10.3.19

Alkon käsityöläissarja 2019

Vaikkei Alkon vuosittainen käsityöläisoluiden sarja olekaan enää kotimaisessa olutkentässä sellainen ainutlaatuinen merkkipäivä kuin alkuaikoinaan, joka kerta se tulee silti noteerattua. Olemme jo usean vuoden ajan maistelleet samalla porukalla koko sarjan kerralla, ja niin päätimme tehdä nytkin. Siksi jätin erikoiserien pressimaistelun väliin ja pyrin parhaani mukaan välttämään näiden maistamista etukäteen muutenkin. Maistelun ajankohta venyi selvästi maaliskuun puolelle, mutta sen ei annettu menoa häiritä.
Jaoimme oluet kahteen sarjaan. Ensimmäisessä sessiossa maistettaisiin pilssit, ipat ja happamat, väliin ruokatauko blineillä ja jälkiruokasessioon brown alet, tuplapukki ja "tummat". Raatimme oli tälläkin kertaa kuusihenkinen, tosin yhden estyneen maistelijan oli korvannut saksalaisvahvistus. Varsin mielenkiintoista saada myös Suomen ulkopuolelta mielipide näihin. Asteikko oli 0-10 neljännespisteen askelilla.

Sessio 1: Kevyt aloitus

1/17: Stadin Panimo Fest Pils

Yksi niistä oluista joilta odotin paljon, ja hyvähän tämä olikin. Osasin tosin arvata että Saksan suunnalta ei arvostusta tule ihan niin paljoa, koska meno on aika hedelmäistä. Ehkä tämä on jonkinlainen jenkki-pils? Hyvää kuitenkin.

Raadin arvio: 7 (6 - 8+, Saksa 6½)

2/17: Vakka-Suomen Panimo Prykmestar Perle Pils

Moni luuli tätä jo maistaneensa, sen verran samalta pullo näyttää kuin VASP:n aiemmat pilssit, etenkin käsityöläissarjassa kaksi vuotta sitten nähty Saazer Pils. Aika samanlainen oli olutkin. Tyylikäs, leipäinen ja katkera. Oikein mainio pils kaiken kaikkiaan. Osalle raatia liiankin katkera.

Raadin arvio: 7 (3 - 8½, Saksa 7½)

3/17: Teerenpeli Vahvaveijo Imperial Pils

Imperial pils hyvin harvoin lupaa hyvää. Eikä tämä tuottanut poikkeusta. Tuoksu on jotain makeaa liuotinta, maku taas hiivaisen funkkia tuplapukkia. Ei todellakaan jatkoon. Ehkä tämä oli nyt se yksi pakollinen pommi tästä sarjasta ja loput olisivat kunnollista?

Raadin arvio: 4+ (2½ - 6½, Saksa 6½)

4/17: Saimaa Brewer's Special Florida IPA

Joko nyt olisi Saimaalla prosessi kunnossa ja raikas tuote lasissa? No, melkein. Ilmaan heiteltiin tuoksun osalta mm. termejä "kuminauhaa" ja "barbipurkkaa, sellainen purukumin ja tarraliiman yhdistelmä". Minusta ihan kelvollinen humalahedelmä, mutta kieltämättä ei ihan raikkaimmillaan. Juotava, mutta ei enempää.

Raadin arvio: 6- (4½ - 7, Saksa 4½)

5/17: Maku Brewing West Coast IPA

Makun uuden IPAn olikin useampi meistä ehtinyt jo tyypata ja hyväksi todeta. Mielipide ei juuri muuttunut. Ei tarvitse kikkailla jos onnistuu tyylin sisällä hyvin, ja tässä on käynyt juuri niin. Rehellinen west coast IPA, tuoreempana kuin oikeasti west coastilta tulevat.

Raadin arvio: 8- (7 - 8+, Saksa 7)

6/17: Mustan Virran Tott Double IPA

Savolinnan lahja oluen ystäville on kunnostautunut lähinnä esteettisellä puolella niin maailman pienimmän kauppansa kuin pullojensa suhteen. Tott menee valitettavasti samaan kastiin. Komea pullo, keskinkertainen olut. Ei mitään isoja vikoja sinänsä, mutta ne plussatkin jäävät uupumaan.

Raadin arvio: 6 (5½ - 7-, Saksa 5½)

7/17: Fiskarsin panimo Will O' Wisp Wild Berry Sour

Tämänkin ehdin maistaa ennen tastingia, itse asiassa juuri edeltävänä iltana. Erittäin intensiivisen ja mielenkiintoisen Blaufränkisch Saisonin jälkeen tällainen paluu hillitympään oli itselleni pettymys, etenkin kun runko jäi varsin ohueksi. Lupaava, mutta ei aivan.

Raadin arvio: 6½ (6 - 7, Saksa 6½)

8/17: Flying Dutchman Little Red Corvette Riding Hood Red Wine Sour

Tämän olin maistanut alkukesästä hanatuotteena ja silloin se oli pettymys, sillä saman panimon valkoviinisour oli ollut huikea. Nyt pidin tästä itse asiassa jonkin verran enemmän kuin silloin hanassa. Tuntui tasapainoisemmalta. Ei silti pärjää äsken mainitulle Fiskarsin punaviinisourille eikä saman panimon valkoviiniversiolle.

