Craft Beer Helsinki 2025

 

Nykyään ei enää jaksa priorisoida oikeastaan mitään olutfestaria niin paljoa, että sen laittaisi kalenteriin ja välttelisi tuplabuukkauksia, mutta jos nyt kerran kohtalaisen tyhjään viikonloppuun osuu vaikka Craft Beer Helsinki, niin on kai paikalle kuitenkin mentävä? Kovien ammattilaisten pääpäivän eli torstain jätin väliin, mutta vierailin alueella perjantaina ja lauantaina. Festarihan on jopa Helsingin mittapuulla aika kallis kun sisäänpääsy on 10 € (tai kolme päivää rannekkeella 17 €) ja juomien hinta alueella melko kova. Paikalle oli silti tullut kohtalaisen paljon väkeä, olihan tarjolla kuitenkin melko laaja panimokattauskin. Vuosia samanlaisena pysynyt festarilasi oli näemmä vaihtunut hieman huonomman muotoiseen, tosin kuvassa näkyvä vaahtoero johtui ihan lasien sisältämistä tuotteista.

Ehkä kiinnostavin kotimainen oli uudehko Atmos, jonka taso ei tällä kertaa houkutellut kuitenkaan yli yhden tuotteen maistoon. Ei siinä, olisi noita kapeammasta valikoimasta voinut maistella enemmänkin eli ei mitenkään kelvotonta tavaraa, mutta sanotaanko että kehitettävää vielä on.

Pulferin oluet puolestaan olivat taas niin sameita ettei edes kuva tarkentunut.

Yhtenä "kohokohtana" voisi mainita myös perjantaille noin klo 17:15 ajoittuneen loka-auton visiitin joka sulki kaikki huussit ja pisuaarit pidemmäksi aikaa. Muodostunut jono on kuvattu vasta sen jälkeen kun sain itse alueella käytyä eikä se silti tahtonut mahtua edes panoramaan.

Kahden päivän aikana tuli maistettua yhteensä 21 olutta 15 eri panimolta. Ihan ok saldo näin ei-TCBW festariksi. Valikoima oli ilahduttavan monipuolinen ihan peruslagereista melkoisiin kikkakolmosiin ja kaikkea siltä väliltä, eli kyllähän tänne mielellään jatkossakin tulee, tosin palkkapäivän on parempi olla lähempänä menneisyydessä kuin tulevaisuudessa.

Craft Beer Helsinki 2025 Top 5:

1. Pulfer Hot Cakes #9 4.2/5

2. Folkingebrew Cellar of Shadows BA 4.2/5

3. Boernerf Oude Geuze 1871 4.1/5
4. Boerenerf La Ga'Zeuze 4.1/5
5. Omnipollo A Decade of Pastry - Noa Anniversary 4.1/5

Suuret Oluet - Pikainen Pyrähdys - SOPP Helsinki 2024

En ollut oikeastaan suunnitellut SOPP-vierailua millään tasolla tälle vuodelle, mutta huomasin jossain vaiheessa talkooilmoituksen ja totesin päivämäärien osuvan lomaviikolle, joten varasin samantien avauspäivän alkuun talkoovuoron ja samalle päivälle olisi jäämässä pari tuntia aikaa tutustua festariin ennen siirtymistä pöytävaraukseen "Mikkelin tähden" ravintolaan.

Kauhean paljoahan tämän mittaisesta visiitistä ei kerrottavaa jäänyt, mutta kerrotaan nyt kuitenkin. Ehdin käydä katselemassa Hiisin rytötiskiä ja heittämässä läpändeerusta Huru-Hermannin kanssa, vinkata Hannikulle Juvan Panimon oluiden saatavuudesta ja tyypata taas uuden kotimaisen barley winen. Sää oli kuten SOPPissa yleensä, arvaamaton, mutta telttoja täällä onneksi riittää enemmän kuin monessa muussa oluttapahtumassa.

