Is This Disco?

 

You see a bottle on the table at a party. Nobody seems to want it. "Is this Disco?" asks the label.

LOGIC - That is definitely not disco, that is a beverage.

CONCEPTUALIZATION - It could be disco. Anything can be disco if you feel like it. Do you feel like it?

ELECTROCHEMISTRY - I DEFINITELY feel like it! See that? Seven percent alcohol. It's not optimal but certainly enough for disco. And besides, a bottle like that is surely worth quite a bit as tare! Try it now!

You pour a little of the beverage to a plastic mug. Not optimal, I know, but you go with what you have. You take a sniff.

PERCEPTION (Smell) [Medium: Success] - Sweet, fruity malts. Juicy even. This is a classic example of a New Elysium Isola Pale Ale, or "NEIPA". Beats traversing the Pale any day of the week. It's actually quite delightful.

ELECTROCHEMISTRY - I can't smell the alcohol. Maybe this is not disco after all. Drink it!

ENCYCLOPEDIA [Hard: Success] - This was manufactured by a brewery called Olarin Panimo, and is a quite typical brew for them.

You take a sip. Your friends Toilet Frost and Jerry O. Bogman complain about a weird side flavor they can't quite put their finger on.

PERCEPTION (Taste) [Medium: Success] - There is indeed some side flavor, but what?

ENCYCLOPEDIA [Impossible: Failure] - You got me there. I have no clue.

SHIVERS - At the edges of Greater Olari, in an old abandoned train yard, men with bushy beards are brewing. There's a faint aroma of spray paint along with the barley, oats and hops filling the air. The men are busy discussing skate tricks while something splashes in the mash. They would've heard it if it wasn't for the Arno van Eyck anodic dance music blasting in the speakers. I guess we'll never know what it was.

ELECTROCHEMISTRY - There it is! This is CLEARLY disco! Take some more!

PERCEPTION (Taste) [Medium: Success] - Like the aroma, the flavor is sweet and fruity. Quite nice, soft, and round body. Just like you, it's a bit bitter, but not very much so. 

ENCYCLOPEDIA [Challenging: Success] - The brewery says it's hopped with Mackinac, Gemini and Nelson Sauvin hops and should taste grapefruity.

PERCEPTION (Taste) [Challenging: Failure] - You can't find any grapefruit, at least not clearly. It's fruity, but not grapefruity.

ELECTROCHEMISTRY - Who cares! Seven per cent, remember that and take some more of that disco!

VOLITION [Impossible: Success] - You suddenly remember that the reason you are at this party is the birthday of another friend, Tom of Nethers. And you brought him nothing. Well, not nothing. You brought him the rest of this perfectly fine bottle of disco/beer! You donate the rest of the beer/disco to Tom, even if he clearly has had his fair share of disco already today.

ENDURANCE [Challenging: Failure] - Time to call it a night. See you next time in the next disco! 

Olarin ensimmäiset growlerit

Olarin panimo oli pitkään minulle erittäin helppo pysäkki töiden jälkeen käydä hakemassa growleri(t) viikonlopuksi, joten panimon historian aikana ei kovin montaa growleria ole jäänyt kokeilematta. Panimon muutettua totesin että jaksaapa sitä tuonnekin polkea, joten kävin tietysti hakemassa kaikki ensimmäisen satsin ördärit maistoon. Maistelu suoritettiin mökkiviikonlopun aikana. 

Ensimmäisessä setissä oli kaksi NEIPAa ja kaksi West Coast IPAa, eli vahvuusalueilta lähdetään. Miten mahtaa homma sujua uusissa tiloissa?

Counting Bricks NEIPA sai kunnian aloittaa tämän sarjan. Jo tuoksu vahvisti että kyllä tämä samea puoli ainakin sujuu entiseen malliin. Intensiivinen, tasapainoinen, raikas, maukas. Näitä Olarin sumukaljoja on usein vaikea erottaa toisistaan, mutta hyviä ne ovat pääsääntöisesti olleet, niin myös tämä. Ehdottomasti jatkoon.

