18.10.24

Olvin vahvat uutuudet


Olvi lähetti hyvinkin pian alkoholilain muutoksen jälkeen hieman näytteitä. Kuten arvata tai pelätä saattoi, pääpaino oli prosenttimerkin vieressä sijaitsevassa numerossa, vaikka olihan tuossa pari uutta craft-perheen jäsentäkin mukana. Koko kesän minulla oli jääkaappi niin täynnä juomista odottavia oluita, ettei näille vain löytynyt sopivaa hetkeä, ennen kuin syksyllä koitti mökkiviikonloppu isän kanssa. Nappasin setin sinne mukaan hienossa Olvilta samassa lähetyksessä tulleessa puuhasalkussa.


Kaksihenkinen raatimme arvioi tuotteet viikonlopun aikana. Odotusarvona pidin että isälle eivät siiderit juuri maistuisi ja oluissa vahvemmat olisivat enemmän hänen makuunsa kuin nämä modernit humaloidut hömpötykset. Valitettavasti ehdin hukata juomien mukana tulleen saatekirjeen ennen postauksen kirjoittamista niin en osaa sanoa mitä näistä siinä valehdeltiin.


Olvi Colorado Pale Ale

Voi kuulostaa eksoottiselta jos asiaa ei mieti alkua pidemmälle, mutta lopulta kyseessä lienee siis jotakuinkin niin tavanomainen APA kuin kuvitella saattaa. Ja sitähän tämä on. Ei huono, mutta ei mitään yllätyksiä. Makeutta, hedelmää, maltillinen peräkärry. Isällekin maistui, koska ei ollut liian katkera mutta oli raikas.

Raadin arvio: 3½


Olvi American IPA

Tämähän voisi pelkästään nimien perusteella olla edellisen toisinto, mutta ei kuitenkaan ole. Selkeästi kuivempi, jonkin verran katkerampi. Lisäksi tässä aromihumalat nojaavat enemmän sinne pihkaan kuin hedelmään päin. IPA tunnistettiin tästä selvemmin negatiiviseksi termiksi kuin edellisen PA, mutta ei kuulemma liian katkera tämäkään vaikka ei yhtä hedelmäinen.

Raadin arvio: 3+


Fizz Strong Dry Apple

Koska kyllähän nyt 7 % vahvuinen omenaviinisiideri "piti" saada markkinoille heti kun laki sallii? Ei kuiva verrattuna mihinkään oikeasti kuivaan siideriin mutta kuivemmasta päästä näitä tuotoksia. Hieman yllättäen raadin vanhempi jäsen pitää tästä enemmän kuin aiemmista oluista. "Ei tää huono ole, omenasiiderille tuoksuu". No nuo oikeastaan molemmat pitävät minustakin paikkansa, koska yllättävän kelvollinen tuote tämä lopulta on, jos nyt ei paljoa yli kolmea tähteä minulta ansaitse.

Raadin arvio: 3½


Fizz Strong Apple Vanilla

Mikä olisikaan vielä tarpeellisempaa kuin vahva omenaviinisiideri? Tietenkin maustettu vahva omenaviinisiideri! Vanilja on kuitenkin sivuosassa ja omena tästä päällimmäisenä nousee. Itse pidän tästä hieman edellistä vähemmän, vaikka ei tämäkään lopulta huono ole. Isäni jopa edellistä enemmän, mikä aiheuttaa myös edellistä suurempaa ihmetystä.

Raadin arvio: 4-


Olvi Sandels Vahva 7,5 %

Sitten yksi setin ennakkosuosikkeja, sillä raadin toinen osapuoli pitää sekä Sandelsista että tuplapukeista. Yllätykset saivat kuitenkin jatkoa, kun tämä ei kovin hyvin maistunutkaan. Vanhemmiten alkaa kuulemma vahvuus olla miinus. "Parempi kuin tiskivesi" oli kovin kehu mihin raati yltyi.

Raadin arvio: 3-


Olvi Tuplapukki

"Tämähän oli ennen se mitä tuli ostettua." Vaan ei tule enää. Alkoholi maistuu eikä hyvällä tavalla. Ei tämä minusta viinalagerien pahimmasta päästä ole, mutta ei nyt mikään erityinen makunautintokaan. Ei kerää kehuja kummaltakaan.

