23.8.20

Kellareiden aarteita vol. 6

Kellareiden aarteita - nimeä kantavia nyyttikestihenkisiä olutmaisteluita on järjestetty Olutkulttuuriseuran kanssa pääkaupunkiseudulla jo viidesti ennen tätä. Perinne on rantautunut viime aikoina myös seuran synnyinseuduille Jyväskylään, mutta pidän oman laskuni Helsingin jaoston lukumäärässä, vaikka tällä kertaa maisteltiinkin Espoossa. Paikalle oli saapunut seitsemän rohkeaa raatilaista, ja maisteltavaa oli enemmän kuin laki ja hyvät tavat sallivat.


Aloitimme kotioluilla ja maistoimme tastingia isännöineen Sonicus-panimon kaksi muuten identtistä, mutta eri kveik-hiivoilla valmistettua IPAa, Quake 1 E1DM1 ja Quake 2 E2DM2. Hiivoina näissä Espe ja Hornindal. Yleisiä Untappd-keskiarvoja en vielä listaa, koska kaikki arvosanat ovat tästä raadista peräisin. Molemmat todettiin varsin juotaviksi. Itse pidin Espe-versiosta enemmän. Raadin pistekeskiarvio Hornindal-versiolle oli kuitenkin niukasti parempi.

Raadin arviot: DM1 (Espe): 3+ (3- - 3½), DM2 (Hornindal): 3+ (3- - 3½)


Vielä ei sukellettu kovin syvälle kellariin, kun vuorossa oli vasta postipaketista avattu Northen Monk Heathen (UT ka 3,93). Itselleni tämä NEIPA ei oikein toiminut. Hedelmä oli enemmän käynyttä kuin raikasta, eikä muutenkaan ollut ihan tikissä. Osalle raatia toimi paremmin. 

Raadin arvio: 3½ (3,1 - 4-), 0,46 alle keskiarvon


Yksi raatilainen on ollut Naparbierin tiskillä olutfestareilla töissä ja saanut palkkioksi oluita. Yksi tällainen pullo oli Naparbier Archangel (UT ka 3,49), viini-olut hybridi. Itse tosin käyttäisin sanaa sekoitus, koska sen verran sekava tämä lopputulos oli. Ei aiheuttanut hurraa-huutoja. Hanasta tuoreempana tämä oli kuulemma ollut selvästi parempi.

Raadin arvio: 3+ (3- - 4), 0,34 alle keskiarvon


Toinen tuote tuoreesta postipaketista, Northen Monk Patrons Project 16.04 Bringing Yorkshire Brack (UT ka 3,67). Tämä oli itselleni oikeastaan ihan positiivinen yllätys. Vähän makeampi, kevyesti paahteinen. Oikein juotava ja kuitenkin vivahteikas.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 3½), 0,26 alle keskiarvon


Sitten päästiinkin kellarimaistelun syvimpään olemukseen. Schlaflyn Bière de Garde vuodelta 2008 (UT ka 3,63 vuosikerrattomalle). Tuo 12 vuoden säilytys ei todellakaan ole mennyt kaikkien kellarointisääntöjen mukaisesti. Varsin kelvollisesti tämä kuitenkin oli säilynyt. Alkuun maistui hieman hapettuneelta, mutta oli lopulta sitten kuitenkin aivan toimiva. Minä olin raadista ainoa joka antoi tälle pisteitä, muiden mielestä oli sen verran häröä tavaraa.

Raadin arvio: 3½ (3½ - 3½), 0,13 alle keskiarvon

Tähän väliin juotiin yksi kaksi vuotta kypsynyt pullo Olutkulttuuriseuran Helsingin aluejaoston tekemää Stadin Stydein Stoutti - olutta, jolla hävisimme kaksi vuotta sitten seuran sisäisen kotiolutkilpailun Panimo Duunille, taas. Tämä oli kuitenkin aivan hyvä olut, ja oli vain parantunut vanhetessaan.

Raadin arvio: 4 (4- - 4+)


Sitten tuoreempi Alko-ostos, Bruery Terreux Griffon Bruxellois (2017) (UT ka 4,05). Terreux on panimo jonka arvostan aika korkealle, mutta tämä oli jonkinlainen pettymys. Kevyen marjainen ja helmeilevä, mutta pliisun puoleinen.

Raadin arvio: 4- (3- - 4½), 0,35 alle keskiarvon


Toinen Naparbier Naparbier-mieheltä. Viinitynnyröity ohraviini Forever & Again (2018) (UT ka 3,73 vuosikerrattomalla). Tämäkin oli kuulemma hanasta ollut huikea, mutta tämä pullote oli valitettavasti parhaat päivänsä nähnyt. Tuoksu oli lähinnä soijakastiketta ja lihasoppaa. Maku ihan kelvollinen barley wine, niin kai tämä olisi nenästä kiinni pitäen mennyt ihan mukavasti?

Raadin arvio: 3- (1½ - 4-), 0,9 alle keskiarvon


Saimme noin vuosi sitten häälahjaksi neljä Russian Riverin hapanolutta, joista nyt maisteltiin yksi, Supplication (batch 121218) (UT ka 4,33). Omasta mielestäni todella hieno olut. Kompleksin hapan, marjainen, viininen, tamminen. Kaikille ei uponnut ihan yhtä hyvin kuin itselleni.