4.1/5

Westyä väliin. Julkaisupäivästä nimensä saanut 18 of September tuli juotua pari päivää myöhässä, mutta ei tuntunut olevan niin tarkkaa. Tuoksu kevyen puoleinen, mutta sisältää kyllä oikeita elementtejä. Maku toimii paremmin. Katkeruutta reilusti niin alussa kuin lopussakin, sopivasti pihkaa ja vähän hedelmää.

3.7/5

Saman illan puolella aukesi vielä toinenkin NEIPA, huutojuoma WRITE IT IN ALL CAPS. Kuivempi kuin toinen NEIPA, eikä siten ihan niin paljon omaan makuuni, mutta mitään vikaahan tässäkään ei ole ja kuivemman sumukaljan ystävälle maistunee paremmin kuin tiilenpäät.

3.7/5

Seuraavalle päivälle jäi KoNePaJaan viittaava New Panimo Who Dis? West Coast IPA. Sameus ei tyyliin varsinaisesti kuulu, mutta toisaalta punertaa hieman edellistä paremmin. Muutenkin tuoksu ja maku paremmin kohdallaan. Reippaasti katkeroa, greippiä, pihkaa. Erittäin maistuva katkeran pään IPA.

4.1/5

Ei minulla oikeastaan mitään epäilystä ollut siitä etteikö tuote olisi samantien kunnossa Konepajalla, mutta tämän sen viimeistään vahvisti. Olarin asema yhtenä maan terävimmän kärjen IPAnimoista on ja pysyy, samalla kun Suur-Olari vain jatkaa laajenemistaan!

Vikat ja ekat vedot Olarilla

Lauantaille osui kaksi kovaa tapahtumaa, kun Haze Wave juhlittiin Otaniemessä ja joku brittibändi soitteli urheilukentällä. En tietenkään osallistunut kumpaankaan, vaan lähdin pyöräilemään. Luvassa oli haikea tapahtuma, Olarin vikat vedot, kun tuo alati Suur-Olaria laajentava panimo joutuu lähtemään aivan työpaikkani naapurista kauas Konepajalle. Koska Otaniemi on vähän liian lähellä eikä sitä muutenkaan halua työmatkaa polkea vapaaehtoisesti viikonloppuna, niin otin vähän vauhtia lännestä.

Bemböle - Burger Grill + Salama

Olen ajanut Burger Grillin ohi muutaman kerran niin Veikkolaan kuin Salamalle polkiessa ja pysähdys on aina kiinnostanut. Nyt tuli sitten hyvä mahdollisuus käydä evästämässä tuossa ja olihan tämä varsin maukas burgeri. Ehkä käyn uudestaankin.

Salamalla ei valitettavasti ole hanaolutta normaalisti tarjolla, mutta kylmien tölkkien kaveriksi saa lasin lainaan, jos sellaisen haluaa nauttia terassilla, ja miksipä ei haluaisi. La La Land huiviin ja matka kohti Otaniemeä.

Otaniemi - Olarin vikat vedot

Otaniemessä ritti porukkaa ja tarjolla oli ruoan ja juoman lisäksi taidetta All Cityn graffitinäyttelyn muodossa. Kävin napsimassa kuvat koko setistä, mutta en viitsinyt tähän laittaa niitä enempää. Väkeä ja meteliä (musiikkia) oli omaan makuun vähän liikaakin ja aikataulu painoi päälle, joten yksi Last Call Otaniemi sai riittää ennen seuraavaa etappia. Sainpahan samalla palautettua edellisenä päivänä ostetut Otaniemen viimeiset growlerit tyhjänä panimolle.