Raadin arvio: 3-

Tämähän meni jotakuinkin täsmälleen päinvastoin kuin odotin, eli siiderit veivät voiton, välissä humaloidut uutuuet ja pohjalla sitten nämä mörkölagerit.

Ennen tämän postauksen kirjoittamista ehti tulla Olvilta seuraavakin näytepaketti, niin arvioidaan nyt samaan syssyyn sitten.


Olvi Oceanic NEIPA

Tuotteen mukana tuli hieman hauskasti ehkä maailman tukevin kestokassi (ei kuvassa) ja maailman rimpuloin sateenvarjo (kuvassa). Oman asuinseutuni ilmastossa tuota ei varmaan voi kovin usein avata sisälläkään ennen kuin se kääntyy jo ympäri. No, entäs itse olut? Markkinapuheissa uudenlainen, vahvempi NEIPA. No, tällaisia ne pienpanimot ovat tehneet jo aika monta vuotta, mutta ihan kiva että Olvikin pääsi lopulta ihan rehdin NEIPAn makuun, koska sellainen tämä kuitenkin on. Ehkä ensi kertaa kotimaiselta suurpanimolta? Vähän toki edelleen sieltä kevyemmästä päästä, mutta sentään kunnolla samea ja mehuinen. Voisi tätä joskus ostaakin.

3.4/5

25.9.24

Olarin ensimmäiset growlerit

Olarin panimo oli pitkään minulle erittäin helppo pysäkki töiden jälkeen käydä hakemassa growleri(t) viikonlopuksi, joten panimon historian aikana ei kovin montaa growleria ole jäänyt kokeilematta. Panimon muutettua totesin että jaksaapa sitä tuonnekin polkea, joten kävin tietysti hakemassa kaikki ensimmäisen satsin ördärit maistoon. Maistelu suoritettiin mökkiviikonlopun aikana. 



Ensimmäisessä setissä oli kaksi NEIPAa ja kaksi West Coast IPAa, eli vahvuusalueilta lähdetään. Miten mahtaa homma sujua uusissa tiloissa?


Counting Bricks NEIPA sai kunnian aloittaa tämän sarjan. Jo tuoksu vahvisti että kyllä tämä samea puoli ainakin sujuu entiseen malliin. Intensiivinen, tasapainoinen, raikas, maukas. Näitä Olarin sumukaljoja on usein vaikea erottaa toisistaan, mutta hyviä ne ovat pääsääntöisesti olleet, niin myös tämä. Ehdottomasti jatkoon.

4.1/5


Westyä väliin. Julkaisupäivästä nimensä saanut 18 of September tuli juotua pari päivää myöhässä, mutta ei tuntunut olevan niin tarkkaa. Tuoksu kevyen puoleinen, mutta sisältää kyllä oikeita elementtejä. Maku toimii paremmin. Katkeruutta reilusti niin alussa kuin lopussakin, sopivasti pihkaa ja vähän hedelmää.

3.7/5


Saman illan puolella aukesi vielä toinenkin NEIPA, huutojuoma WRITE IT IN ALL CAPS. Kuivempi kuin toinen NEIPA, eikä siten ihan niin paljon omaan makuuni, mutta mitään vikaahan tässäkään ei ole ja kuivemman sumukaljan ystävälle maistunee paremmin kuin tiilenpäät.

3.7/5


Seuraavalle päivälle jäi KoNePaJaan viittaava New Panimo Who Dis? West Coast IPA. Sameus ei tyyliin varsinaisesti kuulu, mutta toisaalta punertaa hieman edellistä paremmin. Muutenkin tuoksu ja maku paremmin kohdallaan. Reippaasti katkeroa, greippiä, pihkaa. Erittäin maistuva katkeran pään IPA.

4.1/5

Ei minulla oikeastaan mitään epäilystä ollut siitä etteikö tuote olisi samantien kunnossa Konepajalla, mutta tämän sen viimeistään vahvisti. Olarin asema yhtenä maan terävimmän kärjen IPAnimoista on ja pysyy, samalla kun Suur-Olari vain jatkaa laajenemistaan!