 

Ehdin maistamaan vain seitsemää olutta, ja niistä jaetulle kärkisijalle tasan 3.9/5.0 tulokseen ylsivät aakkosjärjestyksessä:

Naïlo Lektvar
Pramia Sahti
Sonnisaari Iso Niittäjä
Sonnisaari Monoliitti
Sonnisaari Tippa '24

Miten nämä SOPP-käynnit tuppaavatkin painottumaan Oulun poikain tiskille...

Craft Beer Helsinki Wanha Satama 2024

 

Jo toista vuotta peräkkäin Craft Beer Helsinki kutsui Wanhaan Satamaan harmaana maaliskuisena viikonloppuna, ja jo toista vuotta peräkkäin houkuttimena tapahtumaan saapumiselle oli Suomen Olutseuran vuosikokous, jota minut oli tällä kertaa kutsuttu johtamaan. Joillekin ehkä tapahtuma toimi houkuttimena saapua kokoukseen, mutta kenelle mitenkin päin. Kokouksessa oli viitisenkymmentä osallistujaa ja se nuijittiin läpi onnistuneesti ja ripeästi, joten itse kukin pääsi keskittymään olennaiseen.

Olen pitänyt Wanhasta Satamasta olutfestaripaikkana siitä asti kun OlutExpo siellä aikanaan järjestettiin. Tuo tapahtumahan siirtyi sitten heti seuraavalle vuodelle Kaapelitehtaalle ja vaihtoi nimeäkin useampaan kertaan, mutta onneksi tännekin on löytynyt sopivan kokoinen festari. Wanhan Sataman pääkäytävä on kesäaikaan aika kuuma, mutta tällaiseen ajankohtaan se sopii loistavasti katon antaessa valoa ulkoa. Ruokakojut oli ihan fiksusti sijoitettu ulos suoralla yhteydellä festarialueelle ja kapeahkosta mutta laadukkaasta tarjonnasta löytyikin ainakin itselle varsin maukasta syötävää.

Vietin tapahtumassa muutaman tunnin ja sinä aikana ehdin maistella 18 eri olutta, niin tokihan niistä jo pienen listan saa kasaan. Mieleen painuivat ja maininnan ansaitsevat mm. Mallaskosken hämmentävä mutta toimiva uusi visuaalinen ilme, UG:n pitkä ja monipuolinen olutlista, sympaattinen puolalainen Rockmill, ja Kossun tarjoilema aivan liian iso "pieni" juustostout.

Craft Beer Helsinki Wanha Satama 2024 Top 5:

1. Dugges Mega 4.3/5

- HARD CORE TO THE MEGA!

2. Cervisiam Trve Norwegian Jól Stout 4.1/5

- Brunost vohveli stout, aivan normali.

3. Mallassepät Takomo 4.1/5

- Koska MOAB tuntui siinä hetkessä liian vahvalta.

4. Little Rain On Melancholy Hill 4.1/5

- Untappd hypen ja söpön etiketin perässä haettu.

5. Salama Bloody Geezer 4.1/5

- "Oon tainnu nähdä tätä usein ruokakaupassa".

Helsinki Beer Festival 2023

Legendaarinen HBF teki paluun festariohjelmaan ja Kaapelitehtaalle, mutta aivan yksinkertaista se ei luonnollisesti ollut. Olin merkannut tapahtuman kalenteriini jo alkuvuodesta, mutta en koskaan saanut selville mistä tieto oli minulle kantautunut, koska kukaan tuttuni ei myöntänyt sitä minulle kertoneensa eikä tapahtumasta ollut noin kuukautta ennen h-hetkeä oikein mitään julkista infoa. Teemamaatakin järjestäjäkaksikko arpoi viime tippaan, päätyen lopulta matkaamaan Tsekkiin oluenhakuun. Tämän blogin kautta sain sitten lopulta hankittua akkreditoinnin ja jopa jakoon muutaman ammattilaislipun, joten festarointi aloitettiin tuttuun ja totuttuun tapaan jo alkuiltapäivästä perjantaina, kun rakennustyöt olivat osin vielä kesken.

