Huhtikuun erikoiserä sokkona

 

Huhtikuun erikoiserät, ei mitään hajua teemasta tai muustakaan, mutta aika kirjava setti ainakin, joten ehkä kotimaisia pienpanimotuotteita?

Olut 1

Kultainen, vähän samea. Tuoksu puhdasta mallasta, melko katkeraa sellaista. Maku saman suuntainen. Todella katkera. Jos kotimaisia, niin voisi olla joku Mallaskosken jäykkä bock. Ehkä jopa yrttejä lisätty kun näin katkera jo ennen jälkimakua?

En ostaisi

Oli: Tuju Vuohineuvos Heller Bock 3.3/5 / 6,8 % / 5,99 € / 0,44 l

Taattua Tujulaatua, mutta ei toki ihan panimon vahvinta osaamisaluetta. Kyllä tämä tyylissään aivan pätevä on, mutta tyyli vain ei ole sellainen joka Alkosta usein tarttuisi mukaan.

Olut 2

Näyttää hedelmämehulta, mutta ei tuoksu ihan niin mehukkaalta kuin odotin. Vähän hapan ja funky. Maussa ehkä vähän alkoholiakin. Omituinen. Vähän enemmän epämiellyttävä kuin miellyttävä.

En ostaisi

Oli: United Gypsies Double Mangover Witbier 2.9/5 / 7,0 % / 5,46 € / 0,33 l

Jaa niin. Hämmentävä olut niin tietysti se on UG.

Olut 3

Kirkas kuparin värinen. Keskikorkea valkoinen vaahto. Tuoksu mallasta ja karamellia. Maussa mallasta, karamellia, vähän pähkinäistä vibaa, melassia, humalaa. Hyvä tasapaino. Elegantti ja tasapainoinen. Joku dunkel tämä on.

Ostaisin

Oli: Tornion Belgi Dubbel 3.5/5 / 6,5 % / 4,98 € / 0,44 l

Oletan nyt että tämä on käytännössä sama olut kuin Tornion Dubbel, mutta tätä on tullut kyllä sen verran liikaakin kiilattua että ihme etten tunnistanut. Ei niin mausteinen ja hedelmäinen kuin dubbelit usein, mutta erittäin maistuva tuote.

Olut 4

Hieman samea kultainen. Tuoksu on jaffalimpparia pienellä katkerolla. Maku on jaffalimpparia hitusella mallasta ja reilummalla katkerolla. Omituinen olut on tämäkin. Liikaa tulee mieleen joku Italian versio katkerasta appelsiinista tehdystä jaffasta. Whatever you put in this, you put too much, kuten proktori sanoi kokeen järjestäjälle BJCP-kokeessa jossa virhemaku berliner weisseen oli tehty lisäämällä 10 % etikkaa...

En ostaisi

Oli: Malmgård Pineapple DIPA 2.9/5 / 7,5 % / 5,71 € / 0,33 l

Kauas on tultu niistä ajoista kun Malmgårdin panimo oli tae laadusta ja tyylikkyydestä.

Olut 5

Nyt sitten jotain muuta. Kirkkaan punainen, vähän valkoista vaahtoa. Tuoksussa mielettömän kompleksi happamuus ja marjoja, lähinnä puolukkaa. Maku jatkaa samaa linjaa. Kompleksi happamuus, puolukkaa, ehkä myös hitunen mansikkaa, vadelmaa, karpaloa. Vähän etikkaa. Loistava hapanolut, ja jos nämä ovat kotimaisia pienpanimotuotteita niin tämän täytyy olla Fiskarista.

Ostaisin

Oli: Fiskarsin Changeling Fruited Wild Beer 4.1/5 / 10,3 % / 9,97 € / 0,375 l

Jepjep, tätähän tulikin jo SOSin reissulla viimeksi maistettua. Huipputuote.

Olut 6

Sitten mehulinjalle. Samea keltainen, keskisuuri kermainen vaahto. Tuoksu makeahko, helmämehuinen. Maku tasapainoinen, mehuisa, makea, reilusti humaloitu. Erittäin laadukas NEIPA, tai ennemmin NEDIPA, ehkä jopa NETIPA. Jos kotimainen, niin Tuju-Olari-Mallassepät akselilta.

Ostaisin

Oli: Salama Green Freaks New Zealand TIPA 4.1/5 / 10,0 % / 8,00 € / 0,44 l

Niin kyllähän Salamakin toisinaan osaa oikein hyvin tämän tyylin.

Olut 7

Samea kultainen. Tuoksu lähinnä puhdasta mallasta. Maussa löytyy sitten puhtaan maltaan kaveriksi savuisuutta myös. Aika kiva savu, ja sopiva humala lopussa. Ei edellisten kahden tasoa, mutta ihan tyylikäs ja onnistunut. Voisi olla Takatalo & Tompuria tai Fiskarsin Sepän shavu?

