Alkon syyskuun sokkopruuvi

 Taas mentiin niin sokkona ettei ollut edes mielessä oliko tässä erikoiserä mukana vai mitä että? Mutta mentävä oli, kun lukijat vaatii! Maistelun aluksi joku viinitoimittaja kävi kipakkaa keskustelua Alkon jonkin tason johtoportaan kanssa heidän tavoitteistaan pakkausten hiilijalanjäljen pienentämisessä, ja vastausta kierreltiin kuin huipputason politiikassa. Sellaisen lainauksen kuitenkin kuulin sivukorvalla lähes naurahtaen itsestäänselvyytenä todettuna, että "eihän sellaista tilannetta ole, että me ja ruokakaupat myydään viiniä yhtä aikaa, se on joko tai." No, kaipa tämä tosiaan oli melko itsestäänselvää, mutta ainakin se tiedostetaan myös Alkossa.

Olut 1

Kirkas keltainen, melko tavanomainen vaahto. Tuoksu lähinnä mallasta, vähän pistävä. Maku melko katkera ja tukeva, maltainen, reilusti peräkärryä perässä. Kai tämä joku pils tai bock tms. on?

Ehkä ostaisin?

Oli: Bernard Bohemian Lager 3.3/5 / 4,9 % / 3,78 € / 0,5 l

No joo, en ostaisi varmaan, ja näitähän Alkon valikoima on täynnä. Mutta ihan kelpo yksilö.

Olut 2

Kirkas kultainen. Tuoksu hyvin raikas, puhdas, maltainen. Maku vähän katkeraa mallasta ja humalaa. Varsin hyvä lager.

Ostaisin

Oli: Hartwall Lahden Erikois Vahva Lager 3.7/5 / 7 % / 3,89 € / 0,5 l

No ihan periaatteesta en ostaisi, koska Hartwall. Mutta tulihan tämä puun takaa vähän. Virheetön, maukas. Ei juuri muuta vikaa kuin valmistaja, vielä kun nimikin on vaihtunut Strong Lagerista kotimaisemmaksi.

Olut 3

Kirkas, kellertävä, kultainen. Tuoksussa lähinnä mallasta. Maku tukevahko, puhdasta mallasta on runsaasti ja humalaa perässä. Vähän makea. Tässä vaiheessa mietin että ei kai ne festbierit ole taas maistossa, mutta ei tämä ihan kuitenkaan siltäkään maistu. Hyvä lager kuitenkin.

Ehkä en ostaisi

Oli: Andechs Bergbock Hell 3.3/5 / 6,9 % / 4,74 € / 0,5 l

Perusvarmaa laatua Saksastahan se oli, ja hintakin tullut jopa 0,05 € alas viime kerrasta kun tämä oli maistossa kaksi vuotta sitten. Saattaa tätä tulla ostettuakin, tiedä häntä. Jos Hartwall vaihtui valmistajan takia toisin päin niin vaihdetaan tämä sitten siihen, ostaisin.

Olut 4

Kirkas tummahko, vähän punertava ruskea. Tuoksu viljaista paahteista mallasta. Maussa paahteisen maltaan kaverina kahvia, vähän sherryä, humalaa. Joku vahva tumma lager tämä taitaa olla? Erittäin hyvä sellainen kuitenkin.

Ostaisin

Oli: Weltenburger Kloster Asam Bock 3.7/5 / 7,3 % / 4,98 € / 0,5 l

Klassikko. Pisteet vähän laskivat viime maistosta, mutta silti erinomainen olut.

Olut 5

Vähän samea kultainen, jotain kiinteää kelluu mukana. Tuoksu mausteista mallasta, hiivan estereitä, vähän hikeä. Vai johtuneeko siitä että viinitoimittajat valittavat tuotteiden hikisyyttä tänään. Maku mausteista mallasta, hiivan estereitä, alkoholia, humalaa. Joku kelpo tripel varmaan?

Ostaisin

Oli: Leroy Poperings Hommelbier 3.6/5 / 7,5 % / 3,98 € / 0,33 l

Ei aivan tripel, mutta vahva vaalea ale Belgiasta, joten close enough. Tuttu jo vuosien takaa, ja edelleen maukas perustuote.

Olut 6

Sitten mennään mehuosastolle. Samea keltainen, ei juuri vaahtoa. Mehu tuoksuu jo kaukaa. Ananasta niin paljon että tulee vähän säilykeananaspurkki mieleen, mutta ei haittaa menoa. Sama jatkuu maussa. Erinomainen sumukalja, voisiko olla jopa kotimainen?

Ostaisin

Oli: Omnipollo Eliphas Double IPA 4.1/5 / 8,1 % / 7,99 € / 0,44 l

Naapurin puolelle mentiin, mutta ei se mitään.