24.9.24

Alkon vakiovalikoiman uutuudet sokkona ja syyskuun erikoiserä avoimena

 Ei perinteisesti mitään hajua mitä on tultu maistamaan, mutta kymmenen olutta odottaa sokkomaistelussa. Huomasin lisäksi maistelun aikana eri seinällä "Craftober" nimetyn sarjan avoimessa maistossa olevia tuotteita, joka sitten myöhemmin paljastui syyskuun erikoiseräksi. Tämä kuitenkin vaikutti jonkin verran arvailuihin sokko-osiossa.


Olut 1

Kirkas tummahko kultainen. Tuoksu hieman makean maltainen, puhdas. Maku myös hieman makea, viljainen, maltainen. Kohtalaisen rapea humalointi. Uskoisin kyllä jos tätä Festbieriksi sanottaisi, ja paremmasta päästä vieläpä. Märzen varmaan.

Ostaisin

Oli: Nittenauer Festbier 3.5/5 / 5,7 % / 3,99 € / 0,5 l

Tämä olikin uusi tuttavuus tästä genrestä, mutta tosiaan aivan laadukas. Ja nämä siis vakiovalikoiman puolella.

Olut 2

Todella samoilla linjoilla mennään edellisen kanssa. Hieman katkerampi, mutta ei juuri muuten erotu mihinkään suuntaan, eli lienee myös varsin kelvollinen Festbier.

Ostaisin

Oli: Hohenthanner Festbier Märzen 3.5/5 / 5,6 % / 4,09 € / 0,5 l

Tämä oli viime vuoden sokkomaistelusta tuttu, ja sai tasan samat pisteet kuin vuosi sitten. Tasalaatuista työtä siis molemmin puolin.

Olut 3

Vaaleampi kultainen. Tuoksu melko mieto, puhtaan maltainen. Maku puhdas, katkerahko, maltainen. Alkoholi maistuu vähän, mutta ei liikaa. Aivan hyvä Festbier tulee tästäkin ensi fiiliksenä. Edellisiä vaaleampi, mutta runkoa on silti ihan mukavasti.

Ostaisin

Oli: Falter Festbier 3.4/5 / 5,9 % / 4,39 € / 0,5 l

Ensi kertaa maistossa tämäkin, mutta mielellään tämän maistoi.

Olut 4

Kirkas kultainen miedolla maltaisella tuoksulla. Puhdas, katkera, hieman humaloitu. Vähän kuin edellinen, mutta kevyemmällä rungolla. Siinä ja siinä onko liian kevyt, mutta ei ehkä kuitenkaan ole, eli paremman pään Festbier tämäkin.

Ostaisin

Oli: Spaten Oktoberfestbier 3.2/5 / 5,9 % / 4,49 € / 0,5 l

Tämä sitten taas onkin tullut aika lailla joka vuosi vastaan näissä syksyn pruuveissa ja joka toinen vuosi olen pitänyt liian ohuena ja joka toinen vuosi hyvänä. Nyt osui taas hyvä vuosi.




Olut 5

Vaalea, kirkas, kultainen. Mieto tuoksu, mieto maku. Viljainen. Ihan juotava, mutta aika tylsä. Pils tulee enemmän mieleen, mutta uskon jos Festbieriksi väitetään. Ei yhtä hyvä kuin aiemmat. Tietty olut minulla on tässä mielessä, mutta nimi ei tule päähän.

En ostaisi

Oli: Löwenbrau Oktoberfestbier 2.8/5 / 6,1 % / 4,49 € / 0,5 l

Tämä tulee myös joka vuosi vastaan ja on joka vuosi yksi sarjan huonoimpia, niin tänäkin vuonna. Ja oli tasan se olut mitä maistaessa mietin vaikka nimeä en muistanutkaan.

Olut 6

Kirkas kultainen. Tuoksu puhtaan maltainen, maku puhdas, katkera, maltainen. Melko kevyt runko ja hieman vierteistä makeutta. Kevyempään suuntaan mennään edelleen. Kehnomman pään Festbier?