Ostaisin

Oli: Kimito Rye Rauch Lager 3.3/5 / 6,8 % / 4,92 € / 0,33 l

Kimito on panimo joka yleensä on onnistunut pahimmin epäonnistuneet oluensa laittamaan tähän sarjaan. Onneksi ei tällä kertaa, vaan aivan hyvä osui.

Olut 8

Vähän samea kultainen, keskikorkea vaahto. Tuoksussa makeaa hedelmäisyyttä. Ehkä vaniljaa, kookosta. Maussa makeus jatkuu. Hedelmää, kookosta. Ehkä vaniljaa. Jotenkin keinotekoinen maku. Ei toimi yhtään.

En ostaisi

Oli: Mallaskoski Poseidon Rum BA Imperial Pils 2.5/5 / 8,6 % / 6,29 € / 0,33 l

Tämä onkin mielenkiintoinen. Pari viikkoa sitten Wanhassa satamassa pidin todella paljon, nyt ei uponnut yhtään. Olisi ehkä pitänyt uusintamaistaa listan katsottuani.

Ja sitten viimeiset kolme muskettisoturia.

Olut 9

Erittäin tumma punainen. Matala ruskeahko vaahto. Tuoksu kuivaa paahteista mallasta ja kahvia. Maku samoin. Todella katkera ja kuiva, kahvinen. Ei kuitenkaan raskas, oikeastaan aika kiva tasapaino. Jatkoon.

Ostaisin

Oli: Teerenpeli Single Hop Stouter 3.7/5 / 6,0 % / 3,98 € / 0,33 l

Katsos vaan, jotain mielenkiintoista Teerenpeliltäkin.

Olut 10

Tummalla linjalla jatketaan. Tahmeampaa kuin edellinen. Tuoksu tässäkin kuivaa paahteista mallasta ja kahvia. Maussa kuivaa paahteista mallasta, kahvia, tummaa suklaata, vähän alkoholia, reilusti humalaa. Ikään kuin turboversio edellisestä. Kaikkea enemmän, ei mitään liikaa.

Ostaisin

Oli: Iso-Kallan Black Loon 3.9/5 / 9,0 % / 6,41 € / 0,33 l

Tämä on se tyyli missä Iso-Kalla ensimmäistä kertaa aikanaan onnistui, ja hallussa on edelleen.

Olut 11

Todella tumma punaruskea tämäkin. Tuoksu paahteista mallasta, ehkä vähän tuhkakuppia ja tammea. Maussa kuivaa paahteista mallasta, kahvia, tuhkakuppia, punaviiniä, tammea, vähän alkoholia, humalaa. Hyvä on tämäkin. Katkera ja kahvinen, ja jotain tynnyröintiä olen löytävinäni.

Ostaisin

Oli: Kakola Atelier 35 Hazelnut & Orange Imperial Stout 3.9/5 / 9,6 % / 8,97 € / 0,33 l

Appelsiinia en kyllä löydä, ja ehkä se pähkinä hämäsi ja tuntui tammelta. Hyvä joka tapauksessa, ja myös panimolta joka on tämän tyylin taitanut ennenkin.

No mutta, tämähän oli aivan pätevä erikoiserä ja paremmasta päästä pienpanimosarjana. 7/11 vahva ostaisin ja puuttumaan jäänyt Hiisi Homunculus Lupus DIPA (8,0 % / 61 EBU / 5 € / 0,33 l) on maistamatta ostaisin osastoa. Hyvin nousi taso edellisestä erikoiserästä.

Huhtikuun erikoiserän kouluarvosana:

Aihe: 8½

Sisältö: 9

Mielikuvitus: 8½

Kokonaisarvosana: 9-

Erikoiserien kouluarvosanat:

Joulukuu 2022: 9

Huhtikuu 2023: 9-

Marraskuu 2020: 8½

Lokakuu 2021: 8+
Elokuu 2020: 8
Syyskuu 2020: 7+

Maaliskuu 2023: 7+
Heinäkuu 2020: 7

Tammikuu 2023: 7

Syyskuu 2022: 7-

Lokakuu 2022: 7-
Lokakuu 2020: 6½

Syyskuu 2021: 6½
Marraskuu 2019: 6+
Joulukuu 2019: 6-

Alkon lokakuun erikoiserä sokkona

 Alkon pruuvit alkavat palaamaan normaaliin. Nyt oltiin ensi kertaa pandemian alun jälkeen taas yläkerran tiloissa, jossa tarjolla oli myös pientä purtavaa ja oluet piti itse kaataa lasiin. Luvassa tällä kertaa lokakuun erikoiserä, joka maisteltu täysin sokkona ja vailla tietoa edes erikoiserän teemasta. Tiesin vain että Ruosniemen Imperial Stout Rye Malt Barrel oli "jäänyt matkalle", mutta sen olinkin onneksi maistanut jo aiemmin. Yksi olut myös kuohui niin paljon ettei sitä voinut laittaa vielä esille. Kuulosti siis "lupaavalta".

