13.8.18

Olutkulttuuria maakunnista - Loviisa

Huomasin että erinäisistä syistä loppukesästä / alkusyksystä tulee matkailtua pienillä paikkakunnilla joissa ei aiemmin ole tullut käytyä. Sen parempaa syytähän ei tarvita alkaa syväluotaamaan ks. paikkakuntien olutkulttuuria. Ensimmäisenä sarjassamme on Loviisa, tuo ydinvoimalastaan ja linnakkeistaan tuttu rannikkokaupunki. Ydinvoimalan läheisyys muuten näkyi siinä että missään en ole nähnyt yhtä tiheään sijoitettuja ja selvästi merkittyjä sähköautojen latauspisteitä.
Matkamme ensimmäinen pysähdys oli aikanaan Pernajaan perustettu, mutta kuntaliitoksen myötä Loviisassa sijaitseva Malmgårdin Panimo. Idyllisessä maalaismaisemassa sijaitsevan panimon puoti oli turhankin selvästi vanhan lain kirjaimen mukainen, sillä valikoima koostui pääasiassa muista vilja- ja ruokatuotteista. Oluita oli tarjolla viisi ja vieressä yksi siideri - kaikki maitokauppavahvuisia. Otin maistamattomia kolmea pullot mukaan ja pussin erinomaista spelttilakritsia.
Itse matkan pääkohdehan ei ollut Loviisa vaan Sirius Sports Resort Pyhtäällä, jossa kävin kokeilemassa pikaista painonpudotusta. Tuulitunnelin puhaltaessa noin 170 km/h ylöspäin tuntui kuin kolminumeroinen määrä kiloja olisi hävinnyt hujauksessa. Rankka laji tuo lentäminen, vieläkin lihaksia kolottaa.

Sitten olikin aika vaihtaa vapaalle Loviisassa. Heti hotellimme aulabaarista sai hyvän kuvan kaupungin oluttarjonnasta. Se koostui pääasiassa bulkkilagerista ja Malmgårdin panimon tuotteista. Kaupan hyllyllä mitäänsanomattomilta tuntuvat uudet etiketit istuivat itse asiassa todella mukavasti aulabaarin hyllylle. Hopping Brewstersiäkin löytyi muutama pullo, vaikka maantieteellisesti ei kovin lähellä ollakaan.


Vanhan viinatehtaan tornista ei nimestään huolimatta ole vuosikymmeniin saanut viinaa, Ungernin ja Rosenin bastioneista tuskin koskaan, ja rannikkoseudun vanhimmaksi itseään mainostanut Skan-Pub oli valitettavasti lopullisen oloisesti kiinni. Sataman pienestä ravintolakeskittymästä löysimme Ölvin - nimisen paikan, joka kehui nettisivuillaan olevansa "Olut- ja viinitupa". No, pullo- ja tölkkiosastolta löytyi König Ludwig vehnä, Olvi Summer Ale, Iso-Kallan dark lager ja muutama Malmgårdin perustuote. Tyhjää parempi! Viihtyisällä terassilla nautimme oluet ja maukkaat burgerit. Elävää musiikkia olisi ollut tarjolla illasta, mutta sekä musiikki että sen odotus kuulostivat epämiellyttäviltä ajatuksilta, joten matka jatkui.


Ölviniä vastapäätä oli rekonstruktio eräästä saaresta löytyneestä jatulintarhasta, joka oli tietenkin käveltävä läpi. Saatoin näyttää tavallistakin hölmömmältä. Laivasilta tarjosi elävän musiikin soundcheck-vaihetta ja Brooklynin ja Stallhagenin oluita. Vaihtelua! Ruokaa olisi sieltäkin saanut. Vastapäätä sijainnut Saltbodan oli reissun ainoa paikka joka ei näyttänyt siltä että sinne haluaisi mennä pelkästään oluelle ja Ölvinin takapihalla sijainnut Bistro Cantor oli kiinni, tosin vaikutti siltä että Ölvinin ruoat kannettiin Cantorin keittiöstä.


