Ota Olut 2019 (ja SOPP Oulu)

Aloitetaan nopeasti Oulusta.

Satuin työmatkalle Ouluun samana viikonloppuna kun SOPP kiertue veteli siellä viimeisiään. Tällainen tilaisuushan on pakko käyttää hyödykseen. Lyhyellä iltavisiitillä aloitin loogisesti stadilaisella oluella, mutta päädyin myös maistelemaan kaikki paikalliset läpi ja illan saldo soolosuorituksena jäi yhdeksään. Erityismaininta uudelle tuttavuudelle Haapalalle, jolta ainoa maistettu olut oli myös aivan mainio.

SOPP Oulu 2019 Top 3

1. Sonnisaari Tippa '19 Keskisarja Edition 4.1/5.0

- Paikalliselle Ratebeer-aktiiville tehty olut oli edelleen hyvässä tikissä.

2. Mallaskellari Iceberg Imperial Gose 4.1/5.0

- Varsin perverssi tuplagose, jossa etenkin tallia runsaasti.

3. Tuju Vermont Ravit 8/19 3.7/5.0

- Tämä on vähän epäreilua kun Tuju viilaa hyvän NEIPAn reseptiä jatkuvasti ja aina uusi olut saa hyvät arviot.

Ota Olut 2019

Sitten asiaan. Otaniemen suurin ja kaunein oli jälleen agendalla, vaikka sen ympärillä olikin kalenterissa ulkomaanmatkoja mm. Puolaan ja Ouluun. Kävimme Eevan langos-himosta johtuen paikalla jo perjantaina, mutta "pääpäivä" osui itselle lauantaille, jolloin paikalle piti perinteisesti tulla jo "kukonlaulun aikaa" alkuiltapäivästä.

 Ja Ota Oluen kakkospäivähän kuuluu aloittaa langosilla. Jotka eivät niin tee, ovat väärässä. Ensimmäisenä päivänä syödyn perinteisen juusto-smetana langosin sijaan otin rohkeasti juusto-pesto langosin.

Paloaseman tiskillä jo tässä vaiheessa ponua kaadettiin mietojen sekaan, mikä lupasi hyvää loppuiltaa varten.

Vatsaan oli hädin tuskin ehtinyt langosin jälkeen tulla tilaa kun Anikó kyseli maistamaan Laurean ruokia. Laurea toimitti jo viime vuonna hyviä vegaaniruokia, joita syödessään ei pääasiassa huomannut syövänsä vegaanista. Sama teema piti tänäkin vuonna ja ruoat olivat hyviä. Kevätrullista ehkä hieman puuttui runkoa, jota maapähkinäkastike ei ihan tarpeeksi tuonut, mutta wokki, kanttarellibruschettat ja empanadat olivat kaikki erinomaisen hinta-laatusuhteen oluteväitä.

Oluita ehdin maistella hyvän määrän. Viimeisenä menin kyselemään tutuilta Paloaseman tiskiltä mitä kortin viimeisellä kahdella eurolla saisi. Lopputulos oli kuvassa näkyvä iso Ratto pontikka-floatilla. Teetti hieman töitä, mutta siitä selvittiin! Kokonaisuutena festari oli edelleen mainio, vaikka lippujonon purku olikin toivottoman hidasta ja valojen vähyys soi vähän loppuillan tunnelmaa. Kyllä tänne silti ensi vuonnakin tulla haluaa.

Ota Olut 2019 Top 5:

1. Paloaseman Pipe NEIPA 3.9/5.0

- Hyvä, tuore NEIPA. Ei paljon muuta vaadita.

2. Ruosniemen Betony Imperial Stout 3.9/5.0

- Kuulin sanottavan että Ruosniemellä olisi sekä tapahtuman paras että huonoin olut. Tämä oli monen mielestä se paras.

3. Etko Indian Summer 3.7/5.0

- Kahdesta hyvästä hapan-IPAsta se parempi.

4. Sori Shakeout A: Vanilla 3./5.0

- Aika perinteistä trendibisseä, mutta hyvältä se maistui.

5. Etko Chai Wallah 3.7/5.0

- Makea jälkkäristout chai-mausteilla. Kyllä kiitos.