Raadin arvio: 7 (5 - 8½, Saksa 5)

Ruokatauolle siirryttiin Maku Brewingin tukevassa johdossa. Se oli myös ainoa keskiarvosanaltaan selkeästi hyvä olut. Heikon puolelle menivät Saimaa, Musta Virta ja selkeimmin Teerenpeli. Loput keskikastia.

Sessio 2: Raskas lopetus

9/17: Laitilan Wirwoitusjuomatehdas Brown Ale

Molempia brown aleja kohtaan oli kovat odotukset, tosin tätä kohtaan vähän vähemmän kovat. Eikä tämä sitten kovin kummoinen ollutkaan. Vähän vaisu joka suuntaan. Stereotyyppinen brown ale siis.

Raadin arvio: 6 (5½ - 7-, Saksa 5½)

10/17: Suomenlinnan Wrede Brown Ale

Tältä odotin enemmän ja olin tastingin takia jättänyt jo kerran väliin mahdollisuuden maistaa tätä hanasta Bryggerissä. Odotus palkittiin, sillä onhan tämä aivan mainio olut. Juuri sellainen sterotypioita kaatava brown ale, joka näyttää että tästäkin tyylistä löytyy vaikka mitä kun uskalletaan vääntää vähän makuruuvia kireämmälle. Yksi tastingin kohokohtia.

Raadin arvio: 7+ (6½ - 8, Saksa 6½)

11/17: Bock's Corner Doppelbock

Vaasalaispanimo Bock's ei minua ole koskaan kovin hyvin vakuuttanut ja pulloissa on ollut usein sen verran kova hintalappu, että nämä on systemaattisesti jääneet kokeilematta. Sarjastahan ei tietenkään jätetä mitään väliin ja tämä doppelbock meni kieltämättä listallani panimon tuotannon kärkipäähän. Aivan kelpo tapaus, joskin hintalaatusuhteessa jäädään vielä Saksan tuotteista aika kauas.

Raadin arvio: 7- (5½ - 7½, Saksa 5½)

12/17: Iso-Kallan Panimo Baltic Porter

Kuopiolaispanimo on tehnyt viime vuodet aika hyvää työtä hieman heikon aloituksensa jälkeen. Etenkin vähän vahvempien tummien oluiden tekeminen heiltä on sujunut. Siksi olikin aika yllättävää huomata ettei tämä ollut kovin hyvä olut. Vihannesta yli tarpeen ja vähän mitäänsanomaton kokonaisuus muutenkin.

Raadin arvio: 6+ (5½ - 7½, Saksa 5½)

13/17: Atom Humalove Virgo Mexican Spiced Double Stout

Humalove ja Atom ovat molemmat suhteellisen mielenkiintoisia panimoita ja nyt olisi tarjolla kolmella eri chililajikkeella maustettua stouttia. Ei nouse ihan niihin sfääreihin kuin odottaa ehkä sopi, mutta aika kiva kuitenkin. Chilien maku tulee mukavasti esille. Ei suurempia vikoja.

Raadin arvio: 7- (6 - 8-, Saksa 7)

14/17: Kakola Brewing Company Lauha Imperial Stout

Kakola on kerännyt jo ihan kelvollisen maineen, mutta itselleni tämä oli ensimmäinen kosketus tähän panimoon. Ja kyllähän tuotteita haluaa tämän jälkeen maistaa lisääkin. Oikein maukas, tasapainoinen imperial stout, jossa on lähdetty rohkeasti kuivaan maltaisuuteen makeiden kikkastouttien sijaan. Toimii.

Raadin arvio: 7- (5½ - 7½, Saksa 6½)

15/17: Malmgård Vintage Imperial Stout 2018

Kypsytykseen tarkoitettu tuote, mutta kun kerran laitetaan tällaiseen sarjaan mukaan niin onhan se samantien maistettava. Varsin kelvollinen tämä onkin, mutta kypsytys varmasti auttaisi asiaa. Hieman on sellaista liian tuoreen stoutin terävyyttä mukana.

Raadin arvio: 7 (6+ - 8-, Saksa 7-)

16/17: Ruosniemen Panimo Vuorineuvos Salted Caramel

Missasin tämän silloin kun se oli kuukauden oluena oluthuoneissa, mutta olin maistanut hanasta vähän ennen tätä tastingia ja hyväksi todennut. Ja hyvää oli edelleen. Todella makea toki, mutta sopi näin maistelun loppupäähän hyvin. Annoskokokin oli sopivan pieni kun pullo jaettiin kuuteen.

Raadin arvio: 8 (7+ - 9-, Saksa 7+)

17/17: Beer Hunter's Mufloni Kauramoottori

Porista tuotiin sarjaan jälleen vahvaa ja synkkää tavaraa, jota kohtaan odotukset olivat korkealla. Ja kyllähän ne myös täytettiin. Erinomaisen täyteläinen olut, jossa komponentit ovat mainiossa tasapainossa. Kaura tuo sopivasti pehmeyttä ja makeutta. Herkkua.

Raadin arvio: 8 (6+ - 9, Saksa 6+)

Toisessa sessiossa ei ollut yhtään heikompaa olutta ja vahvempia useampi, kohokohtina kaksi viimeistä jotka olivat myös koko sarjan kaksi parasta olutta. Kovempaa kärkeä tämä sarja edelleen kaipaisi, mutta nyt oli heikkoja tuotoksia selvästi aiempia vuosia vähemmän, kun oikeastaan vain Vahvaveijo meni selvästi heikkojen kastiin.

Raadin top 5:


Oma top 5:

No comments:

Post a Comment