Muutenhan luvassa olikin sitten taattua HBF-laatua. Sopivan kokoinen kattaus laadukkaita panimoita, sekä niin älyttömät määrät omatuonteja että mielenkiintoisin kysymys lienee, mistä kaikista Jykän baareista näitä pääsee jatkossa juomaan. Aivan varmaa on että läheskään kaikkia ei saatu Kaapelitehtaalla kaadettua laseihin. Päädyin itse jopa extempore Radio Suomen haastatteluun Jykän soiteltua minulle kun asiantuntijaa kaivattiin. Lähdin lopulta perjantaina hyvin alkuillasta muihin rientoihin, mutta ehtihän sitä siihen mennessäkin jo aika monta olutta maistaa, toinen toistaan parempia. Alue oli muutenkin toimiva, musiikin volyymi hyvä, perusasiat kunnossa. Sitä en tiedä ostiko poletteja kukaan kun kortti kävi, ja tuliko illaksi väkeä tarpeeksi että tapahtumaa järjestetään tulevinakin vuosina, mutta ainakin näin ammattiharrastajan näkökulmasta tapahtuma ansaitsee täydet viisi tähteä ja varman merkinnän kalenteriin myös tulevina vuosina. Erityismaininta alla olevissa kuvissa nähtäville uusille maisteluystävällisemmille laseille, Sakiskiu-panimon vähintäänkin mielenkiintoiselle olutkattaukselle, ja Mikon kaksoisolennolle jostain oudosta rinnakkaisesta universumista.

 

Niin ne oluet, ehdin lyhyen session aikana maistamaan tasan 20, joten tässä paras neljännes:

HBF 2023 Top 5 oluet

1: Wild Creatures Te Rheum - 4.3/5

2: Magic Road Black Pretty - Salted Caramel & Cherry - 4.3/5

3: Hoppy Road Peekaboo - 4.1/5

4: Wild Creatures Femme Fanale - 4.1/5

5: Salama Night of the Lizard - 3.9/5

HBF 2023 hypeolut (korkein UT keskiarvo maistetuista): Hoppy Road Peekaboo (UT 4,16) - 4.1/5

HBF 2023 miten kehtasinkaan juoda (matalin UT ka): Nilkko Paleface (UT 2,76) - 2.8/5

Olari After Dark - mitä on pimeän jälkeen?

 

Helmikuu oli suorastaan historiallinen oluttapahtumakuukausi, kun CoolHeadin jo perinteikkään Craft Beer Winter Wonderlandin lisäksi tarjolla oli Tower Beeer Festival Triplassa ja tummiin oluisiin keskittynyt Olari After Dark Olarin panimolla ja Trap Factorylla. CoolHeadille en valitettavasti jaksanut mennä, koska päätin katsastaa molemmat uutuustapahtumat. Niistä kahdesta tämä jälkimmäinen oli ennakkoon selvästi mielenkiintoisempi.

Ruokaa oli täälläkin tarjolla, kun Alexandersin ruokakärry teki pihassa maittavia gyroksia. Lisäksi nopeammin ja lähempää ovea sai pikkunälkään spiraalisipsejä. Näistä gyrokset tuli tällä kertaa testattua 2/3 täytteistä, ja molemmat toimivat ainakin itselle.

Olutlista oli äärimmäisen pätevä. Kourallinen nimekkäitä vierailijoita, toinen kourallinen laadukkaita kotimaisia ja tietenkin vahva edustus järjestävältä panimolta itseltään. Kokonaisuudessaan tarjolla oli 23 eri olutta (+ Olarin taproomin vakiotarjontaa kourallinen) joista olin jokusen maistanut etukäteen. Lopulta lista oli siis juuri sen kokoinen että 1 dl annoksina koko listan sai kohtuullisella vaivalla maisteltua läpi, pysyen vielä jotakuinkin tolpillaan kovista volteista huolimatta. Värit olivat tosiaan asiallisen tummia, parin barley winen ja Olarin Dark Knightro dark nitro mildin ollessa varsinaisen festarin vaaleimmat juomat. Taproomin tiskiltä sai toki mm. pilsiä jos alkoi janottamaan. Ällömakeita juomiakin löytyi, mutta ei onneksi montaa.