Olutkulttuuria maakunnista - Oulu

Okei, otsikko on hieman harhaanjohtava ja tarkoituksellisen provosoiva. Kyllähän Oulu on ihan aidosti kaupunki, eikä paini mitenkään samassa sarjassa edellisessä postauksessa kohteena olleen Loviisan kanssa. Se ei kuitenkaan ole esim. Helsinki, Tampere tai Turku, joten menköön tällä kertaa näin.

Omat kokemukseni Oulusta ovat ennen tätä vuotta rajoittuneet Raksilan jäähallille, joten työmatkalla käyty pikainen pyrähdys alkuvuodesta herätti mielenkiinnon. Tiesin jo ennestään Oulun olevan hyvä olutkaupunki ja vaikutelma vahvistui jo silloin. Eikä tämä matkakaan sitä muuttanut. Olisimme aloittaneet matkan edellisiltana ovensa ensi kertaa avanneesta Mallaskellarista, mutta olimme puoli tuntia liian aikaisin oven takana. Siispä suunnaksi jo tutuksi aiemmin tullut Kauppuri 5, jonka burgerit eivät tuottaneet tälläkään kertaa pettymystä. Savuhabaneromajoneesi oli tosin hieman haastava syötävä chili originale burgerin kanssa. Toleranssilaji. Puolison kasvisburgerikin oli oikein maistuva. Ison kaupungin luonne näkyy muuten Oulussa myös kasvissyönnin helppoutena.

Burgerien jälkeen tehtiin pieni kierros torille ja rantaan ja otettiin pakollinen turistikuva Toripoliisin kanssa. Sitten olikin aika mennä testaamaan Oulun uusin oluthuone, Mallaskellari. Sijainti uutuuttaan hohtavan Burger Kingin alakerrassa ei ehkä ole se kaikkein idyllisin, mutta itse paikka on jo alkuvaiheessa mainio. Sisustus on mukava, pöydissä ilmaisia snackseja (toivon todella että tämä jää tavaksi ja muut ottavat oppia), retropelejä, ja mikä tärkeintä, hyvä olutvalikoima. Hanalätkien kanssakin on nähty tavallista enemmän vaivaa. Tälle paikalle toivon kaikkea hyvää jatkossa.

Jotakuinkin Mallaskellaria vastapäätä on klassikon asemaan noussut Leskinen, joka on myös edelleen pakollinen pysähdys olutharrastajalle. Hyvät hanat, paljon paikallista, mukavat tilat, osaava henkilökunta. Valioliigakin näkyi kun meni sopivaan takanurkkaan istumaan. Ainoa pieni miinus siitä että kaikki vessat ovat jyrkkien kierreportaiden päässä.

Viimeinen suunniteltu olutstoppi matkalla oli toinen klassikko, Rooster. Viime reissullani kävelin kahvilaan autuaan tietämättömänä alakerran baarista, jonka huomasin sattumalta vasta juuri lähtiessäni. Nyt menimme suoraan komean alakerran terassin kautta sisään, eikä täältäkään juuri valittamista löytynyt. Valikoima oli laaja ja sopivan erilainen kuin kahdessa edellisessä paikassa. Paikallisia pienpanimoita oli täälläkin hanassa sopivasti.

Loppuillasta kävimme vielä Remakka-festareilla rannan Radissonissa (jossa olut oli vielä kipeämmän hintaista kuin Helsingissä), joissain listoissa kelvolliseksi olutpaikaksi listatussa Ihkussa (5 € sisäänpääsy tarkoitti ettemme käyneet eteistä syvemmällä) sekä vanhan paloaseman Grill-Itissä, jossa sielläkin oli ilahduttavasti hanallinen paikallista. Yksi ilta on kovin vähän näin mukavassa kaupungissa. Tai ehkä toisen illan aikana ne huonommat puolet olisivat tulleet esiin? Nytkin Leskisessä oli todettavissa hieman Jyväskylästä tuttua Harry's - ilmiötä, sisään ei nimittäin olisi loppuillasta mahtunut edes seisomaan. Hyvä heille.

Kesäilta Oulussa top 5:

1. Cool Head Brew Forbidden Dessert 4.1 (hana @ Mallaskellari)
2. Maistila Tradato 4.1 (hana @ Rooster)

3. Sonnisaari Sur Rur #1 3.9 (hana @ Leskinen)

4. Cool Head Brew / Orava Sticker Can 3.7 (hana @ Rooster)

5. Laugar Zapaburu 3.7 (hana @ Leskinen)