Raadin arvio: 3½ (2½ - 4), 0,75 alle keskiarvon


Välissä taas Alko-ostoksia, Kinn Prestesonen (2015) (UT ka 3,79). Tanskalainen brown stout oli joillekin liian kuivan paahteinen. Itse asiassa lähes koko raadille. Itsehän pidin tästä kovastikin ja voin kyllä suositella niille joille kuivemmat stoutit toimivat.

Raadin arvio: 3- (2 - 3,9), 1,16 alle keskiarvon

Seuraavasta unohdin ottaa kuvan koska maistelu oli jo edennyt hyvän matkaa. Ensimmäisessä kellareiden aarteet - maistelussa raadin suosikki oli Gouden Carolus Cuvee van de Keizer Imperial Dark (Blauw) (UT ka 4,17). Samana vuonna 2016 parikin sen vuoden raatilaista osti tuota olutta kypsymään. Meidän kaapistamme tuo pullo oli juotu pari vuotta aiemmin, mutta tämä avattiin sitten nyt. Edelleen aivan herkullinen olut. Ei ainakaan huonompi kuin 2016.

Raadin arvio: 4 (4- - 4,1), 0,2 alle keskiarvon


Tämän oluen olen itse tuonut Amsterdamista viitisen vuotta sitten, De Molen Bommen & Granaten Rioja BA (UT ka 4,19) ja pullotusvuosi siis 2015. Olisi selvästi pitänyt säilyttää tätä paremmin, koska vahakorkista huolimatta tämä oli auttamatta ylikypsynyt / hapettunut. Pahvinen, tympeä. Ei niin huono etteikö sitä olisi voinut juoda, mutta varmasti parhaat päivät olivat jo kaukana takana.

Raadin arvio: 3+ (2½ - 4-), 0,94 alle keskiarvon


Ja sitten Ballast Point Coconut Victory at Sea (UT ka 3,85). VaS on malliesimerkki oluesta, jonka alkuperäisversio on valtavasti parempi kuin mikään kikkailu- tai tynnyriversio. Ja tämä kookosversio on ehkä huonoin kikkaversio mitä olen tästä oluesta maistanut. Kokeilimme vielä peittää parfyymistä kookoksen tuoksua lisäämällä sekaan aitoja kookoslastuja. Sekin versio oli parempi kuin tämä.

Raadin arvio: 2½ (1 - 3½), 1,46 alle keskiarvon

Tässä vaiheessa suuta piti hieman putsata hirvityksen jälkeen ja avattiin vielä yksi Northern Monk, tällä kertaa Patrons Project 26.02 Scarborough Double Cone Ice Cream Pale (UT ka 3,92). Ihan OK pirtelöIPA, mutta ei nämä perus vaniljasotkut jaksa enää niin säväyttää. Jäi myös kuvaamatta. Kaikille muille raatilaisille toimi paremmin.

Raadin arvio: 3½ (3,1 - 4-), 0,33 alle keskiarvon


Maistelu kääntyi loppusuoralle kolmella kotimaisella isolla oluella, joista ensimmäisenä Rocking Bear Malminpää Imperial Stout (UT ka 3,62). Rocking Bear on harvoin minua säväyttänyt tai ollut edes kohtalainen, mutta tämä oli aivan pätevä imperial stout. Ei kikkailua, rehdisti tummaa mallasta, alkoholia ja humalaa.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4-), 0,07 yli (!) keskiarvon


Toiseksi viimeisenä oluena maisteltiin Ruosniemen mainion Porvari barley winen Oloroso-kypsytetty versio (UT ka 3,68) ensimmäisestä kypsytyserästä. Hieno olut, joka ei ollut ainakaan huonompaan suuntaan mennyt, toisin kuin eräs toinen BA ohraviini tänään.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4), 0,2 yli keskiarvon


Vihdoin maalissa. Loppuvastuksena Cool Headin ensimmäinen isompi olut, Maple Bourbon Barley Wine (UT ka 3,74). Muistan että olin aikaan melko pettynyt tähän, mutta joko tämä on parantunut tai sitten maku on muuttunut, koska kyllä tämä nyt oli oikein hyvä ja täyteläinen. Maistui myös muille.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4,1), 0,13 yli keskiarvon


Täytyy kyllä sanoa että maisteltavaa oli tällä kertaa ehkä jopa hieman liikaa, etenkin ottaen huomioon oluiden vahvuuden. Ilmassa oli myös melko paljon alisuorittamista, kun kaikki paitsi viimeiset kotimaiset saivat kriittiseltä raadiltamme heikommat pisteet kuin Untappdin keskiarvo. 

Maistelun paras: Gouden Carolus Cuvee van de Keizer Imperial Dark (Blauw) (2016)
Oma suosikki: Gouden Carolus Cuvee van de Keizer Imperial Dark (Blauw) (2016)
Raadin yliarvostama: Ruosniemen Porvari Oloroso BA
Raadin aliarvostama: Ballast Point Coconut Victory at Sea

No comments:

Post a Comment