Siirryimme satamasta takaisin keskustaan ja kävimme hotelliamme vastapäätä sijainneen Hotelli Ziltonin terassilla juomassa myös Brooklynit. Niiden lisäksi valikoimassa oli Krusovicea ja hanassa bulkkia. Zilton paljastui lähemmällä tarkastelulla huomattavasti nopeaa vilkaisua vähemmän salonkikelpoiseksi, joten kuvia ei siellä tullut otettua. Jotenkin tuntuu etteivät vakioasiakkaatkaan olisi tätä arvostaneet. Käytyämme pari hukkareissua kiinni menneiden Google - kohteiden oven takana olimme jo luovuttamassa, mutta hotellin respa vinkkasi että kahden hotellibaarin lisäksi myös ravintola Bellalla on baari ja terassi keskustassa. Kaikki muut baaritiskit löytyisivät satamasta, jonka kalusimme jo läpi.

Bella osoittautuikin mainioksi paikaksi, varsinkin kun vähän ennen kymmentä lähes kaikki muut asiakkaat siirtyivät kohti satamaa bändien houkuttelemana. Me jäimme Bellaan pelaamaan lautapelejä. Bellasta löytyi myös se koko illan etsitty harvinaisuus: vaihtuva hana! Olkoonkin että kyseessä oli Hartwallin "panimomestarin vaihtuva" jossa oli tarjolla niinkin kotikutoista craft-herkkua kuin Polar Monkeys Coordinator APAa mukahienosta hillopurkin näköiseksi tehdystä brändilasista. Pitihän se silti tilata.

Tiivistelmä

Valikoima on kapea, mutta paikallinen Malmgård näkyy mukavasti. Hanaherkkuja on turha etsiä. Noin kolme baaria keskustassa, toiset kolme satamassa, jossa myös kaikki livemusiikki ym. lisäviihde. Hinnat hieman pääkaupunkiseutua halvemmat. Perustuopin hintaa en kertaakaan muistanut edes katsoa. Päiväksi riittää katseltavaa. Me olimme puoli päivää joten Svartholmaan asti emme ehtineet. Sympaattinen vanha rannikkokaupunki.

8.8.18

One Pintin Itävallan omatuonnit - tasting

Omatuonti Ruoholahden kanavan päähän on ollut tänäkin vuonna hyvässä vauhdissa. Tällä kertaa One Pintin uutta autoa täytettiin oluella Itävallassa Salla Siukosen toimesta. Kuten omatuontimatkoihin kuuluu, Olutkulttuuriseuralle piti järjestää tuotteista tasting. Salla oli matkallaan ihastunut erityisesti Hofstettenin panimoon, joten lista kasattiin pelkästään tämän panimon tuotteista.

Tai niin sen piti mennä, mutta Salla oli ottanut vahingossa zwickelin sijasta pilssiä sivuun ja tuoreet zwickelit oli juotu pois. Koska zwickelillä oli päätetty aloittaa, vaihdettiin avausoluen osalta panimoa. Laseihin kaatui Gusswerk Jakobsgold. Pieni "mitä jos" fiilis jäi Hofstettenin zwickelin osalta kaivelemaan, sillä tämä ei aivan priimaa ollut. Vähän vetisen puoleinen, mutta kuitenkin kelvollinen kesäjuoma.

Raadin arvio: (3- - 4)

Toinen ja kolmas olut maistettiin rinnakkain, kun tarjolla oli sekä tavallinen Granitbock, että "jäätislattu" versio. Helposti nämä samaksi olueksi tunnisti ja hieman yllättäen perusversio maistui ainakin allekirjoittaneelle paremmin. Molemmat silti varsin mainioita, tuhdin maltaisia ja kevyen karamellisia oluita. Suositus.

Raadin arvio (perus): 4- (3+ - 4)
Raadin arvio (ice): (2½ - 4-)

Mielenkiintoisuusruuvia väännettiin kireämmälle kun maisteltavaksi tuli Honigbock Wildbrett. Perus Honigbock oli ollut mukana HBF 2015 - jämämaistelussa loppuvuodesta 2015, mutta tämä versio oli sekundaarikäynyt brettalla tammitynnyrissä. Lopputulos oli sen verran persoonallista tavaraa, että se jakoi voimakkaasti mielipiteitä. Osa ei pitänyt ollenkaan, siinä missä itselle tämä oli tastingin ehdoton helmi. Todella monipuolinen olut, jossa hunaja on tietenkin pääroolissa, mutta sen ohella löytyy metsämansikkaa, tammea, kevyttä hapanta funkkia brettasta, vaikka mitä. Eikä vähän yli 10 % alkoholipitoisuus tunnu missään.