Tuopillinen ehti taas julkaista oman maistelunsa ensin, katsotaan missä osuttiin yksiin.

Olut 1.

Kirkas tumma ruskea. Tuoksu makeahkoa paahteista mallasta. Maku kuivempi, paahteinen, hieman kahvinen, reiluhkosti humaloitu. Aika miellyttävä startti. Joku bock tämä lienee. Hyvä.

Ostaisin

Oli: Hiisi Pirunpelto Doppelbock, 3.7/5 / 7,5 % / 4,89 € / 0,33 l

Bock mikä bock, muutaman vuoden takaa tuttu Pirunpelto on nyt prosenttiyksikköä vahvempi ja hieman katkerampi kuin aiemmin. Pidin myös aiempaa versiota hieman enemmän. Hieman joskus ärsyttää tämä Hiisin tapa julkaista oluita samalla nimellä vaikka olut on eri, mutta hyväähän tämä silti on.

Olut 2

Hieman samea keltainen. Pitkä vaahto. Tuoksu melko makea, hedelmäinen. Mehukaljaa. Maku jatkaa samoilla linjoilla, mutta suutuntuma on oikein miellyttävän kevyt, mikä on ehkä hieman poikkeuksellista tällä tyylillä. Peräkärrikin löytyy. NEIPA tämä varmaan on, olisiko kaikki nyt kotimaisia?

Ostaisin

Oli: Kakola Atelier 12, 3.9/5 / 5,9 % / 4,95 € / 0,33 l

Kotimaisiahan nämä tosiaan tällä kertaa ovat. Kakolassa on ollut jo pitkään hyvä ote oluen tekemiseen, eikä Hiitolan mukaan tulon jälkeen taso ole ainakaan laskenut.

Olut 3

Hieman samea oranssi. Tuoksussa jotain hedelmäisiä vivahteita. Kuivahko. Ehkä jopa hieman hapan. Maku hälventää epäilykset hapanoluesta. Hieman hedelmää, reilusti katkeroa. Tupla-IPA?

Ostaisin

Oli: Olaf Hydra Triple IPA, 3.5/5 / 10,0 % / 4,99 € / 0,33 l

Maistuihan tämä vahvalta, mutta ei aivan noin vahvalta. Selittää toki sen miksi katkero tuntui reilusti. Minusta tämä on edelleen ihan hyvä, vaikka moni muu onkin kritisoinut.

Olut 4

Samea keltainen. Tuoksussa mehukaljaa, ananasta, ehkä vähän kookosta. Maku melko hyvässä tasapainossa makeuden suhteen, mehua, ananasta, peräkärri. Oikein mainio NEIPA tämäkin. Voisiko olla jopa Runaway Alko-edition?

Ostaisin

Oli: Mallassepät Double or Nothing, 4.1/5 / 7,5 % / 5,49 € / 0,33 l

Ei se Olarin Panimo niin kauhean kauaksi mennyt, osui siihen seuraavaksi kovimpaan NEIPA-pajaan. Tämä oli tuttu jo ennestään, mutta nyt pisteet paranivat vielä sokkomaistossa hieman aiemmasta.

Olut 5

Kirkas kultainen. Vaahtoa hieman enemmän kuin pruuvioluissa yleensä. Tuoksussa hieman hedelmää, hieman makeutta. Tuoksuu vahvalta. Maussa katkerot hyökkäävät päälle heti kun olut saapuu kielelle. Paljon muuta tästä ei oikein löydykään. Näitä pruuvissa ylikatkerilta maistuvia tulee silloin tällöin vastaan, ja yleensä ovat sitten jotain sellaista jonka olen toisissa olosuhteissa todennut aivan maistuvaksi ja tyylikin yllättää. En vain tähän hätään taas muista mistä on yleisimmin silloin kyse.

En ostaisi.

Oli: 8-Bit Brewing Hoptimus Prime IPA, 2.7/5 / 6,1 % / 4,97 € / 0,33 l

Ei tämä ihan 8-bitin suosikkeja ole itselleni ollut ennenkään, mutta nyt oli jotenkin poikkeuksellisen kehno. Syytä en osaa sanoa.

Olut 6

Samea keltainen taas kerran. Tuoksu tällä kertaa melkein pelkkää appelsiinitäysmehua. On siellä mallastakin jossain piilossa. Maku myös hieman hapanta appelsiinimehua, mutta nyt se mallaskin tulee happamana kaveriksi. Olisiko hieman porkkanaa mukana? Ihan kiva hedelmäsour joka tapauksessa.

Ostaisin.

Oli: RPS Finished Symphony Berliner Weisse 2021, 3.7/5 / 5,7 % / 4,92 € / 0,44 l

Olut 7

Samea, hailakan oranssi. Erittäin säilyvä vaahto, koska karahvissa näkyy edelleen sentin vaahtokukka. Tuoksu hapan, ehkä ruusunmarjainen. Maustakin tulee lähinnä ruusunmarja mieleen. Ehkä muitakin marjoja. Ihan ok sour, ehkä kuitenkin

En ostaisi

Oli: Mallaskoski Wild Rhubarb Sour, 3.0/5 / 5,6 % / 4,99 € / 0,33 l

Aivan, raparperi eikä ruusunmarja. Joku "tuttu ja kotimainen" kuten Tuopillinenkin asian ilmaisi. Ihan OK.