Olut 7

Hieman samea ruskea. Tuoksu makeaa mallasta, pähkinää, tummaa hedelmää. Epäilen jotain barley wineä jopa tässä vaiheessa, mutta maku tuottaa pienen pettymyksen olemalla selvästi pliisumpi. Vähän turhankin kevyt. Makeaa mallasta, tummaa hedelmää, humalaa. Ehkä joku luostariale?

En ostaisi

Oli: Chimay Red 3.3/5 / 7,0 % / 4,39 € / 0,33 l

Entisaikojen suosikki sai nyt toisessa sokkomaistossa putkeen kieltävän päätöksen minulta. Sinänsä vahvaa perustekemistä, mutta jotenkin tämä punainen versio ei ole iskenyt enää aikoihin sillä tavalla kuin kaksi muuta klassikkoa. Tähän on hintaakin saatu 0,39 € lisää kahden vuoden takaisesta, tosin ei siltikään ole kallis.

Olut 8

Kirkas ruskea. Tuoksussa makeaa mallasta, karamellia. Maussa makeaa paahteista mallasta, pähkinää, karamellia, humalaa. Vähän jotain hedelmää. Joku jouluolut tästä tulee lähinnä mieleen.

En ostaisi

Oli: Maredsous Brune 3.3/5 / 8,0 % / 3,99 € / 0,33 l

Turvallinen keskitien belgibrown. Ei varmasti tartu ostoskoriin, vaikkei siinä mitään suurta vikaakaan ole. Tässä vaiheessa tajusin listaa lukiessani että tässähän oli ne viime kerralta puuttuneet erikoiserän tuotteet. Vieläpä ripoteltuna pitkin maistelua, joten ei ihme etten teemaa arvannut vaikka luostariviboja tulikin yli yhdestä tuotteesta. Viime kerralla annettu arvio erikoiserästä pysyy, vaikka oluiden arvosanat vähän muuttuivat.

Olut 9

Vielä viimeinen. Vähän samea tummahko ruskea. Tuoksussa pieni happamuus, paahteista mallasta, marmeladia, melassia, ja vaikka alkoholi ei tuoksu niin tuoksu on niin vahva että voltteja riittänee. Maussa mallasta, viskiä, tummaa hedelmää, ruskeaa sokeria, alkoholia, humalaa, ehkä jopa vähän chiliä? Hetken aikaa pallottelin impin ja barley winen välillä, mutta eiköhän tämä barley wine ole. Maustettu, tynnyröity, tai molempia.

Ostaisin

Oli: Teerenpeli Barrel Aged No3 Barley Wine 3.9/5 / 11,0 % / 9,91 € / 0,33 l

Jo valmiiksi mainio Teerenpelin kellariolut on tynnyröinnin jälkeenkin erinomainen. Onhan tällä hintaa, mutta niin on myös makua ja vahvuutta. Hyvä ostos, sanoisin.

Saatiinpa sentään tasoa ylös viime kerrasta, vaikka erikoiserä oli täyteen maistettunakin lattea (ei kahvia). 5/9 eli niukasti yli puolet ostokelpoista kamaa. Hyvä, ehkä seuraavaksi saadaan erikoiseräänkin ryhtiä?

Olvin uutuudet makuparitestissä

Tällä kertaa olin unohtanut luottaa Olvin ilmaislähetykseen ja päätynyt ostamaan molemmat uutuudet ensin itse kaupasta. Mutta sieltähän se pakettikin lopulta tuli, joten sovitaan nyt että nämä ovat niitä ilmaisnäytteitä. Olvihan julkaisi hieman hassusti erinomaisesti kesään sopivat American Mild Wheat Alen ja Daring Daughter - sarjan India Pale Lagerin nyt kun kesää ei ole enää edes Tero Vaaran mielestä juurikaan jäljellä. Mukana tulleessa lappusessa oli mainittu hieman makupareja, jotka päätettiin ottaa testiin.

Aloitetaan miedommasta päästä. "Terveystietoisten oluen ystävien tarpeeseen" vastaava American Mild Wheat Ale sopii lapun mukaan "hyvin esim. miedon goudan, sinihome- tai vuohenjuuston kera." Testiin otettiin Castellon Organic Blue, joka ei ole missään tapauksessa sinihomejuustojen vahvimmasta päästä, ja metsään mentiin niin että heilahti. Juusto rasvaisuus peittää koko oluen alleen ja ensimmäisen maiston jälkeen nämä toimivat kuin taidegallerian juusto ja kyykkyviini - juusto peittää juoman maun alleen ja yhteispeliä ei löydy hyvällä tahdollakaan. Loput oluesta juotiin tyytyväisenä ilman juustoa, sillä itse oluthan on aivan kelvollinen lisä Olvin matala-alkoholisten sarjaan.