Raadin arvio: 4- (1+ - 4½)

Tastingin lopetti Iced IPA, johon laitetaan joka vuosi eri humalaa. Tämän vuoden erässä humalana oli käytetty Amarilloa. Lopputulos oli melko intensiivinen, hitusen viinainenkin, mutta kuitenkin maistuva juoma. Kesäkeliin vähän tuhti, mutta onneksi olimme suosiolla sisätiloissa. Varsin kelvollinen lopetus.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4-)

Niukkaan voittoon raadin silmissä kiri perusversio Granitbockista. Perinteisiä menetelmiä siis arvostettiin tänään. Onnistuneen Itävallan tuontimatkan tuotteita on vielä paljon jäljellä, joten kannattaa mennä maistamaan. Itse maistelin illan aikana seuraavat (arvosanajärjestyksessä):

27.7.18

SOPP 2018 - Vettä, hikeä ja gosea

SOPP. Ketä kiinnostaa enää SOPP? Kaupunki on täynnä uudempia ja hienompia festareita. Kuumakin on niin siellä on varmaan ruuhkaa. Ja kuuma. Pitihän sinne kuitenkin mennä kun olin lupautunut talkoovoimaksi keskiviikolle. Vatsavaivojen (hankittu muualta) takia olo oli heikko ja motivaatio nollissa. Olen tämän talkoovuoron ja se saa riittää. Talkoovuoron aikana olo alkoi parantua ja mieli muuttua. Mitä jos sittenkin?

Totuutta ei voinut enää kieltää. SOPPin valikoima on parempi kuin koskaan aiemmin. Panimoita enemmän kuin jaksaa laskea ja kaikilla jotain uutta. Enkä edes laske tähän Pikkulinnun baskeja ja katalaaneja koska keskityn tässä tapahtumassa itse aina kotimaisiin. Sitä paitsi nyt meillä on myös oma Omnipollo. Cool Headin jono ei juuri hellittänyt.


Missasin RPS:n huippukokousoluen enkä käynyt CBH:ssa Pyynikin tiskillä. Siksi #TrumpPutin oluet oli pakko maistaa. Saison - Imperial stout yhdistelmä sopi myös mainiosti torstaina käyttämääni iso lasi - pieni lasi yhdistelmään. Jotain kuvaavaa tässä astioiden kokoerossakin oli.

Kanavan panimon tiskiltä sai Bönthöö Bönthöö - Lahtisen gosea, sekä beer floatteja raparperisorbetilla. Fiksuimmat yhdistivät nämä kaksi.

Maistila ei petä.

Jos Cool Headille oli jonoa, tapahtuman pisin jono oli koko ajan ainoalle vesipisteelle. Ehkä puhtaat perinteiset maut todellakin ovat uusin oluttrendi?

Summa summarum. Ei pitänyt juurikaan osallistua, mutta päädyin kolmen päivän vierailuun. SOPP Helsinki on kovempi kuin koskaan eikä pääkaupunkiseudulla välttämättä iskevän olutfestariähkyn kannata antaa vaikuttaa mielipiteeseen. Tämä ilta ja huominen on vielä aikaa. Mene! Maistoin tapahtumassa vain 17 uutta olutta ja kourallisen vanhoja. Parhaat alla:

SOPP Helsinki 2018 Top 5:


SOPP Helsinki 2018 kunniamaininnat:

- Tyylikäs, raikas, maukas
- Raparperisorbetilla vielä parempi
- Miksei näitä tehdä enemmän?
- Synkkä, esikuvaansa monipuolisempi

14.7.18

MM-kisaennusteet oluen voimin - mitalipelit

Välierät olivat silkkaa pettymystä, kun molemmat suosikit hävisivät. Tärkeintä on kuitenkin voittaa oikeat pelit, joten tänään otetaan kaksi kahdesta kiinni.

Postaus on tehty kokonaan puhelimella, joten kuvat ovat todennäköisesti miten sattuu kunnes pääsen tietokoneen ääreen korjaamaan asian.

Pronssiottelu: Belgia (421) - Englanti (505)

Moraalinen finaali käydään jo tänään, kun suurmaat asettuvat vastakkain. Enää ei ole syytä säästellä voimia, joten Belgia marssittaa kentälle vakuuttavan viisikon Westvleteren 12 (XII) (4.6), Cantillon Rosé De Gambrinus (4.5), 3 Fonteinen Intense Red Oude Kriek (4.5), Chimay Bleue (4.4) ja Rochefort Trappistes 10 (4.4). Englanti olisi muutenkin ollut kovilla, mutta kaiken lisäksi kovimmat voimat on käytetty jo Ruotsia vastaan, joten viisikko Buxton / Omnipollo Original Lemon Meringue Ice Cream Pie (4.2), Robinson's Old Tom (4.1), Thornbridge / S:t Eriks Imperial Raspberry Stout (4.1), Thornbridge Hall Bracia (4.1) ja Shepherd Neame Generation Ale (4.1) ei tuo edes pronssia kotiin, puhumattakaan jalkapallosta. Belgian kultainen sukupolvi on siis edes pronssinen.