Konepaja - Olarin ekat vedot

Eihän täällä Konepajan Olarilla mitään tapahtumaa ollut, mutta koska en ollut koskaan vielä paikalla käynyt, ajattelin että olisi hauska korkata tämä lokaatio samana päivänä kun vanha paikka laitetaan pakettiin. Ja olihan se. Konepajan tila sopii panimolle täydellisesti tilojen ja tunnelman puolesta, toivottavasti myös se tärkein eli oluen tekeminen saadaan pian toimimaan ja pääsen noukkimaan töiden jälkeen growlereita pienen lisälenkin päästä. Täällä nesteytystä hoitivat Break from Reality, uutuus Hot in the 90's Witbier sekä vierailevan Factory brewingin High Tide, päteviä tuotteita jokainen.

Kotiin päästyä matkaa kertyi reilu 45 kilometriä ja aikaa matkoihin kului reilu pari tuntia. Detailit tämän linkin takana. Oikein kiva lenkki vaikka tietöitä olikin Espoon puolella yli oman tarpeen.

Olutpolkijat: Espoon panimopyöräily 2023

Oluen ja pyöräilyn yhdistäminen on aina ollut sydäntäni lähellä, sillä mikäpä olisikaan parempaa ajanvietettä kuin pyöräily lähipanimolle hakemaan juomista jalointa suoraan lähteeltä. Olutpolkijat on vaikuttanut minulle jotenkin itseäni vakavammilta pyöräilijöiltä, mutta silti olisin viime vuonna osallistunut Espoon panimokierrokseen jos vain se olisi aikatauluuni sopinut. Tänä vuonna onneksi vastaava tapahtuma, tosin hieman lyhyempänä eräiden espoolaispanimoiden hiljaiselon vuoksi, järjestettiin uudestaan, ja sain sen jopa sopimaan aikatauluuni. Niinpä starttasin melko tavanomaisen näköisellä Activellani kohti Bemböleä klo 9 lauantaiaamuna.

Tämä Salamalta Keran kautta Olarille reittihän oli siitä hauska, että minulle kertyisi selvästi enemmän kilometrejä ennen ja jälkeen tapahtuman, kuin sen aikana. Matkaa "lähtöön" Salamalle tuli 18 km ja pyörä hieman temppuili edellispäivän huollosta huolimatta. Sain kuitenkin rassattua takavaihtajan yhteistyöhaluiseksi ennen matkan jatkumista.

Salama olikin mielenkiintoinen kohde, sillä vaikka oluet ovat minulle hyvin tuttuja, tälle panimolle asti en koskaan aiemmin ollut jaksanut polkea. Nyt toki huomasin että kuukautta aiemmin juhannussahtitapahtumaan Veikkolaan polkiessani olen ajanut aivan panimon vierestä. Nykyiset tilat ovat käymässä panimolle ahtaaksi ja muutto onkin suunnitelmissa lähitulevaisuudessa. Kohde vain jäi vielä paljastumatta. Itse tuotantotilojen lisäksi myös pieni mutta monipuolinen tynnyriohjelma oli miellyttävä tuttavuus. Menovettä matkalle tarjosi sopivasti nimetty Smiles for Miles.

Bembölestä suuntasimme Keraan, jonne ehdimme kuin ehdimmekin ennen kuin taivas putosi. Tässä vaiheessa olimme kuitenkin turvallisesti katoksen alla jossa oli oikein miellyttävä nauttia hieman alennettuun hintaan saatua lounaspakettia oluen kera komeita muraaleja ihastellen. Hot Dogin vöner-versio + patatas bravas saavat molemmat allekirjoittaneelta suosituksen, eikä se olutkaan huonoa ollut.

Taproomin jälkeen oli aika tutustua panimoihin, joita Kerasta löytyy kolme. Tired Unclelle meillä oli varattuna ohjattu kierros, johon sisältyi myös vähän uusvanhan hapanoluen maistelua. Lisäksi kävin Masiksen puodissa ja 8-Bitillä Jasonin olohuoneessa pelaamassa flipperiä. Ilmeisesti seurueemme oli saanut vielä extempore panimokierroksen Masikselle siinä vaiheessa kun odottelin jo muita pyörien luona, mutta tieto tästä ei kantautunut minulle asti. No, sattuuhan näitä.