Olut 8

Kirkas tummahko ruskea. Tuoksu on mieto, lähinnä kuivakkaa paahdettua mallasta ja vähän kahvia. Maku onkin sitten yllättäen todella makea. Reilusti kahvia, vähän melassia, siirappia, humalaakin. Joku kahvinen jälkkäriolut, jossa tasapaino pielessä.

En ostaisi.

Oli: United Gypsies Ryyskä Quadryepel 2021, 3.1/5 / 11,0 % / 5,49 € / 0,33 l

Ei ollut aikaa jäädä maistamaan uusiksi ja kokeilemaan olisiko maistunut samalta vielä kun tiesin että kahvia siinä ei ollut, mutta ruista sitäkin reilummin. No, en pitänyt kuitenkaan.

Olut 9

Tässä sitten se vaahdollaan viivästyttänyt. Tumma kirkas ruskea, erittäin korkea hailakanruskea vaahto. Tuoksussa paahteista mallasta, kahvia, suklaata, vähän pähkinää. Maussa makeaa paahteista mallasta, kahvia, katkeran tummaa suklaata, edelleen vähän pähkinää, alkoholia ja katkeran humaloitu jälkimaku. Oikein hyvä melko perinteinen imppi, jossa ollaan tasapainon kanssa vähän siinä rajoilla, mutta pysytään paremmalla puolella.

Ostaisin.

Oli: Kimito Chateau Izabel Imperial Milk Stout, 4.1/5 / 10,0 % / 7,88 € / 0,33 l

Vaihteeksi onnistuminen Kimitoltakin tähän sarjaan, vaikka siitäkin on kai oltu montaa mieltä. Minun suuhuni sopi kuitenkin hyvin, enkä mainittuja virheitä oikein löytänyt, vaikka kuohunnan vuoksi osasin jotain häikkää jopa odottaa. Tätä on pullo ollut jo hetken aikaa kaapissa, täytyy katsoa muuttuuko mieli kun sen joskus avaa.

Tämähän oli sitten taas merkittävä tasonnosto viime kuulta. 67 % sellaisia jotka mielellään ottaisi Alkosta mukaan, ja tämä osuus paranisi vielä hieman jos Ruosniemen mainio viski-IS olisi mukana. Sopivan vaihteleva tyylikirjo. Ei juuri valittamista.

Lokakuun erikoiserän kouluarvosana:

Aihe: 8

Sisältö: 9

Mielikuvitus: 8

Kokonaisarvosana: 8+

Erikoiserien kouluarvosanat:

Marraskuu 2020: 8½

Lokakuu 2021: 8+
Elokuu 2020: 8
Syyskuu 2020: 7+
Heinäkuu 2020: 7
Lokakuu 2020: 6½

Syyskuu 2021: 6½
Marraskuu 2019: 6+
Joulukuu 2019: 6-

Roadtrip panimoille - kooste

 

Moninaisten sattumusten kautta päädyimme vaimoni kanssa viettämään ison osan kesälomastamme lokakuussa. Mahdollisesti oli tarkoitus matkustaa johonkin muualle, mutta vaihtoehdot olivat melko rajoittuneet, joten matkustimme ympäri Suomea. Onhan täälläkin sentään vielä nähtävää. Matka suunniteltiin lähes kokonaan ihan muilla kuin oluen ehdoilla, mutta tokihan samalla piti päästä tukemaan kaikkia reitille osuvia pienpanimoita. Vierailtuja panimoita tuli lopulta 13, järjestyksessä:

Bock's Corner Brewery
Moose on the Loose Brewing
Ruosniemi Brewery
Panimoravintola Beer Hunter's
Rocking Bear Brewers
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas
Fiskarsin panimo
Waahto Brewery
Olaf Brewing
RPS Brewing
Haapala BnB
Iso-Kallan Panimo
8-Bit Brewing

Oikeastaan jokainen on ihan suosituksen arvoinen vierailukohde, mutta toiset ehkä enemmän kuin toiset. Vedetään näitä yhteen vaikka muutaman top 3 - listan kautta.

Top 3 hienoimmat paikat

1. Haapala BnB
2. Bock's Corner Brewery
3. Beer Hunter's

Kolmen kärki erottuu tässä aika selvästi, koska kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän teollisuushalleja. OK, Waahto on myös oikein mukavassa puutalossa Savonlinnassa, mutta siellä tuntui kaikki olevan vähän kesken tässä vaiheessa. Beer Hunter'sia arvioitu panimoravintolan kautta, koska heillä on sielläkin panolaitteet ja myymälä.