En ostaisi

Oli: Hofbräu Oktoberfestbier 2.6/5 / 6,3 % / 4,69 € / 0,5 l

Erittäin perinteikäs Festbier joka on taas välivuoden jälkeen mukana. Ei säväyttänyt 2022 eikä säväytä nytkää. Onhan tämä helppo juotava vaikka voltteja on reilusti, mutta ehdottomasti joukon tylsimmästä päästä.

Olut 7

Sameahko keltainen tällä kertaa. Tuoksussa sitä mitä sameuden perusteella odotinkin, eli makeutta, vehnää, banaania. Maku on erittäin kevyt, hieman makea, vehnäinen, banaaninen. Humalaakin on. Ihan ok. Ei tämä ainakaan Oktoberfest lager tosiaan enää ole, lienee Festweizen. Ei minun teekuppini, vaikka ihan kunnossa onkin.

En ostaisi

Oli: Erdinger Oktoberfest 3.0/5 / 5,7 % / 3,99 € / 0,5 l

Ei ole aiemminkaan kuulunut suosikkeihini, eikä se tilanne muuttunut. Toki Festweizenin pitää olla Hefeweizenia kevyempi että Mass uppoaa helpommin, mutta silti joisin kymmenen kertaa kymmenestä mieluummin esim. Spatenia sen litran.

Olut 8

Kirkas kultainen, matalahko vaahto. Tuoksu aika puhtaan maltainen. Maku puhdas, katkera, maltainen. Alkoholia, humalaa. Itse asiassa aika paljonkin metallista alkoholia, ja suutuntuma melko öljyinen. Mitenhän vahva tämä onkaan? Ihan ok, mutta alkoholi vähän liikaa framilla. Ehkä joku kotimaisen panimon uutta alkoholilakia "hyödyntävä" tuotos?

En ostaisi

Oli: Kukko Tosi Tuima 2.9/5 / 9,5 % / 4,27 € / 0,5 l

No joo, ei hyödynnä siinä mielessä että ei mene uudenkaan maitokaupparajan alle, mutta hyödyntää siinä mielessä että joku olut piti ilmeisesti tehdä niin vahvaksi että sen joutuu Alkosta hakemaan. Miksi, sitä en osaa sanoa.



Olut 9

Samea keltainen, tuoksu mehuisaa mallasta, makeutta, alkoholia. Ei olla Münchenissä enää, Erika. Maku on erittäin pehmeä, mehuisa, maltainen. Alkoholi puskee hieman läpi ja peräkärry löytyy. Hyvin laadukas NEDIPA. Panimoa tai edes maata näistä on nykyään mahdoton arvata.

Ostaisin

Oli. Dugges Gummy 4.1/5 / 8,1 % / 6,99 € / 0,5 l

Tämähän on vahvuudeltaan kuin Alkolle räätälöity. Ei siinä, laatuolut tosiaan.

Olut 10

Samea oranssi, matala vaahto. Tuoksu makea, hapan, hedelmäinen. Maku samoilla linjoilla. Ehkä passionhedelmää, jotain kivihedelmää, yms. tms. Erittäin hyvä hedelmäsour tähän loppuun, näitä tulee nykyään harvemmin missään valittua koska eivät ne yleensä näin hyviä ole.

Ostaisin

Oli: Omnipollo Pleroma Dragon Fruit Cremé Brûlée Sour 3.9/5 / 6,0 % / 6,99 € / 0,33 l

Vanha tuttu karkkipanimohan se siellä. Eihän tämä ole Omnipolloksi edes pollomman hintainen.



Erikoiserä: Craftober

Maistellaan nyt sitten se erikoiseräkin kun ei tosiaan ollut samoja oluita mitä sokkona maistelin.




Mallassepät Festbier

6,2 % / 4,55 € / 0,33 l

Kirkas kultainen. Tuoksussa mallasta mutta myös liuotinta. Maussa kevyttä ja katkeraa mallasta, alkoholia, humalaa. Ei tämä kovin hyvä ole. Ollaan kaukana Seppien mukavuusalueelta ja se näkyy ja maistuu. Ei tätä tyyliä näin tehdä.