Päätepisteessä Olarilla ei ollut sen kummempaa ohjelmaa ja panimo on itselleni hyvinkin tuttu. Nautin kuitenkin reissun teemaan sopivasti yhden Uncle Olarin tihkusateisella terassilla, tämä kun oli Tired Unclen taproomilta jo lopussa.

 

Varsinaisen ohjelman päätyttyä kävin vielä itsenäisesti "jatkoilla" naapurissa Fat Lizardilla, koska heiltä oli ilmestynyt pari uutta Fat Lab - sarjan tuotetta, ja uuden tynnyriprojektin stouteista #03 löytyi myös hanasta. Päteviä kaikki, ja hieman hiljaisempi meninki sopi tähän vaiheeseen päivää oikein hyvin.

Tulihan sitä tietysti reppuunkin jonkin verran täytettä, ettei alle 40 kilometrin jäänyt lenkki vain olisi liian helppo. Ensi kerralla uudestaan.

Olari After Dark - mitä on pimeän jälkeen?

 

Helmikuu oli suorastaan historiallinen oluttapahtumakuukausi, kun CoolHeadin jo perinteikkään Craft Beer Winter Wonderlandin lisäksi tarjolla oli Tower Beeer Festival Triplassa ja tummiin oluisiin keskittynyt Olari After Dark Olarin panimolla ja Trap Factorylla. CoolHeadille en valitettavasti jaksanut mennä, koska päätin katsastaa molemmat uutuustapahtumat. Niistä kahdesta tämä jälkimmäinen oli ennakkoon selvästi mielenkiintoisempi.

Ruokaa oli täälläkin tarjolla, kun Alexandersin ruokakärry teki pihassa maittavia gyroksia. Lisäksi nopeammin ja lähempää ovea sai pikkunälkään spiraalisipsejä. Näistä gyrokset tuli tällä kertaa testattua 2/3 täytteistä, ja molemmat toimivat ainakin itselle.

Olutlista oli äärimmäisen pätevä. Kourallinen nimekkäitä vierailijoita, toinen kourallinen laadukkaita kotimaisia ja tietenkin vahva edustus järjestävältä panimolta itseltään. Kokonaisuudessaan tarjolla oli 23 eri olutta (+ Olarin taproomin vakiotarjontaa kourallinen) joista olin jokusen maistanut etukäteen. Lopulta lista oli siis juuri sen kokoinen että 1 dl annoksina koko listan sai kohtuullisella vaivalla maisteltua läpi, pysyen vielä jotakuinkin tolpillaan kovista volteista huolimatta. Värit olivat tosiaan asiallisen tummia, parin barley winen ja Olarin Dark Knightro dark nitro mildin ollessa varsinaisen festarin vaaleimmat juomat. Taproomin tiskiltä sai toki mm. pilsiä jos alkoi janottamaan. Ällömakeita juomiakin löytyi, mutta ei onneksi montaa.

Oheisohjelmaakin oli sopivasti. Yksi Pühasten äärimmäisen laadukkaan oloinen tasting johon itse en osallistunut, sekä ajoittaisia sopivan lyhyitä juttutuokioita olutihmisten kanssa, jotka juontajana toiminut Peter Tammenheimo hoiti mallikkaasti. Kun Paleface alkoi illasta soittaa levyjä, olin varautunut jo muutenkin lähtemään paikalta, joten ei tuosta haittaakaan ollut. Juhlamoodi erikseen niille jotka sellaista kaipaavat. Tilaa oli oikein mukavasti, ja parvelle kiipeämällä sai olla vähän paremmin rauhassakin. Hinnoittelustakaan en voi tapahtumaa kritisoida. 7 € pääsymaksu (huom. sisältäen narikan) sopi tähän tapahtumaan selvästi Triplan tapahtumaa paremmin, ja 2-4 € / dl vahvuudesta riippuen oli aivan pätevä hintataso, etenkin kun useimmiten tarjolla oli noin 10 % alkoholia sisältäviä makupommeja.

