Etävierailu Olarin panimolle ja uutustölkit testissä

Tuskin olen ainoa joka on vuoden aikana ehtinyt täysin kyllästyä etätapahtumiin, vaikka aihe olisikin niin hieno kuin olut. Jotain on silti pitänyt yrittää keksiä että saisi kahden pyörityksessä olevan olutseuran jäsenille jotain toimintaa ja kytköstä seuraan. Suomen Olutseuran kanssa teimme hiljattain olutta, Olutkulttuuriseuran kanssa päätimme järjestää etävierailun panimolle. Koska jäseniä on paljon myös Jyväskylässä eivätkä kaikki käy Olarilla yhtä säännöllisesti kuin minä, ajatuksena oli myös esitellä panimoa tastingin lisäksi. Toimitin itse työmatkan ohessa oluita myös Jyväskylän jäsenille maisteltavaksi, sillä saatavuus on siellä hieman pääkaupunkiseutua heikompi, etenkin maistelun vetonaulan kohdalla, kun 5,5 % raja ylittyy.

Olarin myyntiässä Hanna oli kasannut meille maistelupackin ja lupautunut myös esittelemään panimoa. Canmanin vierailu oli sopivasti sattunut pari viikkoa ennen maistelua, joten saimme maistoon neljä uutuustuotetta tuoreena tölkissä. Hannan opastuksella aloitimme tietysti ensin tärkeimmästä, eli oluesta. Olen kerännyt raadin arviot oluille oman Untappd-kaverilistani arvioista.

Ensin maistettiin Maistilan ja Sonnisaaren kanssa yhteistyössä tehty 3 The Eazy Way Micro IPA. Voltteja vain 3,3 % ja makua vaikka muille jakaa. Hanna kertoi juoneensa tätä säännöllisesti julkaisusta alkaen, eikä ihme. Todella maukas ja ihmeen hyvällä rungolla varustettu micro, joka pesee usean heikomman panimon vahvemmat yrityksetkin helposti. Tätä saisi tulla lisää, ja muistaakseni onkin tulossa.

**** / *****

Raadin arvio: 3,62 (3+ - 4-)

Vielä ennen panimolla kiertelyä maistoon otettiin hengenvaarallisista graffittipaikoista nimensä ammentava Heaven Spot NEIPA. Hieman perinteisempää tykitystä tasan maitokaupparajalla, ja itselleni tämä oikeastaan toimi jopa hieman avausolutta heikommin. Se ei toki tarkoita että olut olisi ollut millään tavalla huono, päin vastoin. Se oli vain hieman vähemmän hyvä.

****- / *****

Raadin arvio: 3,74 (3+ - 4)

Sitten kierreltiin hetki ympäri panimoa, nähtiin kuuluisa lehmäpöytä ja ikääntynyt NHL-kiekkoilija, sekä kuultiin hieman hyshys-salaisia juttuja panimon tulevaisuuden tuotannosta. Milkshake IPA ei kuulunut suunnitelmiin. Kolmantena oluena avattiin vankilaviinistä nimensä saanut Tropic Pruno. Tämä nyt oli kuitenkin hieman perinteisestä prunoa hienommin käytetty, samalla hiivakannalla kuin panimon aiemmin tölkkiin julkaisema Caddy Sourville. Pidin jo Caddyssä happamuuden pehmeydestä, ja tässä se toimii vielä paremmin. Todella herkullinen pehmeän hapan nautiskelubörsta.

**** / *****

Raadin arvio: 3,64 (3+ - 3,9)

Maistelun vetonaula oli tietysti Suomen NEIPA-skeneä suvereenisti hallitsevan Hazy Hoodz - sarjan yhdestoista osa. Pitkästä aikaa tuli maistettua Hazy Hoodzia jotenkin muuten kuin hanasta tai growlerista. Itsehän ehdin tämän maistaa jo alkuviikosta Jyväskylän reissulla, mutta onneksi olin varannut kaksi tölkkiä. Tämä on nimittäin jo panimoltakin loppu. Ja olihan se hyvää siinä missä aiemmatkin. Tähän sarjaan voi luottaa.

****+ / *****

Raadin arvio: 3,82 (3½ - 4)

Mainio setti kokonaisuudessaan, onneksi saatiin prunoa ettei mennyt pelkäksi IPAksi sentään. Ammattilaisten raati laittoi oluet siihen järjestykseen mihin ammattilaisten kanssa voisi odottaakin - vahvimmasta heikoimpaan alkoholiprosentin mukaan. Tapahtuma oli onnistunut, ehkä tällaisen jaksaa vielä toisenkin ennen kuin panimoille alkaa päästä taas paikan päälle. Olutkulttuuriseuran kanssa onkin jotain vastaavanlaista isommassa mittakaavassa jo suunnitteilla keväälle...