En ostaisi

2.1/5

Fiskarsin Panimon Pikkupässi Kekriolut

6,0 % / 3,65 € / 0,33 l

Kirkas meripihkan värinen. Tuoksu hieman paahteista mallasta, vähän karamellia. Maku puhdas, kuiva, maltainen. Karamellia, ehkä hitusen savua, humalaa. Varsin kelvollinen. Ei tässäkään Festbierin juotavuutta ole, mutta selvästi edellistä parempi ja puhtaampi olut.

Ostaisin

3.7/5

RPS Oktoberfest Märzen

6,0 % / 4,09 € / 0,44 l

Kirkas tummahko kultainen. Tuoksu hieman makea, puhdas, maltainen. Maku puhdas, kuiva, maltainen. Vähän humalaa. Tuoksu lupaili enemmän kuin maku lopulta lunasti. Parempi kuin Mallasseppien yritys, mutta ei tämäkään valitettavasti kunnon Festbier ole.

En ostaisi

3.1/5

United Gypsies Prosit, Horst! Oktoberfest Märzen

6,0 % / 4,55 € / 0,33 l

Kirkas meripihkan värinen. Tuoksu mallasta, liuotinta, keitettyjä vihanneksia. Maussa hieman paahteista mallasta, taas vihanneksia, humalaa. Ei ollenkaan puhdas, heikko suoritus. Tämä panimo ei yleensä pelaa varman päälle ja silloin tulee välillä huteja. Tämä on yksi sellainen.

En ostaisi

2.1/5



Maku Festbier Märzen

5,7 % / 3,55 € / 0,33 l

Heh, tätä join juuri ennen pruuviin tuloa parturissa tölkin suoraan tölkistä. Silloin oli aivan hyvä. Kirkas meripihkan värinen, hieman väriä vaahdossakin. Tuoksu hieman makeaa mallasta, karamellia. Maussa hieman makeaa ja katkeraa mallasta, karamellia, humalaa. Aivan kiva. Makeutta vähän uupuu. Vaihteeksi Makulta puhdas lager, mistä plussaa. Tämä visuaalinen ilme on silti edelleen hirveä.

En ostaisi

3.3/5

Hiisi Pääpäivä Festbier

6,0 % / 4,69 € / 0,33 l

Kirkas meripihkan värinen, hieman väriä vaahdossa. Tuoksu vähän tunkkainen, mallasta, karamellia. Maku kuiva, katkera, maltainen. Alkoholi maistuu vähän, humalaa lopussa. Ihan ok, mutta liian katkera ja kuiva Festbieriksi minun makuuni.

En ostaisi

3.1/5

Sellainen setti. Ihan kiva yritys tarjota kotimaisia optioita Hartwallin rehdisti itselleen omimaan Oktoberfestiin, mutta etenkin näin saksalaisten tuotteiden kanssa maistettuna näiden puutteellisuus tulee aika karusti esille.

Syyskuun erikoiserän kouluarvosana:

Aihe: 8
Sisältö: 6½
Mielikuvitus: 8-
Kokonaisarvosana: 7½

12.8.24

Alkon elokuun erikoiserä sokkona

Pruuviin tuli jo perinteeksi muodostuen mentyä ilman minkäänlaista ennakkovalmistautumista, joten en tiennyt että erikoiserää tässä pääosin maisteltiin, enkä siis osannut myöskään teemaa arvata. Enpä kyllä olisi arvannutkaan, ei sen puoleen.


Olut 1

Ihan miellyttävä aloitus. Samea keltainen. Tuoksu kuivahko, vähän hedelmäinen. Maku katkera, vähän hedelmäinen, maltainen, kokhtalaisen katkera. Aivan hyvä. Ehkä joku bock?

Ostaisin

Oli: Põhjala Laager 3.7/5 / 4,7 % / 2,98 € / 0,44 l

No joo, ei mennyt kaukaa ohi. Yllättävän vähän voltteja, tai käännetään niin päin että aika runsas maku.

Olut 2

Hieman samea punaruskea, vaahto hieman rusehtava. Tuoksussa kahvia, paahdettua mallasta, ehkä hitusen melassia. Maku kuiva ja katkera, paahteinen, vähän kahvinen. Humalaakin lopussa ihan riittämiin. Ihan ok tämäkin, joku kuiva stout?