Maistoin lopulta muutaman vanhan tutun ja 15 uutta olutta, joista parhaat alla.

Olari After Dark Top 5:

1. Garage Brew Sticky Sticky 4.3/5

2. Marble / Eelven Birthday Beers No. 9 Peanut Butter & Cacao Imperial Stout 4.1/5

3. Marble Barley Wine Amontillado BA 4.1/5

4. Garage / Finback Muted Sophisticated 4.1/5

5. Takatalo & Tompuri Kaski Musta Savu 3.9/5

Toivottavasti jatkoa saadaan viimeistään ensi vuonna! Kyllähän tässä ympäristössä yli kerran vuoteenkin voisi oluita maistella.

Olutkulttuuria maakunnista: Seinäjoki

 Seinäjoellahan on pitänyt käydä jo pitkään, lähinnä tämän postauksen lopussa käytävän tapahtuman vuoksi. Silti joka tammikuussa on tullut vain mietittyä että se on liian kaukana, ei jaksa. Nyt sitten osui saman viikon lopulle työmatka Ouluun, niin tilaisuutta ei voinut jättää käyttämättä. Samalla ehdin hieman tutustua muuhunkin Seinäjoen tarjontaan.

Kabacka

Kun aloin kysellä missä Seinäjoella kannattaisi käydä, ensimmäinen vastaus oli selkeä - Kabacka. Satuin myös tulemaan paikkakunnalle aika myöhään ja ihmettelin pikaruokaloiden vähyyttä, joka on muuten selkeä ongelma kaupungin olusteluskenessä. Paitsi että Kabackastahan saa ruokaa. Olen samaa mieltä minulle vastanneiden kanssa, tämä on se paikka johon Seinäjoella haluaa mennä. Ruoka on hyvää, hanavalikoima oli ainakin nyt "Pien goes Kabacka" tapahtuman aikaan mainio, ja valikoimassa on neljän 1,5 dl annoksen maistelulautanen ihan kelvolliseen 15 € hintaan. Sisustus ja tunnelma mukavia, sijainti keskeinen. En löydä kahden vierailun jälkeen mitään valittamista.

Mallaskosken panimo

Onhan Seinäjoki toki myös tunnettu yhdestä Suomen vanhimmista pienpanimoista, heidän laskentatavallaan Mallaskoski on jo satavuotias, ja nykyinen yrityskin on selvästi tämän maan vanhimmasta päästä alallaan. Panimolle on kevyt kymmenen minuutin kävelymatka keskustasta, ja sen yhteydessä toimii miellyttävän oloinen panimoravintola, josta saa myös ruokaa. Näkisin siis tämän myös varsin potentiaalisena paikkana istua iltaa, vaikka vähän sivummassa onkin. Panimolle järjestetään myös kierroksia, jotka ovat maistelusetin kanssa varsin hyvä diili. Meille kierrosta pitänyt ravintolayrittäjä teki tosin niin paljon asiavirheitä että käsistä loppuivat sormet kesken, mutta tähänkin pitäisi panimomestarin mukaan olla tulossa parannusta. Opastus oli kuitenkin vähintään viihdyttävä ja prosessi tuli kyllä selväksi kun osasi itse korjata virheet mielessään. Mallaskoskihan on myös viime vuosina muuttunut huomattavasti mielenkiintoisemmaksi panimoksi kuin mitä se oli vielä 5-10 vuotta sitten, joten suosittelen vahvasti vierailua.

