollut ketään asiakkaana eikä tiskin takana. Kaapissakin oli vain muutama hassu pullo. Jätin siis väliin ja kävelin Alkon (!) kautta kohti linja-autoasemaa, josta alkoi matkani kohti Iisalmea.

Ennen pääkohdetta oli kuitenkin edessä vielä yksi pysähdys, Kuopio, jossa minulla oli muutaman tunnin vaihto ennen Iisalmen junaa. Yritimme päästä paikallisen kaverini kanssa syömään mm. Bierstubeen tai King's Crowniin, mutta kovin oli täyttä. Täällähän on ihmisiä liikkeellä pikkujouluperjantaina! Vatsantäytteeksi saivat kelvata Siipiweikkojen wingsit Foodista ja jälkiruoalle astelimme Maljaan, joka oli kuin ihmeen kaupalla vain puolitäynnä. Maljassahan ei ole muuta vikaa kuin ajoittainen tilan puute, joten nyt olin siellä taas mielelläni. Valikoima on täälläkin mainio ja henkilökunta osaa asiansa. Parin oluen jälkeen matka jatkui junalla kohti Iisalmea.


Joensuu/Outokumpu/Kuopio erityismaininnat:

König Ludwig Dunkel 3.3/5, pullo @ Wildhouse
- Ticki Outokummusta!
Pilsner Urquell Nefiltrovaný 3.5/5, hana @ 60's palaver
- Ei petä
Dry & Bitter Citra Bale Ale 3.4/5, hana @ Malja
- Vitsi menee vähän ohi ilman etunimeä, mutta oluessa on hurjat määrät sitrusta.
- Impstout ties millä mausteilla oranssista tölkistä. Ihanan harhaoppista.

Sarjan aiemmat osat: ForssaLoviisaOulu