Oheisohjelmaakin oli sopivasti. Yksi Pühasten äärimmäisen laadukkaan oloinen tasting johon itse en osallistunut, sekä ajoittaisia sopivan lyhyitä juttutuokioita olutihmisten kanssa, jotka juontajana toiminut Peter Tammenheimo hoiti mallikkaasti. Kun Paleface alkoi illasta soittaa levyjä, olin varautunut jo muutenkin lähtemään paikalta, joten ei tuosta haittaakaan ollut. Juhlamoodi erikseen niille jotka sellaista kaipaavat. Tilaa oli oikein mukavasti, ja parvelle kiipeämällä sai olla vähän paremmin rauhassakin. Hinnoittelustakaan en voi tapahtumaa kritisoida. 7 € pääsymaksu (huom. sisältäen narikan) sopi tähän tapahtumaan selvästi Triplan tapahtumaa paremmin, ja 2-4 € / dl vahvuudesta riippuen oli aivan pätevä hintataso, etenkin kun useimmiten tarjolla oli noin 10 % alkoholia sisältäviä makupommeja.

Maistoin lopulta muutaman vanhan tutun ja 15 uutta olutta, joista parhaat alla.

Olari After Dark Top 5:

1. Garage Brew Sticky Sticky 4.3/5

2. Marble / Eelven Birthday Beers No. 9 Peanut Butter & Cacao Imperial Stout 4.1/5

3. Marble Barley Wine Amontillado BA 4.1/5

4. Garage / Finback Muted Sophisticated 4.1/5

5. Takatalo & Tompuri Kaski Musta Savu 3.9/5

Toivottavasti jatkoa saadaan viimeistään ensi vuonna! Kyllähän tässä ympäristössä yli kerran vuoteenkin voisi oluita maistella.

Tower Beeer Festival - uuden äärellä?

 

Helsingissä järjestettiin viime viikonloppuna uusi, uudenlainen olutfestivaali. Triplan ostoskeskuksessa sijaitseva The Tower olutbaari järjesti keskellä kauppakeskuksen tapahtumatoria melko kompaktin olutfestarin, jossa kattaus oli pieni mutta laadukas, ja viihdyttämiseen kuten lavajuontoihin ja musiikkiin oli panostettu hieman tavallista enemmän. Beeer sanan kolmannelle e-kirjaimelle en selitystä ole vielä löytänyt.

Idea on mielestäni laadukas, mutta toteutus jätti toivomisen varaa. Ensinnäkin viiden euron sisäänpääsy (joka kaikkialla ensin ilmoitettiin euroa suuremmaksi) karsi tehokkaasti pois satunnaisia pistäytyjiä, joita sijainti valtavien ihmismassojen keskellä olisi varmasti muuten tuonut. Tämän lisäksi vielä lippu piti ostaa muualta kuin portilta, ja vessaankin piti kävellä alueelta ulos. Näiden yhteisvaikutuksesta alue oli ainakin lauantaina alkuiltapäivästä todella tyhjä. Perjantain afterwork-kansaa oli ilmeisesti saatu houkuteltua jonkin verran, mutta alle odotusten, ja lauantainakin kuvien mukaan illemmalla sentään pöydät olivat melko täynnä. Huonomminkin olisi siis voinut mennä. Mutta millainen itse tapahtuma oli?

Itse asiassa ihan mukava. Anikó Lehtisen ja Sampo "Hauskat kotivideot" Marjomaan juonnot toimivat ja saksofonimusiikki oli hienoisesta korniudestaan huolimatta erinomaisen sopivaa alkuiltapäivään. Hieman ihmettelen valintaa pyörittää jopa juontojen ja saksofonin aikaan jättimäisellä näytöllä samaa muutaman mainoksen looppia sen sijaan että olisi esimerkiksi näytetty jotain tapahtumaan liittyvää, mutta kukin tavallaan. Itse pääasia, eli olut, oli erinomaista. Hinta oli melko standardi tämän päivän olutfestareille (3,5 € / 1 dl) ja valikoima oli todellakin pienuudestaan huolimatta laadukas. Maku, Tuju, Etko ja Mallassepät olivat kaikki tuoneet paikalle erinomaisen paletin lagerista kokeilevampiin maisteluoluisiin. Lisäksi tarjolla oli Towerin puolesta tisleitä, sekä erittäin edullisia antipastolautasia.

