Showing posts with label brekeriet. Show all posts
Showing posts with label brekeriet. Show all posts

16.4.20

Anikón ja Pienen pääsiäispack testissä


Olen pyrkinyt koronan aikana kaikin mahdollisin tavoin tukemaan paikallisia pienpanimoita, olutpubeja ja olutkauppoja. Kun luin että Anikó oli kasannut Pienen valikoimista pääsiäiseen sixpackin, jossa jokaiselle oluelle oli valittu ruokaparitus pääsiäisruoista, kiinnostuin välittömästi. En vain halunnut lähteä hakemaan oluita ihmisten keskeltä Kampista. Ratkaisuksi tuli NeManniset kimppatilaus, josta taas kiinnostuin Jaskankaljat - blogin Salama Brewing - tastingin kautta, johon Mannisten ansiokas kuljetuspalvelu tarjosi sixpackia jossa on maistelun kolme olutta ja kolme ylläriä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja oluet kotiin.


Alkumaljaksi oli packissa suositeltu Brewskin Why So Serious? joka kaadettiinkin siksi kuohuviinilaseihin. Yllätyin hieman että alkumaljaksi ei valittu hapanta, mutta tämä DDH pale toimi kyllä myös varsin hyvin makuaistin herättäjänä.



"Munaruuille tai pääsiaissaunaan" suositeltu Cloudwater Light Lager otettiin testiin puolalaisten täytettyjen kananmunien kanssa. Makupari oli varsin toimiva. Olut ei niinkään täydentänyt munaruokaa, vaan huuhteli suuta suht raskaan ja rasvaisen ruoan välissä. Pääsiäissaunaankin tämä olisi epäilemättä toiminut, mutta valitettavasti näitä oli packissa vain yksi.


Muiden kylmien alkuruokien kaveriksi oli suositeltu Whiplash Safe Changes. Graavilohi ja salaatti ainakin menivät sen kanssa oikein mukavasti. Makea mehuisuus toimi molempien kanssa.



Lammas on pääsiäisruoista haastavin paritettava kun oluiden teho on rajattu 5,5 %:iin, mutta Garagen Locker menee sentään rajan alle, ja toimii mainiosti. Tässä oluessa on runkoa ja makua enemmän kuin useissa vahvemmissakaan stouteissa, ja ainakin merquez-makkaramuodossa nautitulle lampaalle tämä oli erittäin hyvin toimiva juoma. 


Pääsiäispöydästämme löytyi myös yksi ruokalaji jolle tästä packista ei onnistunutta makuparia löytynyt. Puolalaiset pierogit, erinäisillä täytteillä täytetyt pastanyytit, ranskankerman ja paistetun sipulin kanssa. Zywiec olisi hoitanut homman tyylikkäästi kotiin, mutta näistä neljästä missään ei oikein ollut sopivaa vaalean maltaisuuden ja riittävän rungon yhdistelmää.


Loppuillasta ehdimme vielä jälkiruokienkin kimppuun. Pashalle oli packissa paritettu Brekerietin Purple Rain, ja etenkin tällaiselle ylimakealle kaupan pashalle hapanoluen leikkaavuus tuli todellakin tarpeeseen. Myös marjainen makumaailma sopi pashan kylkeen loistavasti.


Viimeinen makupari meni jo aika villiksi, mutta toimiva oli sekin. Pääsiäismunat ja mango-pippuri gose Stigbergets Flamingo Juice. Suklaa kaipasi vähän vähemmän leikkausta kuin pasha ja tämä olut olikin enemmän hedelmää ja vähemmän happoa. Pippuri toi mukavan twistin joka toimi myös omalla tavallaan hyvin.

Tämä pääsiäisteemainen 6-pack oli oikein toimiva kokonaisuus, joka täytti kahden hengen pääsiäisruokailun kaikki kylmät juomatarpeet. Toivottavasti vastaavia kehitellään jatkossakin, oli koronaa tai ei.

26.5.19

Sour Spring Break 2019


Cool Head aloitti omat vähän pienemmän mittakaavan festarinsa viime kesänä ja itse pääsin konseptiin sisään viime talvena. Jatkoa seurasi nyt keväällä Sour Spring Breakin merkeissä. Tällä kertaa luvassa siis hapokasta niin että kola-Olliakin hirvittää.



Johtuneeko viime festarin kokemuksista vai jostain muusta, mutta tilana oli tällä kertaa toinen puoli Korjaamosta. Ratkaisu toimi hyvin, eikä mikään osa tapahtuma-aluetta ollut erityisen ruuhkainen. Toivottavasti yleisöä oli kuitenkin järjestäjän kannalta tarpeeksi, sillä festari oli tälläkin kertaa erinomainen.


Lauantain päiväsession tyhjennys vähän venähti kun eivät kehdanneet alkaa jääkiekkokisastudiota tyhjentämään. Hyvä niin. Tämä auttoi myös itseäni saamaan käytettyä työvuorosta saadut juomaliput, mitä pidin mahdottomana tehtävänä saapuessani tunti ennen session loppua paikalle. Lippujen käytössä auttoi toki myös kaksi kalliimpaa panimoa, Penyllan ja Ca del Brado. Hyviä oluita, mutta vain 50 % myynnissä olleista oli mielestäni hintalapun (6 € / 10 cl) arvoisia, jos nekään.


Iltasession alkaessa siirryin taas tiskin taakse. Siitähän ne bileet vasta alkavat. Työpisteenä toimi tällä kertaa Örebro, jonka tuotteet olivat onneksi mainioita. Mukavampihan sellaista on ihmisille myydä ja suositella.


Pallomeri viihdytti lapsia lapsenmielisiä ja happamat nektarit virtasivat. Kaikilla tuntui olevan mukavaa, ylilyöntejä ei näkynyt. Musiikki oli vähän turhan kovalla juomatoiveiden kuulemista ja yleistä mukavuutta ajatellen, mutta korvatulppia ei sentään tullut ikävä. Ruokapuolesta en oikein voi kommentoida, kun en ehtinyt asiakkaana ollessani sitä kokeilemaan. Bileet paranivat loppuiltaa kohden, kuten tavallista, ja ainakin kuulutusten perusteella ne vielä jatkuivat Pienessä. Itse en sinne enää uskaltanut lähteä, vaan poistuin puolilta öin kotiin ennen kuin humala yllättää.




Iltavierailun aikana ehdin maistaa 20 olutta. Täyshuteja ei kohdalle oikeastaan osunut, vaikka punajuurimehu ei ihan omaan makuuni ollutkaan. Ennemmin ehkä vähän liikaa toisiaan muistuttavia vaaleita soureja muutama, mutta se heille sallittakoon.

Sour Spring Break 2019 Top 5:

1. Penyllan Freya 4.1/5
- Todella mielenkiintoinen trappist-stout sekoitus tynnyrihapatuksella.
2. Ca' del Brado Cuvée de Zrisa 4.1/5
- Mainio kirsikkasour, jonka persikkaversio oli todettu mainioksi jo ennen festaria.
3. Penyllan Roxy Coganc & Bordeaux 4.1/5
- Lähimpänä sitä perinteistä festarilistoilta löytyvää barley winea / imperial stoutia.
4. Örebro Brygghus / Fermenterarna Play Date 3.9/5
- Hedelmäpommijogurtti.
5. Brekeriet Sourbon 3.9/5
- Onko tämä se whisky sour mistä kaikki puhuu?

Seuraava festari tässä sarjassa lienee luvassa kesällä, mutta itseltäni se jää valitettavasti väliin. Menkää te nyt kuitenkin, nää on kivoja.