Top 3 valikoimat

1. Ruosniemi Brewery
2. Iso-Kallan panimo
3. Beer Hunter's

Tämä oli jo selvästi vaikeampi valinta, sillä suurimmalla osalla panimoista oli melko laaja valikoima ja jotain yli kaupparajavahvuista myynnissä. Voitto irtoaa Ruosniemelle neljän tynnyrikypsytetyn imperial - vahvuisen oluen myötä. Myös kahdella muulla kärkikolmikkoon nostetulla valikoima oli erittäin monipuolinen niin tyylikirjon kuin vahvuuksien osalta.

Top 3 hinta-laatu suhde

1. Ruosniemi Brewery
2. Iso-Kallan Panimo
3. Beer Hunter's

Kaikissa näissä oli myös hinnat erittäin kohdillaan ja vahvat oluet jokseenkin samoissa hinnoissa kuin miedommat.

Top 3 baari / taproom

1. Beer Hunter's
2. Haapala BnB
3. Bock's Corner Brewery

Kilpailu oli tässäkin kategoriassa kovaa. Beer Hunter's on kansallisen mittakaavan klassikkobaari ja ansaitsee kärkipaikan. Haapalasta sai hyvää ruokaa ja halpaa hanaolutta. Bock'sillakin on puitteet kunnossa, joskin ruokaa en voi ainakaan lounaan perusteella suositella.

Jätetään kokonaiskilpailun Top 3 nimeämättä, sillä useilla panimoilla oli vähän erilaiset vahvuudet ja heikkoudet. Yhtenä isona heikkoutena tietenkin se, että useimmissa näistä käymiseen tarvitsee autoa, jolloin jonkun pitää olla kuskina. Jos kuitenkin saat auton alle ja jonkun sitä ajamaan, suosittelen ehdottomasti vierailemaan missä tahansa näistä, heti sitten kun olet käynyt siinä lähimpänä kotiasi sijaitsevassa. Support your local!

Alkon käsityöoluet 1/2020

Tänä vuonna Alko vihdoin lopetti massiivisiin mittasuhteisiin paisuneen käsityöläissarjan kasvattamisen ja päätti sen sijaan pilkkoa sarjan useampaan osaan, jotka julkaistaan muutaman kerran vuodessa. Ensimmäinen julkaisu osui helmikuulle, ja ehdimme perinteisellä kuuden hengen raadillamme jo maaliskuun alussa näitä maistamaan. Raati arvioi oluet asteikolla 1-10.

Suomenlinnan Panimo on perinteisesti suorittanut vahvasti näissä maisteluissa, eikä herukalla maustettu Gerdes Gose ollut poikkeus. Erinomainen alkumalja, vaikka yksi raatilainen luonnehtikin makua "kuravedeksi".

Raadin arvio: 7½ (6 - 9)

Ahvenenanmaalla sijaitseva Open Water Brewery oli muistikuvieni mukaan ensimmäistä kertaa näissä karkeloissa mukana, ja avaus olikin vahva. Paradoxale Black IPA kallistui ehkä enemmän katkeran stoutin suuntaan kuin hedelmäisemmäksi mieltämääni Black IPAan, mutta kevyen savuinen keitos maistui silti koko raadille.

Raadin arvio: 8+ (8 - 8½)

Jos Kakolan panimolla halutaan etsiä lähistöltä menestystarinaa, ei tarvitse lähteä funikulaaria kauemmas kalaan. Funi onnistuu oluena paremmin kuin esikuvansa liikennevälineenä, vaikka kovin merkittävää "dry hopped" vaikutusta emme löytäneetkään. Hyvä saison tämä kuitenkin oli.

Raadin arvio: 7- (6 - 7+)

Etiketistä annan pieniä moitteita, sillä Bryggeri Black Bock näyttää ensi katsomalta olevan vain "panimon musta" kahdella eri kielellä, eli haastavahko etsittävä olutarviolistoilta. Helpompi jos ymmärtää ottaa mukaan etiketistä kokonaan pudotetun "Helsinki" ja sivuosaan jätetyn "bock". Muuta kritisoitavaa en sitten oikein löytänytkään, sillä itse olut oli aivan loistava. Savua ja paahdetta hyvässä balanssissa. Itselleni tämä oli sarjan paras.

Raadin arvio: 8 (7- - 9)

Lieneekö konsulttien naamoja ollut hyvin tarjolla vai minulta mennyt joku tarina nimen takana ohi, mutta Ruosniemen panimon Konsultti on aikojen saatossa ollut useita eri oluita. Tällä kertaa vehnä-IPA. Tyyli ei kuulu omiin suosikkeihini, enkä ollut raadissa tämän suhteen ainoa. Hopfenweizeneista pidän, mutta nämä ovat aina jotenkin pliisuja ja joka kerta hieman liian makeita. Niin tämäkin. Katkeroa sentään oli mukavasti.