Muut baarit

Kovin paljoa en muualla ehtinyt käymään. Bar 15 sai suosituksia, mutta käydessäni katutason puoli oli tyhjillään eikä erityisen kutsuva. Kellaripuolella soi synkkä metalli asiaankuuluvasti, mutta en jaksanut maksaa muutaman euron sisäänpääsymaksua niin jäi tällä kertaa testaamatta. Mikä osoittautui virheeksi, kun ihan miellyttävän näköiseen uuteen Taphouse 60100 oluthuoneeseen piti maksaa pakollinen 3 € narikkamaksu. Kai siellä olisi myöhäisillasta joku trubaduuri soitellut vastapainoksi, mutta mutta... Jostain syystä paikka oli silti huomattavasti täydempi kuin Kabacka, vaikka valikoima oli sanalla sanoen masentava. Leveän näköisestä hanarivistä kolme hanaa oli viinejä ja loput Hartwallin perusvalikoimaa, eli Lahden Erikoista, Mattssonia ja Lagunitasta. Olihan siellä toki pari Fat Lizardin perusvalikoiman tuotetta yms., mutta yhtään mitään kiinnostavaa ei olutharrastajalle ollut tarjota. Ei tänne siis ainakaan pe/la iltaisin kannata edes vilkaista. Kokeilkaa mieluummin vaikka puolestani se Bar 15. Tämän vierailun perusteella en vielä näe perusteita mennä mihinkään muualle kuin Kabackaan tai Mallaskoskelle.

Lakeuden panimojuhlat

Eiköhän suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kuitenkin tutustu Seinäjoen olutkenttään tositarkoituksella nimenomaan tämän tapahtuman takia. Lakeuden panimojuhlista olin kuullut etenkin alalla työskenteleviltä paljon hyvää jo vuosia, ja nyt sitten vihdoin ehdin paikalle. Ja täytyy sanoa, ettei tapahtumasta kauhean paljon negatiivista sanottavaa jäänyt. Panimovalikoima oli laadukas, hintataso kohtuullinen, oheisohjelmaa paljon mutta sopivan sivussa että sen pystyi jättämään täysin huomiotta niin halutessaan. Tosin missasin vahingossa pubivisan tämän takia, mutta sattuuhan näitä. Varicko-ravintolan puolella oli tarjolla erinomaista ruokaa, tosin ravintola ruuhkautui aika pahasti loppuillasta, mutta sellaista se tuppaa olemaan kaikissa oluttapahtumissa. Istumapaikkoja ei pääsalissa juuri ollut, mutta muilta alueilta istuimiakin riitti melko monelle. Eihän tämä nyt mitään uutta ja mullistavaa tarjoa, mutta jotain rentoa tässä kuitenkin etelän tapahtumiin verrattuna oli. Ja tavallaan muistutti siitä ajasta kun pääkaupunkiseudullakin tapahtumia oli vain 1-2 vuodessa, jolloin niistä jaksoi kiinnostua enemmän. Täällä se näkyy, että tämä on alueen ainoa kunnon oluttapahtuma. Joskus vähemmän on enemmän.

Seinäjoki Top 5 oluet

Maistelin reissulla 7 uutta olutta ennen panimojuhlia ja 11 uutta panimojuhlilla. Päälle vielä muutama erinomainen vanha tuttu, mutta niitä ei valitettavasti listoille lasketa.

1: To Øl Supervulcano BA 2022 4.2/5, hana @ Kabacka (Pien goes Kabacka)

- Chiliolutta, toimivaa sellaista.

2: Mallaskoski Oidipus 4.1/5, hana @ Lakeuden panimojuhlat

- Mallaskosken vahvojen tynnyröityjen sarja on poikkeuksetta laatua

3: Elmeleven Alien Future II 4.1/5, hana @ Kabacka (Pien goes Kabacka)

- Pitkästä aikaa todella herkullinen sour.

4: Naïlo Void 4.1/5, hana @ Lakeuden panimojuhlat

- Löytyihän Naïloltakin lopulta se hyvä olut.

5: Olarin Your City, My Canvas, 3.9/5, hana @ Lakeuden panimojuhlat

- Olarin kahdesta uudesta NEIPAsta se tasapainoisempi.

Sarjan aiemmat osat: 

Forssa
Hämeenlinna
Iisalmi
Imatra
Kilpisjärvi
Kokkola
Loviisa
matka Iisalmeen
Mikkeli
Nurmijärvi
Oulu
Pori
Rovaniemi
Sotkamo
Vaasa