Ostaisin

Oli: Hoppa Black Lager 3.5/5 / 6,5 % / 4,49 € / 0,33 l

Tämä olikin vanha tuttavuus, jota olen tainnut aina maistaa vain sokkona (pari kertaa Suomen Paras Olut kisassa). Ei ihan yhtä hyvä kuin viimeksi, mutta edelleen hyvä.

Olut 3

Hieman samea tämäkin, kultainen, korkea vaahto. Tuoksu makeahko, hieman banaaninen. Maussakin makeutta, banaania, vehnää, vähän humalaa. Ihan kelvollinen hefeweizen, voisiko olla jopa kotimainen? Ei kuitenkaan ihan tarpeeksi hyvä, joten 

En ostaisi

Oli: Schneider Weisse Tap 1 Helle Weisse 3.3/5 / 4,9 % / 3,89 € / 0,5 l

Schneider on kyllä takuuvarma suorittaja vehnäoluiden saralla, mutta tämä Tap 01, joka oli minulle jopa ennestään tuntematon, ei kyllä kuulu heidän mielenkiintoisimpiin tuotteisiinsa. Tyylinmukainen ja puhdas kuitenkin - sikäli kun Helle Weisse nyt jotain tarkoittaa.

Olut 4

Kirkas, vaalean keltainen. Tuoksu makeahko, puhdas, maltainen. Maku samoin. Hieman katkera, hieman vetinen. Lähinnä tästä tulee joku huono pils mieleen. En edes yllättyisi valtavasti jos paljastuisi alkoholittomaksi, sen verran ohut on runko. Alkoholittomana toki pisteet hieman nousisivat.

En ostaisi

Oli: Bitburger Premium Pils 2.3/5 / 4,8 % / 3,89 € / 0,5 l

Kai tämä jonkinlainen klassikko on, tai ainakin klassiselta valmistajalta, mutta ei kyllä tyylin parhaimmistoa. Puhdas ja virheetön toki, kuten odottaa sopii, mutta ei se aina mielenkiintoista tai edes nautinnollista olutkokemusta takaa. Olin maistanut tämän Ratebeeriin kymmenen vuotta sitten konferenssin posterisessiossa Bostonissa. Nyt voin kyllä odottaa seuraavat kymmenen vuotta ennen kuin maistan uusiksi.


Olut 5

Kirkas kultainen. Tuoksu kuivahko, maltainen, puhdas. Maku kuivan maltainen, puhdas, melko katkera. Aika peruslagerilta tämä tuntuu. Ei valittamista, ei kehumista.

En ostaisi

Oli: Veltins Pilsener 3.0/5 / 4,8 % / 3,95 € / 0,5 l

Onhan tämä jo pykälää tai kahta edellistä parempi saksalais-pilsner, vaikkei ihan tyylin aatelia tämäkään. Myös tuttu, tämä vain kuuden vuoden takaa.

Olut 6

Kirkas keltainen. Tuoksussa vähän hedelmäistä mallasta. Maussa hedelmäistä ja hyvin katkeraa mallasta ja reippaasti peräkärryä. Kevyen puoleinenhan tämä on, mutta ei huono. Joku pale ale lienee.

En ostaisi

Oli: Plevna Nectar Pils 3.4/5 / 5,0 % / 4,49 € / 0,33 l

Nyt kyllä hedelmäisyys hieman yllätti, mutta kaipa tämä ihan pätevä pils kuitenkin on. Jopa revittelevä ottaen huomioon panimon.

Olut 7

Sameahko vaalean keltainen. Tuoksu lähes sitruunamehua, vähän mallastakin seassa. Saa epäilemään Radleriksi. Maku myös hyvin sitruunainen, mallasta enemmän kuin tuoksussa humalaakin. Ei tämä Radler sentään ollut, eikä sourikaan. Joku lemon pale ale lienee. Mielenkiintoinen, mutta ei oman suun mukainen tässä vaiheessa.

En ostaisi

Oli: Uiltje Juicy Lucy 3.0/5 / 5,5 % / 3,99 € / 0,33 l

Tämä pääsi kyllä yllättämään, sillä Uiltje on panimo jonka tuotteista yleensä pidän ja joita ostan kaupoista melko luottavaisin mielin. Tämä olisi kyllä ollut pettymys ostettuna.

