31.5.19

Kellareiden aarteita vol. 4


Kellareiden aarteita - nimeä kantava nyyttikestiteemainen olutmaistelu on muodostunut Olutkulttuuriseuran Helsingin aluejaoston perinnetapahtumaksi, joka järjestettiin nyt neljättä kertaa (aiempien aarreaittojen raportteja löytyy täältä ja täältä). Osanotto ja olutlista jäi tällä kertaa vähän aiempaa laihemmaksi, itsekin kaivoin kaapista ihan aitoja kellarien aarteita sillä mitään oluentuontimatkaa ei ollut viime aikoina tullut tehtyä. Pieni maistelu sopi tähän väliin kuitenkin mainiosti. Jäsenistöllä on sen verran paljon ulkomaanmatkoja tiedossa kesällä että syksyllä vääjäämättä odottava vol. 5 tuleekin sitten olemaan astetta kovempi. Kuusihenkinen raatimme maisteli tällä kertaa seitsemän (+1) olutta. Raadin arviot kerätty Untappdista. Untappdin ulkopuolelta jäsen Jere (nimi ei muutettu) antoi sanalliset arviot.


Maistelun aloitti Ruotsista tuotu Coloradosta peräisin oleva Crazy Mountain Snowcat Coffee Stout. Parasta ennen - päiväykseen oli vielä aikaa, mutta silti tämä maistui jotenkin ylikypsyneen soijaiselta, mutta samalla kuitenkin kuivan kahviselta. Ihan OK, mutta odotin paljon enemmän.

Raadin arvio: 3 (2- - 3½)
Jeren arvio: En ostaisi / 5.


"Tämähän on joku tuttu" mietin kun näin tölkin. Eikä ole, Amundsenin tölkit vain näyttävät vähän samalta kaikki. Kyseessä oli Apocalyptic Thunder Juice - NEIPA, ja hyvä NEIPA olikin. Ei ihan tuoreimmillaan enää noin 4 kk iässä, mutta ei vielä liian vanhakaan. Erittäin maukasta. Ja kun Amundsen käyttää 360 - tölkkejä, aivan loistava tuote mukaan esim. puistoon. Harmillisesti Ruotsista asti oli tämäkin roudattu.

Raadin arvio: (3 - 4)
Jeren arvio: Hyvää / 5.


Seuraavaksi vuorossa oli pubiketjustaan tutun Greene Kingin Double Hop Monster IPA. Pitkästä aikaa päästiin hutiosastolle tässä maistelusarjassa. Tuoksu oli lähinnä tinneriä ja makukin enemmän alkoholista liuotinta kuin luvattua humalaa ja mallasta. No myönnetään, kyllä tätä mieluummin joi kuin kotimaisen panimon tuplapukkia, mutta haistaa ei kyllä kovin montaa kertaa halunnut.

Raadin arvio: 3 (2 - 3½)
Jeren arvio: Pettymys / 5.


Sitten isompien oluiden pariin, monellakin tapaa. To Øl Same Procedure as Last Year on vehnästä ja rypälemehusta samppanjahiivalla ja "pikabrettalla" tehty saison. Omaan makuuni tässä oli vähän liikaa sitä rypälemehua, mutta muuten kerrassaan erinomainen olut. Saisonilta toivottavaa tallista hiiva-aromia reilusti ja katkero juuri kohdallaan.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4)
Jeren arvio: Kolmanneks paras / 5.


Seuraava iso olut oli pari vuotta kypsynyt Brooklyn - yhteistyö Nya Carnegiebryggeriet Krakatau. Ainesosalistassa oli mm. neljää eri sokeria, ja melkoinen sokericocktail tämä kyllä oli, tosin ihan hyvällä tavalla. Sopisi ehkä paremmin vähän talvisempaan säähän, mutta ei tämän tuhoaminen vaikeuksia tuottanut nytkään.

Raadin arvio: 4 (4- - 4)
Jeren arvio: Liian sokerinen / 5.


Olin jonkin aikaa sitten ostanut myös teemaolueksi Põhjalan kellarisarjaa, tällä kertaa Ülon, joka on "chardonnay barrel aged imperial saison with gooseberries". Ja siltähän se maistui. Chardonnay tulee vahvasti esille ja sopii mainiosti saisoniin, peittäen myös korkeaa alkoholipitoisuutta. Erittäin hyvä "kikkailusaison" siis tämäkin.

Raadin arvio: (3 - 4-)
Jeren arvio: Paras / 5.


Päätöspulloa arvoin omasta "kellarista" vuoden 2014 sinisen Chimayn ja vuoden 2016 sinisen Cuvee van de Keizerin välillä, päätyen jälkimmäiseen. Olisin odottanut makeuden hieman enemmän kolmessa vuodessa taittuneen, mutta aika lailla sitä oli vielä jäljellä. Tämähän ei ollut huono asia, sillä tämä olut on jo tuoreenakin erittäin hyvää, eikä aika ollut sitä ainakaan vahingoittanut.

Raadin arvio: 4 (4 - 4½)
Jeren arvio: Hyvää yhä / 5.


Epävirallisena tastingin ulkopuolisena oluena osa maisteli vielä 71 Brewingin ja Lumi Brewingin kollabon Musta Lumi, joka oli ihan kiva dry stout hienossa tölkissä, mutta jostain syystä nimetty Black IPAksi. Ei raadin arviota, koska raati oli jo vaihtanut vapaalle.

Voittajaksi tällä kertaa selvisi siis se joukon pisimpään kellaroitu olut, Cuvee van de Keizer Blauw vuosimallia 2016. Ensi kerralta tuskin voi odottaa vastaavaa tulosta, kun lähdetään revittelemään matkatuomisilla.

No comments:

Post a Comment