>

Finaali: Ranska (82) - Kroatia (4)

Finaalissa kohtaa kaksi suurta yllättäjää, vaikka itse olenkin jo pitkään ollut tietoinen Ranskan mainettaan paremmasta tasosta olutmaana. Finaaliin saadaan rankasta välierässä huolimatta vielä viisikko Bières de Ré La Déferlante (3.5), Mélusine Barbe Bleue (3.5), La Chamoise Céleste (3.5), de l'Être Oliphant Jérakine (3.5) ja La Chamoise Robuste Porter (3.5). Ei mitään älytöntä tykitystä, mutta Kroatian nelikolta Visibaba Pivo John Lemon (3.3), Karlovačko Crno (3.1), Ožujsko Pivo (2.6) ja Karlovačko Rally Bezalkoholno (1.6) pitäisi viimeistään nyt olla eväät syöty. Ranska vie mestaruuden!

>
  
Kuvat: Ratebeer.com
Asettelu: Blogger mobiili

9.7.18

MM-kisaennusteet oluen voimin - välierät

Toinen olutennustus seurasi ensimmäisen kaavaa kun kohdalleen osui tasan puolet veikkauksista, eli saman verran kuin arvaamalla voisi odottaa saavansa. Belgian ja Ranskan melko selkeätkin voitot osuivat kohdalleen, kun taas Venäjän ja Ruotsin yllätysputken jatkuminen oli (onneksi) väärä hälytys. Välierissä ehkä yksikin oikein on tulos johon voi olla tyytyväinen?

Ranska (82) - Belgia (421)

Ranska joutuu panemaan parastaan ensi kertaa näissä kisoissa. Kentälle astelee melko tasokas viisikko Bendorf Cycle Ephémère #13 (3.7), de l'Être Salamandra (3.7), La Manufacture de Bières Agamemnon - Bold Session Stout (3.7), Thiriez La Maline (3.6) ja Forest L'Avesnoise Blanche (3.5). Belgia on kuitenkin aivan toisenlainen tason mittari kuin aiemmat vastukset ja Ranskasta on sille vielä vähemmän vastusta kuin ensimmäisen kierroksen Japanista. Voiton tuo kovalla perussuorituksen tasolla viisikko Rochefort Trappistes 6 (3.8), Oud Beersel Oude Geuze (3.8), Het Anker Gouden Carolus Easter (2010+) (3.8), Oud Beersel Bersalis Tripel Oak Aged (3.8) ja Hof ten Dormaal Taste Lab - Head of the Pack (3.8). Belgia siis lunastaa odotukset ja matkaa finaaliin.

>
 

Kroatia (4) - Englanti (504)

Tähän viimeistään on Kroatian rimpuilun loputtava. Vajaapulloinen nelikko Visibaba Pivo John Lemon (3.3), Karlovačko Crno (3.1), Ožujsko Pivo (2.6) ja Karlovačko Rally Bezalkoholno (1.6) on suorittanut jo moninkertaisesti yli tasonsa, mutta hekään eivät jalkapallon kotiin tuloa voi estää. Englanti saa säästeltyä paukkuja finaaliin ja ottaa rutiinivoiton viisikolla Wild Beer / Toccalmatto Indigo Child (3.4), Thornbridge Hubble (3.4), Brew by Numbers 20/05 Belgian Pale - Motueka & Saaz (3.4), Vibrant Forest Kaleidoscope (3.4) ja Moor Return of the Empire (3.4) (pun intended?).

>
 

Kommentoin aikanaan eräälle brittikollegalleni USAn olevan mielestäni viime vuosien kovin olutmaa ja sain tuolloin vastaukseksi "you can't be serious!". Tämän herrasmiehen mukaan ylivoimaisesti maailman parhaat oluet tulevat Englannista ja yhtä selkeästi toisena on Belgia. Ehkä olisi pitänyt kysyä kisaennustukset sieltä jo alun pitäenkin?

Kuvat: Ratebeer.com