Olutkohde: Kapkaupunki

Työn perässä joskus joutuu (pääsee) matkustamaan paikkoihin joihin ei ehkä muuten tulisi lähdettyä. Yksi tällainen on Kapkaupunki, jossa järjestettiin itselleni se kaikkein tärkein tieteellinen konferenssi heinäkuun alussa. Matka siis kohti Etelä-Afrikan keskitalvea. Aikaerosta ei tarvinnut huolehtia, mutta lentomatkan pituus ja "vahingossa" konferenssia edeltävälle viikonlopulle buukatut Tuska-liput ja näistä aiheutunut akuutti univaje pitivät huolen siitä että ihan kevyestä matkasta ei tässäkään voinut puhua.

Long Street

Long Street on Kapkaupungin isoin baarikatu ja se onkin näkemisen arvoinen. Arkkitehtuuri muistuttaa New Orleansia (jossa muuten olisi konferenssi ensi vuonna) ja baaria ja yökerhoa on vaikka muille jakaa. Tosin sitten myös ilta-aikaan alue vaikuttaa jossain määrin turvattomalta, minkä huomasi lähinnä yo. kuvan kaltaisista huomautuskylteistä ja joka kadunkulmassa partioivista järjestyksenvalvojista. Mitään uhkaavia tilanteita ei kohdalleni sattunut vaikka kävelin katua myöhään illalla kameralaukku olalla. 

Long Streetin mukavin olutmesta oli Beer House, jossa oli oikein miellyttävä miljöö ja teknisesti ottaen laaja valikoima. Flightejakin sai. Lähempi tarkastelu sitten osoitti ettei se valikoima isoista luvuista huolimatta kovin mielenkiintoinen ollut ja mm. "fruity" osastolla oli tarjolla Kopparbergin siideriä. Olin myös ainoa asiakas paikalla ja baarin takana työskennellyt henkilö sanoi ettei hän oikeastaan edes pidä oluesta, eikä tiedä siitä mitään. No, miellyttävä vierailu siitä huolimatta.

Hieman vielä samaa katua eteenpäin käveltyään löytää Saggy Stone panimon taproomin. Itse panimo on jossain syrjemmässä, mutta hanoista löytyi kuitenkin kuutisen kappaletta panimon tuotteita, joista tyyppasin muutaman. Hyviä ja puhtaita, jos nyt eivät kovin mielenkiintoisia muuten.

Turistialueet

Kapkaupunki on tietynlaisesta rosoisuudestaan ja vaarallisuudestaan huolimatta isoilta osin hyvin siloiteltu turistikaupunki. Myös turistipaikoista löytyy ihan kelvollisia olutkohteita. Satama on se suosituin turistikohde ja sieltä löytyikin Mitchell's Brewery, jonka yhteydessä oli luonnollisesti skotti- ja irkkubaarit. Kävin skottibaarissa toteamassa Mitchell'sin oman lagerin oikein kelvolliseksi, mutta muita panimon omia tuotteita ei valitettavasti tarjolla ollut. Ruoka oli hyvää mutta ei kovin paikallista. Sataman alueella oli myös ainakin yksi muu panimoravintola, Kapstadt Brauhaus, mutta panimo oli siirretty siitä johonkin syrjempään ja en tullut lopulta testanneeksi yhtäkään panimon tuotetta. Myös Table Mountainin köysiradan ala-asemalta löytyi lupaavan näköinen pubi jonka terassilta näkymä on erittäin laadukas, mutta mielenhäiriössä jätin tuon käymättä. Tajusin virheeni vasta kun hop on hop off turistibussi nytkähti liikkeelle. Paluu samalla kulkuvälineellä samaan paikkaan olisi vienyt noin kaksi tuntia.

The Aegir Project

Törmäsin konferenssissa Untappdin kautta ruotsalaiseen olutharrastajaan jonka kanssa olimme jo keskustelleet Uberin jakamisesta Woodstock Brewingille, joka vaikutti olevan lähialueen panimoista laadukkain ja vain parin kilometrin päässä "pelipaikoilta". Hän oli kuitenkin edellisenä iltana bongannut googlailun tuloksena vielä lupaavamman oloisen The Aegir Project - nimisen panimon, johon automatka kestäisi kolmisen varttia. No eihän tuon mittainen Uber maksa Kapkaupungissa edes kahtakymmentä euroa, joten kävimme matkaan. Ja kyllä kannatti. Panimoravintola sijaitsee rikkaan oloisessa Nordhoekin kaupunginosassa ja terassilta on huiman hienot näkymät rantaviivaan. Skotlannista ja Uudesta-Seelannista oppinsa ammentaneen panimomestarin tuotokset ovat kautta linjan puhtaita ja maistuvia - ja toki saatavilla koko hanalistan käsittävänä flightina. Täältä tuli ostettua myös pari oikein lupaavan oloista isoa pulloa kotiin muhimaan, mutta hanalistan läpikäyntikin oli selvästi reissun paras olutkokemus.

Yllä mainittujen paikkojen lisäksi Bar Keeper nimisestä viinakaupasta tuli haettua kourallinen paikallisia pienpanimotuotteita, joista useampi on vielä kaapissa juomista odottamassa.  Kaiken kaikkiaan viikon aikana ehdin maistaa 37 olutta, pääosin Etelä-Afrikasta ja Kapkaupungista, mutta olipa joku Namibiastakin.

Kapkaupunki Top 5:

1. Aegir Project Croc & Roll 4.1/5.0 - cask @ The Aegir Project

2. Soul Barrel Tropical Parade: New American IPA 3.9/5.0 - pullo Bar Keeperistä, nautittu @ Hotel Sky

3. Aegir Project Secret Solstice 3.7/5.0 - hana @ The Aegir Project

4. Woodstock Mr. Brownstone 3.7/5.0 - hana @ The Beer House

5. Mitchell's Hog's Head Lager 3.7/5.0 - hana @ Mitchell's Scottish Ale House