Olut 8

Sameahko meripihka, rusehtava vaahto. Tuoksu makeahko, paahteinen, mausteinen. Maussa makeahko paahteista mallasta, mausteita, humalaa. Vähän on hankala sanoa mitä tämä on, vaikka ihan kelvollinen onkin. Joku dark lager tulee mieleen, joskin puhtaus ei ole siellä päinkään joten ei ehkä kuitenkaan lager.

En ostaisi

Oli: Theakston Old Peculier 3.5/5 / 5,6 % / 4,99 € / 0,44 l

Old Alehan se tietysti oli. Ei ihan tyylin parhaimmistoa, mutta näin hyvässä tyylissä tällainen keskitason suorituskin on ihan OK.


Olut 9

Kirkas kultainen. Tuoksu katkeran maltainen. Maku erittäin katkera, maltainen, humalaa toki löytyy lopusta. Joku tupla West Coast IPA tästä tulee lähinnä mieleen, joskin se pihkaisuus ja hedelmäisyys uupuu. Ei varsinaisesti huono, mutta ei nyt oikein osu.

En ostaisi

Oli: De Ranke Guldenberg 3.5/5 / 8,0 % / 4,99 € / 0,33 l

Laadukkaan panimon kehnomman pään tuote. Ehkä tämä jossain tilanteessa tulisi ostettua, mutta ei ole rikos jättää hyllyyn. Oli myös vanha tuttu ja säkällä annoin tasan samat pisteet kuin vuosia sitten.

Ja tässähän oli tosiaan erikoiserä teemalla Olutta pöytään! eli loppukesän ruokapöytään ruokaoluita. Oluet 5, 6 ja 7 eivät tähän kuuluneet vaan olivat vakiovalikoiman tuotteita, vaikka etenkin 5 ja varauksin 6 istuisivat teemaan mainiosti. Sen sijaan tämän Guldenbergin jättäisin ruokapöydästä pois, koska tämähän on kuin hyvä saison jonka ruokajuomakelpoisuus on pilattu kottikärryllisellä humalaa. Tällaiset katkerot eivät yleensä ole harmoniassa oikein minkään ruoan kanssa. Muuten erikoiserän ajatus oli minusta sieltä paremmasta päästä, jos nyt toteutus jättikin vähän toivomisen varaa.

8.8.24

Sahdinvalmistuksen SM 2024


Vaikka blogin nimi tulee jostain ihan muualta, niin onhan perinnejuomamme sahti kuitenkin äärimmäisen helppoa juotavaa. Taas kerran piti siis suunnata maailman parhaille olutfestareille, eli sahdinvalmistuksen SM-kisoihin. Paikkana oli tällä kertaa äärimmäisen perinteikäs sahtipaikkakunta Isojoki ja siellä sijaitseva Sahtiopisto. Matkaa lähdettiin taittamaan ensin aamujunalla Tampereelle ja siitä Suomen Olutseuran bussilla perille.






Puitteet kilpailulle olivat ainakin turistin kannalta mitä mainioimmat. Lauhansarven lounas oli hyvää ja ruokavaliot huomioivaa, vaikka erinomainen sahtijäädyke ei kaikkien valioon sopinutkaan. Viihtyisässä nurmiparkissa oli jälleen tarjolla kymmeniä sahteja niin kisasta kuin sen ulkopuoleltakin. Suomen Olutseuraa parkissa (ei valitettavasti kisassa) edusti Markku "LaiskanSahti" Lahti kahdella varsin laadukkaalla tuotoksella. Perinnetietoista viihdettä mm. hanurimusiikin ja kuorolaulannan muodossa tarjosi Peura-Areena.


Kisan jälkeen ennen palkintojenjakoa julkistettiin seuraavan kisan sijainti, joka on aina maantieteellisesti kauimpana nykyisestä sijaitseva kisaa hakenut paikka. Ensi vuonna tullaan kisaamaan "Hollolan Lahes", koska Lahtihan on tunnetusti alunperin Hollolan pieni sivukeskus. Kisan järjestävät yhteistyössä kolme alueen toimijaa.