Raadin arvio: 6 (4 - 7)

Hiisi oli mukana jopa kahdella oluella, joista ennakkoon selvästi mielenkiintoisempi, itse asiassa koko sarjan mielenkiintoisin, oli Huu, red wine old ale. Old ale on nykyään rikollisen aliarvostettu ja vähän tehty oluttyyli, ja punaviini siihen mielenkiintoinen twisti. Itse pidin tästä hyvinkin paljon, mutta osalle raadista upposi vähän heikommin. Eli haastava olut, jota kannattaa kokeilla jos kuvaus yhtään kiinnostaa.

Raadin arvio: 7- (3 - 8½)

Tuju on noussut nopeasti yhdeksi Suomen varmimmista suorittajista, joka hoitaa perusasiat niin hyvin ettei mitään kikkoja tarvita. Siksi myös Pyöveliä kohtaan oli odotukset korkealla, ja ne odotukset myös lunastettiin. Mainio tasapaino, oikeastaan kaikki kohdallaan. Hoitaa homman.

Raadin arvio: 8 (7 - 9-)

Jos Huu oli päivän odotetuin, niin tämä oli sitten se vastakohta. Olut, jota kohtaan oli vain negatiivisia odotuksia. Malmgård Double Brut IPA. Vaikka symppaankin vahvasti sekä Saimaata että Malmgårdia, jälkimmäisen taso on valitettavasti fuusion jälkeen laskenut kuin lehmän häntä. Lisäksi double brut IPA on tyylinä sellainen ettei sitä pitäisi kenenkään koskaan alkaa edes yrittää. Pelkkä brut IPA tuntuu olevan tyyli josta ei vieläkään ole mitään konsensusta, ja raikkauteen ja ohuuteen perustuvan tyylin tuplaaminen on melko järjetön ajatus. Negatiiviset odotukset lunastettiin ja osa raadista jätti pienenkin lasin kesken. Saatiinpa tähän pieneenkin sarjaan se yksi hylätty suoritus.

Raadin arvio: 4½ (3 - 5)

Kun huomasin että listalla on Hiisi Kouko, ajattelin että vanha tuttu barley wine on jostain syystä tehnyt paluun. Vaan olihan tämä kuitenkin uusi, sillä kyseessä oli rommitynnyröity Kouko. Sinänsä rommitynnyröity barley wine kuulostaa piristävän erilaiselta kaikkien viskitynnyröityjen imperial stouttien keskellä, mutta ei tämä täysin onnistunut. Itselleni upposi kyllä kohtalaisesti, mutta kaiken muun jyräävä rommin makeus ja alkoholisuus tökki joillain hieman pahemminkin.

Raadin arvio: 5 (1 - 7)

Kaiken kaikkiaan tällainen pienempi käsityöläissarja oli erittäin hyvä ja tervetullut uudistus konseptille. Maistelu ei tuntunut yhtään niin raskaalta kuin muutamana aiempana vuonna, eikä samanlaista kiirettä tarvinut pitää. Asetimme oluet lopulta ylläolevan kuvan mukaiseen järjestykseen, eli uudehkot tulokkaat Open Water ja Tuju veivät kärkisijat kokeneempien Helsingin panimoiden nenän edestä. Seuraava sarja otetaan varmasti maistoon kun sen aika on!

Alkon käsityöläissarja 2019

Vaikkei Alkon vuosittainen käsityöläisoluiden sarja olekaan enää kotimaisessa olutkentässä sellainen ainutlaatuinen merkkipäivä kuin alkuaikoinaan, joka kerta se tulee silti noteerattua. Olemme jo usean vuoden ajan maistelleet samalla porukalla koko sarjan kerralla, ja niin päätimme tehdä nytkin. Siksi jätin erikoiserien pressimaistelun väliin ja pyrin parhaani mukaan välttämään näiden maistamista etukäteen muutenkin. Maistelun ajankohta venyi selvästi maaliskuun puolelle, mutta sen ei annettu menoa häiritä.

Jaoimme oluet kahteen sarjaan. Ensimmäisessä sessiossa maistettaisiin pilssit, ipat ja happamat, väliin ruokatauko blineillä ja jälkiruokasessioon brown alet, tuplapukki ja "tummat". Raatimme oli tälläkin kertaa kuusihenkinen, tosin yhden estyneen maistelijan oli korvannut saksalaisvahvistus. Varsin mielenkiintoista saada myös Suomen ulkopuolelta mielipide näihin. Asteikko oli 0-10 neljännespisteen askelilla.

Sessio 1: Kevyt aloitus

1/17: Stadin Panimo Fest Pils

Yksi niistä oluista joilta odotin paljon, ja hyvähän tämä olikin. Osasin tosin arvata että Saksan suunnalta ei arvostusta tule ihan niin paljoa, koska meno on aika hedelmäistä. Ehkä tämä on jonkinlainen jenkki-pils? Hyvää kuitenkin.

