Stone Berlin - Craft Beer Jeesuksen kuolema

Olutkoira kirjoitti sen verran ansiokkaasti Stone Berlinin "tuhosta", että itsellenikin tuli mieli hieman lausua aiheesta. Kävin Berliinin Stonessa 2016 ja kirjoitinpa siitä silloin blogiinkin. Tuolloin paikka oli melkoisen kesken, kuten tämän postauksen kuvista voi todeta, mutta nautin siitä silti. Maisemat kuin keskellä maaseutua, vaikka paikalle pääsi ilman omaa autoa. Hinnat edulliset. Nyt alkaisi tuoretta Stonea virrata Eurooppaan, mikä voisi mennä vikaan?

No jos mennään ensin noihin mainittuihin. Pääsee kyllä ilman omaa autoa, mutta ei kovin helposti tai nopeasti. Syrjäisellä maisemalla on hintansa. Metromatka on ensin pitkä ja sen jälkeen kävelyä kuitenkin pari kilometriä. Ei tuolla kukaan tuosta vain pistäydy. Täytyy varta vasten lähteä. Ja vaikka ne hinnat olivat suomalaisittain halvat, paikallisella standardilla ne eivät sitä olleet. Miksi sitten suositun Stonen oluiden tuotanto tuoreena Eurooppaan ei natsannut, paha sanoa. Maistoin useampia kyseisestä pytingistä tulleita tuotteita, eivätkä ne jostain syystä koskaan mitenkään erityisen tuoreilta maistuneet.

Suurin ongelma oli varmasti kuitenkin se ylimielisyys jolla Greg Koch panimonsa paikalle toi. Saksassa ei ehkä ole yhtä monipuolinen oluttarjonta kuin vaikka USAssa, mutta saksalaiset ovat silti ylpeitä oluistaan ja pubeistaan - syystäkin. Koch tuli tuputtamaan evankeliumiaan vääräuskoisille ja kohtalo oli yhtä karu kuin sillä alkuperäisellä partajeesuksella. Vaikka itse tuppaan hakeutumaan paikkoihin joissa hanarivi on mahdollisimman leveä ja Untappd:n verified venue status tarjoaa paljon maistamattomia oluita sisältävän hanalistan suoraan puhelimeen, en halua että se meininki valtaa koko maailman. Saksassa craft beer evankeliumin julistus ei selvästi tuottanut tulosta, ei edes Berliinissä, joka on niin progressiivinen ettei se käytännössä ole samaa maata kuin muu Saksa. Berliinissä on toki omat craft baarinsa kuten jo muutaman vuoden takaisesta postauksestanikin voi huomata, mutta ne eivät onneksi ole nyt saati lähitulevaisuudessa normi.

Jään mielenkiinnolla odottamaan mihin ihmetekoihin BrewDog paikassa pystyy. Sellaiseksi olisi varmaan laskettavissa jo Stonea pidempään pystyssä pysyminen. BrewDogin asenteessa on ollut paljon samoja merkkejä kuin Stonella, mutta ehkä vähän vähemmän vakavasti ja paremmalla harkinnalla. Berliini ei tuo panimoa valtameren verran lähemmäs Euroopan markkinoita niinkuin se toi Stonen, mutta brexitin jälkeisessä Euroopassa ero ei välttämättä olekaan niin suuri. Tuontitullien välttäminen ei ole mikään pikkuseikka. Ilmeeltäänhän paikka sopii BrewDogille sen verran hyvin jo valmiiksi, ettei kovin suurta remonttia tarvinne logojen vaihdon lisäksi tehdä. Toivottavasti paikka pysyy pystyssä ainakin seuraavaan Berliinin matkaan asti, jolloin tieni vie todennäköisesti jälleen vanhalle kaasutehtaalle ihmettelemään millaisena craft beer jeesus on noussut haudastaan.