Pienistä hassuista pikkuvirheistä huolimatta tapahtuma oli siis oikein onnistunut. Toki myös hyvä seura vaikutti omaan viihtymiseen, mutta joka tapauksessa täytyy toivoa että tämä jaksetaan järjestää vielä uudestaan. Panimokattaus samalle tasolle, näyttö hyötykäyttöön ja sisäänpääsy helpommaksi, niin hyvä tulee.

Ota Olut 2022 2/2

Tämän vuotinen Ota Olut oli pienissä käynnistymisvaikeuksissa viime viikolla, mutta päätin silti tulla kokeilemaan myös toisen viikon tarjonnan. Sääennuste oli luvannut viikko sitten melko hyytävää olutfestaria, mutta ainakin perjantaina iltapäivästä sää oli ihan kohtalaisen miellyttävä. Paikalle saapuessa noin klo 16:15 tila kumisi tuttuun tapaan tyhjyyttään, mikä on ihan mukava kävijän kannalta, mutta vähemmän mukava järjestäjille.

 

Myös osa toista viikkoa mukana olevista panimoista oli hieman muokannut tarjontaansa. Raumalaisilta löytyi alla olevan kuvan perusteella myös mielenkiintoisempaa tuotosta, tosin hanoista taisi tulla jotain ihan muuta.

Ensimmäisen viikonlopun jälkeen paikalta olivat poistuneet CoolHead (joiden paikallaolo ylipäätään oli hieman kyseenalaista), Fat Lizard, ETKO, Sori, Salama, Espoon Oma Panimo ja Masis, ja tilalle oli saatu Himo, Linden, 8-Bit, Fiskarsin Panimo ja Donut Island. Keskimäärin taso pysyi siis jotakuinkin samana, tosin täytyy sanoa että itse olisin yrittänyt bookata panimot päinvastaisille viikonlopuille. Tällehän ei varmaan järjestäjä mitään mahtanut, mutta ensimmäisen viikon panimoilta löytyy kuitenkin jonkun verran paremmin kykyä tehdä intensiivisiä viileämmänkin sään oluita, kun taas jälkimmäinen porukka loistaa paremmin ns. janoisessa säässä. No, löytyihän sitä kiinnostavia nektareita näiltäkin, ja kävin testaamassa kaikki uudet panimot. Suurin fokus kohdistui Bierkkalan ylpeyteen Himoon, jolta maistelin koko tiskin läpi.

Himon päivän teema vaikutti olevan tilastotiede. Kahden oluen sarjoissa oli keskimäärin hyvän korkuinen vaahto.

Tällä kertaa jätin ruokakojut väliin, vaikka Sanga olikin viimeksi osoittanut tason olevan hyvä, sillä olin menossa illaksi Huvila-teltalle Arppaa katsomaan ja päätin kokeilla onneani alueen ruokatarjonnan kanssa. Hyvä niin, Inarin massaman curry perunoilla oli taivaallinen. Mutta palataan vielä tähän Espoon festariin. Väkeä alkoi olla lähtiessäni (noin klo 18:30) ihan kelvollisesti suhteessa lämpötilaan ja viime viikonloppuun. Hankala kuitenkaan uskoa että tämä kovin kannattavaa on, ellei väkimäärä lisääntynyt illasta merkittävästi. Panimoväki oli kuitenkin tälläkin kertaa tyypillisen mukavaa ja sisäänpääsykin sujui viime viikkoa paremmin, tosin en kokeillut onneani repun kanssa vaan päätin noudattaa järjetöntä linjausta ja toin reppuni sisällä pienemmän laukun jonka sain tuoda sisään. Mielenkiinnolla odotan mitä festarin jatko tuo tullessaan.

OtaOlut 2022 2/2 Top 5:

1: Olarin Panimo Mic Check: West Coast NEDIPA 3.7/5

2: Nordic Donut Imelda 3.7/5

3: Himo Maximus 3.7/5

4: Fiskarsin Lampi 3.5/5

5: Himo Jonotus 3.5/5 (suomalaiseen makuun)