13.7.20

Olutkulttuuria maakunnista: Nurmijärvi

Vaimo on kotoisin Nurmijärveltä ja appivanhemmilla käydessä on usein Klaukkalan keskustaa ohittaessa tullut mietittyä millaisia kuppiloita tuo hieman kyseenalaisessa maineessa oleva kehyskunta pitää sisällään. Tänä kesänä sitten kun matkailu on hieman rajoittuneempaa, päätimme uhrata yhden viikonlopun Nurmijärven baariskenen läpikäyntiin. Nurmijärvellähän ei ole varsinaista yhtä keskustaa, vaan isompia taajamia on neljä, Nurmijärven kirkonkylä, Klaukkala, Rajamäki ja Röykkä. Olimme yhdessä vaiheessa päivää jo ajamassa taksilla Rajamäen ainoaan pubiin, mutta kuultuamme sen sijaitsevan kierreportaiden päässä yläkerrassa, jätimme urheilusuorituksen toiseen kertaan. Taksikuski kertoi että tänä kesänä myös Röykkään on avattu pubi, mutta sekin jäi väliin kun taksisuhailu olisi maksanut ~60 € lisää. Keskityn siis kirkonkylään ja Klaukkalaan.

Nurmijärven kirkonkylä

Itse asiassa olisimme aloittaneet kierroksen Ilvesvuoren teollisuusalueelta kirkonkylän kupeesta, mutta Grönbackan panimon puoti ja terassi ovat lauantaisin auki vain hyvällä säällä, mitä nyt ei ollut tarjolla.

Club Venla


 

Projektin alku oli yllättävän haastava, kun en meinannut löytää mistään hakupalveluista Nurmijärveltä yhtään pubia. Pub Legenda löytyi, mutta todettiin jo vuosia sitten kuolleeksi. Lopulta paikallistin Club Venlan, joka ei nimestään huolimatta ollut pelkkä yökerho, vaan pienelle paikkakunnalle tyypillinen kaikelle vähän jotain - henkinen baari. Suunnitelmamme oli alunperin ollut terassikierros, mutta luonnollisesti lauantaille luvattiin sadetta koko päiväksi. Venla oli hieman odotusten vastaisesti toisessa kerroksessa, mutta käytössä oli onneksi hissi. Sisältä löysimme (noin klo 13) kourallisen vakioasiakkaita, joilla oli pöydässä puoliksi juotu jägertarjotin ja meno sen mukaista. Jekkua myös tilattiin huudoilla lisää vaikka entisiäkin oli vielä juomatta. Yksi seurueesta lähtenyt vitsaili muiden löytyvän illalla samasta pöydästä ja sai osakseen vittuilua, vaikka oli todennäköisesti oikeassa. Venlasta löytyi myös yllättävän viihtyisä katettu terassi, joten pääsimme kuitenkin aloittamaan kierrosta tuuletetussa ulkotilassa. Olutvalikoima ei päätä huimannut mutta täältä, kuten muistakin kierroksen paikoista, löytyi kuitenkin kourallinen vähän parempia oluita sen hanakolmosen kaveriksi. Nautimme Lagunitas IPAn ja vaalean Krusovicen, ja vaihdoimme maisemaa. Narikassa roikkui jotain epätavallista.


Ravintola Nurmi


Tässä vaiheessa en tiennyt että kirkonkylältä muita pubeja löytyisi, mutta tarkoitus oli käydä kiertämässä vanha ostarihirvitys ympäri ja katsoa onko Pub Legenda jättänyt mitään merkkejä olemassaolostaan. Yhtenä potentiaalisena Legendan sijaintina pidin yllä näkyvää kukkakauppaa. Sitten törmäsin mainoksissa taikasanaan "bar".