 "Onko IPL seuraava IPA?", kysyy lappu. Ei ole, vastaa bloggari. Toisinaan ovat silti varsin maistuvia, etenkin jos etiketissä sattuu olemaan jonkinlainen Kissa. No, asiaan. Tätä olutta "kannattaa kokeilla tuhdin cheddar-juuston kanssa." Hieman haiskahtaa hiljattain lanseeratulta Jukola - yhteistyöltä, mutta kokeillaan nyt kuitenkin. Kuinka ollakkaan, lähikaupan ainoa cheddari oli Jukolan juustolta. Tämä on hieman parempi match, mutta ei kuitenkaan taivaassa tehty. Vähän liikaa on tässäkin juustossa potkua oluelle, joten jatkoon ei tälläkään päästä.

Eräänlaisena jokerikorttina otan maistoon vielä kotona uuden tölkin IPL:ää ja paketissa mukana tulleet Deliciestin isot sourcream & onion sipsit. Naurettavan epäkäytännöllinen sipsi joka on mahdoton syödä sotkematta, mutta voisi ehkä makuparina toimia? Ja toimiikin! Harmi ettei ollut enää vehnäistä millä testata, mutta tämähän toimi just eikä melkein. Sipsi on sopivan kevyt mutta kuitenkin hieman rasvainen syötävä, jolloin raikkaan lagerin ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Paketti ja tölkki hävisivät täysin huomaamatta kitusiin. Tätä kannattaa kokeilla, tosin ehkä mieluummin joillain kätevämmillä sipseillä, ellei sitten halua haastaa itseään.

Ota Olut 2022 2/2

Tämän vuotinen Ota Olut oli pienissä käynnistymisvaikeuksissa viime viikolla, mutta päätin silti tulla kokeilemaan myös toisen viikon tarjonnan. Sääennuste oli luvannut viikko sitten melko hyytävää olutfestaria, mutta ainakin perjantaina iltapäivästä sää oli ihan kohtalaisen miellyttävä. Paikalle saapuessa noin klo 16:15 tila kumisi tuttuun tapaan tyhjyyttään, mikä on ihan mukava kävijän kannalta, mutta vähemmän mukava järjestäjille.

 

Myös osa toista viikkoa mukana olevista panimoista oli hieman muokannut tarjontaansa. Raumalaisilta löytyi alla olevan kuvan perusteella myös mielenkiintoisempaa tuotosta, tosin hanoista taisi tulla jotain ihan muuta.

Ensimmäisen viikonlopun jälkeen paikalta olivat poistuneet CoolHead (joiden paikallaolo ylipäätään oli hieman kyseenalaista), Fat Lizard, ETKO, Sori, Salama, Espoon Oma Panimo ja Masis, ja tilalle oli saatu Himo, Linden, 8-Bit, Fiskarsin Panimo ja Donut Island. Keskimäärin taso pysyi siis jotakuinkin samana, tosin täytyy sanoa että itse olisin yrittänyt bookata panimot päinvastaisille viikonlopuille. Tällehän ei varmaan järjestäjä mitään mahtanut, mutta ensimmäisen viikon panimoilta löytyy kuitenkin jonkun verran paremmin kykyä tehdä intensiivisiä viileämmänkin sään oluita, kun taas jälkimmäinen porukka loistaa paremmin ns. janoisessa säässä. No, löytyihän sitä kiinnostavia nektareita näiltäkin, ja kävin testaamassa kaikki uudet panimot. Suurin fokus kohdistui Bierkkalan ylpeyteen Himoon, jolta maistelin koko tiskin läpi.

Himon päivän teema vaikutti olevan tilastotiede. Kahden oluen sarjoissa oli keskimäärin hyvän korkuinen vaahto.

Tällä kertaa jätin ruokakojut väliin, vaikka Sanga olikin viimeksi osoittanut tason olevan hyvä, sillä olin menossa illaksi Huvila-teltalle Arppaa katsomaan ja päätin kokeilla onneani alueen ruokatarjonnan kanssa. Hyvä niin, Inarin massaman curry perunoilla oli taivaallinen. Mutta palataan vielä tähän Espoon festariin. Väkeä alkoi olla lähtiessäni (noin klo 18:30) ihan kelvollisesti suhteessa lämpötilaan ja viime viikonloppuun. Hankala kuitenkaan uskoa että tämä kovin kannattavaa on, ellei väkimäärä lisääntynyt illasta merkittävästi. Panimoväki oli kuitenkin tälläkin kertaa tyypillisen mukavaa ja sisäänpääsykin sujui viime viikkoa paremmin, tosin en kokeillut onneani repun kanssa vaan päätin noudattaa järjetöntä linjausta ja toin reppuni sisällä pienemmän laukun jonka sain tuoda sisään. Mielenkiinnolla odotan mitä festarin jatko tuo tullessaan.

OtaOlut 2022 2/2 Top 5:

1: Olarin Panimo Mic Check: West Coast NEDIPA 3.7/5

2: Nordic Donut Imelda 3.7/5

3: Himo Maximus 3.7/5

4: Fiskarsin Lampi 3.5/5

5: Himo Jonotus 3.5/5 (suomalaiseen makuun)