Raadin arvio: 7 (6 - 8+, Saksa 6½)

2/17: Vakka-Suomen Panimo Prykmestar Perle Pils

Moni luuli tätä jo maistaneensa, sen verran samalta pullo näyttää kuin VASP:n aiemmat pilssit, etenkin käsityöläissarjassa kaksi vuotta sitten nähty Saazer Pils. Aika samanlainen oli olutkin. Tyylikäs, leipäinen ja katkera. Oikein mainio pils kaiken kaikkiaan. Osalle raatia liiankin katkera.

Raadin arvio: 7 (3 - 8½, Saksa 7½)

3/17: Teerenpeli Vahvaveijo Imperial Pils

Imperial pils hyvin harvoin lupaa hyvää. Eikä tämä tuottanut poikkeusta. Tuoksu on jotain makeaa liuotinta, maku taas hiivaisen funkkia tuplapukkia. Ei todellakaan jatkoon. Ehkä tämä oli nyt se yksi pakollinen pommi tästä sarjasta ja loput olisivat kunnollista?

Raadin arvio: 4+ (2½ - 6½, Saksa 6½)

4/17: Saimaa Brewer's Special Florida IPA

Joko nyt olisi Saimaalla prosessi kunnossa ja raikas tuote lasissa? No, melkein. Ilmaan heiteltiin tuoksun osalta mm. termejä "kuminauhaa" ja "barbipurkkaa, sellainen purukumin ja tarraliiman yhdistelmä". Minusta ihan kelvollinen humalahedelmä, mutta kieltämättä ei ihan raikkaimmillaan. Juotava, mutta ei enempää.

Raadin arvio: 6- (4½ - 7, Saksa 4½)

5/17: Maku Brewing West Coast IPA

Makun uuden IPAn olikin useampi meistä ehtinyt jo tyypata ja hyväksi todeta. Mielipide ei juuri muuttunut. Ei tarvitse kikkailla jos onnistuu tyylin sisällä hyvin, ja tässä on käynyt juuri niin. Rehellinen west coast IPA, tuoreempana kuin oikeasti west coastilta tulevat.

Raadin arvio: 8- (7 - 8+, Saksa 7)

6/17: Mustan Virran Tott Double IPA

Savolinnan lahja oluen ystäville on kunnostautunut lähinnä esteettisellä puolella niin maailman pienimmän kauppansa kuin pullojensa suhteen. Tott menee valitettavasti samaan kastiin. Komea pullo, keskinkertainen olut. Ei mitään isoja vikoja sinänsä, mutta ne plussatkin jäävät uupumaan.

Raadin arvio: 6 (5½ - 7-, Saksa 5½)

7/17: Fiskarsin panimo Will O' Wisp Wild Berry Sour

Tämänkin ehdin maistaa ennen tastingia, itse asiassa juuri edeltävänä iltana. Erittäin intensiivisen ja mielenkiintoisen Blaufränkisch Saisonin jälkeen tällainen paluu hillitympään oli itselleni pettymys, etenkin kun runko jäi varsin ohueksi. Lupaava, mutta ei aivan.

Raadin arvio: 6½ (6 - 7, Saksa 6½)

8/17: Flying Dutchman Little Red Corvette Riding Hood Red Wine Sour

Tämän olin maistanut alkukesästä hanatuotteena ja silloin se oli pettymys, sillä saman panimon valkoviinisour oli ollut huikea. Nyt pidin tästä itse asiassa jonkin verran enemmän kuin silloin hanassa. Tuntui tasapainoisemmalta. Ei silti pärjää äsken mainitulle Fiskarsin punaviinisourille eikä saman panimon valkoviiniversiolle.

Raadin arvio: 7 (5 - 8½, Saksa 5)

Ruokatauolle siirryttiin Maku Brewingin tukevassa johdossa. Se oli myös ainoa keskiarvosanaltaan selkeästi hyvä olut. Heikon puolelle menivät Saimaa, Musta Virta ja selkeimmin Teerenpeli. Loput keskikastia.

Sessio 2: Raskas lopetus

9/17: Laitilan Wirwoitusjuomatehdas Brown Ale

Molempia brown aleja kohtaan oli kovat odotukset, tosin tätä kohtaan vähän vähemmän kovat. Eikä tämä sitten kovin kummoinen ollutkaan. Vähän vaisu joka suuntaan. Stereotyyppinen brown ale siis.

Raadin arvio: 6 (5½ - 7-, Saksa 5½)

10/17: Suomenlinnan Wrede Brown Ale

Tältä odotin enemmän ja olin tastingin takia jättänyt jo kerran väliin mahdollisuuden maistaa tätä hanasta Bryggerissä. Odotus palkittiin, sillä onhan tämä aivan mainio olut. Juuri sellainen sterotypioita kaatava brown ale, joka näyttää että tästäkin tyylistä löytyy vaikka mitä kun uskalletaan vääntää vähän makuruuvia kireämmälle. Yksi tastingin kohokohtia.