"Tervetuloa herkuttelemaan", kyllä kiitos! Ja katettu terassi löytyi täältäkin, jossa yksi pöytä oli jopa kuiva. Ihan asiallisen oloinen paikka, joskin hieman hämmentävä sekoitus nepalilaista ravintolaa, burgeripaikkaa ja baaria. Jos emme olisi lounastaneet ennen lähtöä, olisin varmasti testannut burgerin, mutta nyt otimme vain juotavaa. Sisustuksen perusteella tämä on erittäin todennäköisesti se tila johon Legenda kuoli. Nautimme Fuller'sin London Porterin ja Grimbergen Blonden, jälkimmäiselle etsittiin kuumeisesti omaa lasia mutta kun sitä ei löytynyt, totesin tiskin takana näkyneen jalallisen lasin kelpaavan mainiosti. Pisteet yrityksestä kuitenkin. Täällä voisin hyvin käydä joskus syömässä, ja käydä vaikka samalla reissulla sympaattisen oloisessa Kino Juhassa elokuvissa. Nyt matkamme jatkui taksilla ensin pari kilometriä kohti Rajamäkeä ja sitten u-käännöksen kautta Klaukkalaan. Hintaa siirtymälle tulee ~30 €.

Klaukkala

Oluthuone Charles




Tai Pub Nikolai, riippuu katsooko baarimikon paitaa vai isoa kylttiä pihalla. Muodostaa yökerho Charlottan (tai Klaken'sin, riippuu taas mistä nimen katsot) kanssa "Klaukkalan viihde-elämän sykkivän keskuksen" (sic). Tämä aiheutti mietoja tyrskähdyksiä. Sisustus on jossain määrin psykedeelinen ja täältäkin löytyi katettu terassi, sekä kourallinen kelpo oluita, joista nautimme Sierra Nevada Torpedon ja Leffe Blonden. Vakioasiakkaat olivat myös Charlesissa hyvässä vauhdissa.

Buriram



Myös Klaukkalasta löytyi hieman yllättäen toinenkin pubi, Buriram, joka mm. Swarmissa on vielä määritelty thai-ravintolaksi. Lounasta mainostettiin myös valokyltissä, joten jätimme ranskalaiset Charlesissa tilaamatta ja päätimme syödä hiukopalaa Buriramissa. Tiskiltä kuitenkin todettiin että "ruokahommat" on lopetettu ja paikka on nyt pelkkä pubi. No, olihan tuossa Subway ja Kotipizza vieressä kuitenkin. Sisustus oli hieman kolkko, mutta ehkä paikka on käymistilassa vielä. Katettu terassi kuitenkin löytyi täältäkin, ja reissun ainoana pubina myös paikallisen Grönbackan olutta. Tämä on mielestäni hieman kummallista, sillä panimon tuotokset ovat varsin kelvollisia ja yleensä paikallinen kiinnostaa. Baarimikko sanoikin myyvänsä niitä aktiivisesti ja kehui oluita helposti myytäviksi. Otimme siis luonnollisesti Grönbackaa, Callista Lagerin ja American IPAn.

Bonuksena terassilla törmäsimme Uuno - possuun, joka valloitti varsinkin vaimon. Uuno tuntui olevan kaikille kantiksille tuttu. Kantispöydän keskustelut saivat kyllä epäilemään paikalla olevan muitakin sikoja ja myös Atlantin takana hallitsevan oranssin sian kannatusta huudettiin kovaan ääneen. Sekä Buriram että Club Venla olivat siis paikkoja joissa istuisi mielellään, jos vain asiakaskunta hieman vaihtuisi...


Uotila


Kierroksen ylivoimaisesti kovin terassi oli kuitenkin se ensimmäinen ja viimeinen, eli appivanhempien katettu parveke. Näköalat ja seura olivat kaukana edellä muuta tarjontaa ja olutvalikoimastakin löytyi growlerissa Olarin Hazy Hoodz 8 ja uusin SMaSH, sekä muutama Klaukkalan Citymarketista ja Alkosta kierroksen aikana tarkoin valittu tuote. Appiukko myös ystävällisesti kyyditsi meitä Uotila-Nurmijärvi ja Klaukkala-Uotila välit, mikä säästi taksibudjettia useamman kymmenen euron edestä.

Röykän ja Rajamäen tarjontaan pitää joskus vielä tutustua. Klaukkalaan tuskin tulee enää terassille mentyä, juon Grönbackani mieluummin panimolla Ilvesvuoressa, kunhan sattuu parempi sää. Ja ehkä se Kino Juhakin tulisi samalla kertaa koettua...


Sarjan aiemmat osat: MikkeliHämeenlinnaIisalmimatka IisalmeenForssaLoviisaOulu

No comments:

Post a Comment