Palkintojenjaossa kokemus oli jälleen valttia, kun tuohihattu toisensa perään asteli korokkeelle palkintoja hakemaan. Kisa oli historiallisen tiukka, kun voittajan ero kakkoseen oli piste ja kakkos- ja kolmossijan ero ei löytynyt pisteistä eikä kympeistä, vaan vasta yseistä, joiden määrässä oli yksi kappale eroa. Itse laskin maistaneeni päivän aikana 29 sahtia joista 21 sai arvosanan **** ja loput kahdeksan ***. Kärkikuusikosta kohdalle osui noin puolet, kaikki toki tuon paremman arvosanan ansainneita.



Kisan jälkeen tarjoutui vielä mahdollisuus käydä aidossa savusaunassa, jonka vieressä sai vilvoitella pienessä idyllisessä korpilammessa. Tämä mahdollisuushan piti toki käyttää ennen pitkälle kotimatkalle starttaamista.

Ensi vuonna ollaan tosiaan paljon lähempänä, mutta toisaalta itsellä olisi pienet synttärijuhlat järjestettävänä samaan aikaan. Saas nähdä miten käy.

29.7.24

Vikat ja ekat vedot Olarilla

Lauantaille osui kaksi kovaa tapahtumaa, kun Haze Wave juhlittiin Otaniemessä ja joku brittibändi soitteli urheilukentällä. En tietenkään osallistunut kumpaankaan, vaan lähdin pyöräilemään. Luvassa oli haikea tapahtuma, Olarin vikat vedot, kun tuo alati Suur-Olaria laajentava panimo joutuu lähtemään aivan työpaikkani naapurista kauas Konepajalle. Koska Otaniemi on vähän liian lähellä eikä sitä muutenkaan halua työmatkaa polkea vapaaehtoisesti viikonloppuna, niin otin vähän vauhtia lännestä.

Bemböle - Burger Grill + Salama





Olen ajanut Burger Grillin ohi muutaman kerran niin Veikkolaan kuin Salamalle polkiessa ja pysähdys on aina kiinnostanut. Nyt tuli sitten hyvä mahdollisuus käydä evästämässä tuossa ja olihan tämä varsin maukas burgeri. Ehkä käyn uudestaankin.




Salamalla ei valitettavasti ole hanaolutta normaalisti tarjolla, mutta kylmien tölkkien kaveriksi saa lasin lainaan, jos sellaisen haluaa nauttia terassilla, ja miksipä ei haluaisi. La La Land huiviin ja matka kohti Otaniemeä.

Otaniemi - Olarin vikat vedot









Otaniemessä ritti porukkaa ja tarjolla oli ruoan ja juoman lisäksi taidetta All Cityn graffitinäyttelyn muodossa. Kävin napsimassa kuvat koko setistä, mutta en viitsinyt tähän laittaa niitä enempää. Väkeä ja meteliä (musiikkia) oli omaan makuun vähän liikaakin ja aikataulu painoi päälle, joten yksi Last Call Otaniemi sai riittää ennen seuraavaa etappia. Sainpahan samalla palautettua edellisenä päivänä ostetut Otaniemen viimeiset growlerit tyhjänä panimolle.

Konepaja - Olarin ekat vedot








Eihän täällä Konepajan Olarilla mitään tapahtumaa ollut, mutta koska en ollut koskaan vielä paikalla käynyt, ajattelin että olisi hauska korkata tämä lokaatio samana päivänä kun vanha paikka laitetaan pakettiin. Ja olihan se. Konepajan tila sopii panimolle täydellisesti tilojen ja tunnelman puolesta, toivottavasti myös se tärkein eli oluen tekeminen saadaan pian toimimaan ja pääsen noukkimaan töiden jälkeen growlereita pienen lisälenkin päästä. Täällä nesteytystä hoitivat Break from Reality, uutuus Hot in the 90's Witbier sekä vierailevan Factory brewingin High Tide, päteviä tuotteita jokainen.

Kotiin päästyä matkaa kertyi reilu 45 kilometriä ja aikaa matkoihin kului reilu pari tuntia. Detailit tämän linkin takana. Oikein kiva lenkki vaikka tietöitä olikin Espoon puolella yli oman tarpeen.