Raadin arvio: 7+ (6½ - 8, Saksa 6½)

11/17: Bock's Corner Doppelbock

Vaasalaispanimo Bock's ei minua ole koskaan kovin hyvin vakuuttanut ja pulloissa on ollut usein sen verran kova hintalappu, että nämä on systemaattisesti jääneet kokeilematta. Sarjastahan ei tietenkään jätetä mitään väliin ja tämä doppelbock meni kieltämättä listallani panimon tuotannon kärkipäähän. Aivan kelpo tapaus, joskin hintalaatusuhteessa jäädään vielä Saksan tuotteista aika kauas.

Raadin arvio: 7- (5½ - 7½, Saksa 5½)

12/17: Iso-Kallan Panimo Baltic Porter

Kuopiolaispanimo on tehnyt viime vuodet aika hyvää työtä hieman heikon aloituksensa jälkeen. Etenkin vähän vahvempien tummien oluiden tekeminen heiltä on sujunut. Siksi olikin aika yllättävää huomata ettei tämä ollut kovin hyvä olut. Vihannesta yli tarpeen ja vähän mitäänsanomaton kokonaisuus muutenkin.

Raadin arvio: 6+ (5½ - 7½, Saksa 5½)

13/17: Atom Humalove Virgo Mexican Spiced Double Stout

Humalove ja Atom ovat molemmat suhteellisen mielenkiintoisia panimoita ja nyt olisi tarjolla kolmella eri chililajikkeella maustettua stouttia. Ei nouse ihan niihin sfääreihin kuin odottaa ehkä sopi, mutta aika kiva kuitenkin. Chilien maku tulee mukavasti esille. Ei suurempia vikoja.

Raadin arvio: 7- (6 - 8-, Saksa 7)

14/17: Kakola Brewing Company Lauha Imperial Stout

Kakola on kerännyt jo ihan kelvollisen maineen, mutta itselleni tämä oli ensimmäinen kosketus tähän panimoon. Ja kyllähän tuotteita haluaa tämän jälkeen maistaa lisääkin. Oikein maukas, tasapainoinen imperial stout, jossa on lähdetty rohkeasti kuivaan maltaisuuteen makeiden kikkastouttien sijaan. Toimii.

Raadin arvio: 7- (5½ - 7½, Saksa 6½)

15/17: Malmgård Vintage Imperial Stout 2018

Kypsytykseen tarkoitettu tuote, mutta kun kerran laitetaan tällaiseen sarjaan mukaan niin onhan se samantien maistettava. Varsin kelvollinen tämä onkin, mutta kypsytys varmasti auttaisi asiaa. Hieman on sellaista liian tuoreen stoutin terävyyttä mukana.

Raadin arvio: 7 (6+ - 8-, Saksa 7-)

16/17: Ruosniemen Panimo Vuorineuvos Salted Caramel

Missasin tämän silloin kun se oli kuukauden oluena oluthuoneissa, mutta olin maistanut hanasta vähän ennen tätä tastingia ja hyväksi todennut. Ja hyvää oli edelleen. Todella makea toki, mutta sopi näin maistelun loppupäähän hyvin. Annoskokokin oli sopivan pieni kun pullo jaettiin kuuteen.

Raadin arvio: 8 (7+ - 9-, Saksa 7+)

17/17: Beer Hunter's Mufloni Kauramoottori

Porista tuotiin sarjaan jälleen vahvaa ja synkkää tavaraa, jota kohtaan odotukset olivat korkealla. Ja kyllähän ne myös täytettiin. Erinomaisen täyteläinen olut, jossa komponentit ovat mainiossa tasapainossa. Kaura tuo sopivasti pehmeyttä ja makeutta. Herkkua.

Raadin arvio: 8 (6+ - 9, Saksa 6+)

Toisessa sessiossa ei ollut yhtään heikompaa olutta ja vahvempia useampi, kohokohtina kaksi viimeistä jotka olivat myös koko sarjan kaksi parasta olutta. Kovempaa kärkeä tämä sarja edelleen kaipaisi, mutta nyt oli heikkoja tuotoksia selvästi aiempia vuosia vähemmän, kun oikeastaan vain Vahvaveijo meni selvästi heikkojen kastiin.

Raadin top 5:

1. Beer Hunter's Mufloni Kauramoottori 8,04 / 10

2. Ruosniemen Panimo Vuorineuvos Salted Caramel 7,96 / 10
3. Maku Brewing West Coast IPA 7,79 / 10
4. Suomenlinnan Panimo Wrede Brown Ale 7,25 / 10
5. Flying Dutchman Little Red Corvette Riding Hood Red Wine Sour 7,00 / 10

Oma top 5:

1. Beer Hunter's Mufloni Kauramoottori 3.9 / 5
2. Suomenlinnan Panimo Wrede Brown Ale 3.9 / 5
3. Maku Brewing West Coast IPA 3.9 / 5
4. Ruosniemen Panimo Vuorineuvos Salted Caramel 3.9 / 5
5. Kakola Brewing Company Lauha Imperial Stout 3.7 /5