Suuret Oluet - Pikainen Pyrähdys - SOPP Helsinki 2024

En ollut oikeastaan suunnitellut SOPP-vierailua millään tasolla tälle vuodelle, mutta huomasin jossain vaiheessa talkooilmoituksen ja totesin päivämäärien osuvan lomaviikolle, joten varasin samantien avauspäivän alkuun talkoovuoron ja samalle päivälle olisi jäämässä pari tuntia aikaa tutustua festariin ennen siirtymistä pöytävaraukseen "Mikkelin tähden" ravintolaan.

Kauhean paljoahan tämän mittaisesta visiitistä ei kerrottavaa jäänyt, mutta kerrotaan nyt kuitenkin. Ehdin käydä katselemassa Hiisin rytötiskiä ja heittämässä läpändeerusta Huru-Hermannin kanssa, vinkata Hannikulle Juvan Panimon oluiden saatavuudesta ja tyypata taas uuden kotimaisen barley winen. Sää oli kuten SOPPissa yleensä, arvaamaton, mutta telttoja täällä onneksi riittää enemmän kuin monessa muussa oluttapahtumassa.

 

Ehdin maistamaan vain seitsemää olutta, ja niistä jaetulle kärkisijalle tasan 3.9/5.0 tulokseen ylsivät aakkosjärjestyksessä:

Naïlo Lektvar
Pramia Sahti
Sonnisaari Iso Niittäjä
Sonnisaari Monoliitti
Sonnisaari Tippa '24

Miten nämä SOPP-käynnit tuppaavatkin painottumaan Oulun poikain tiskille...

SOPP Helsinki 2021

Pandemian aikana mihin tahansa isoon tapahtumaan osallistuminen mietityttää, mutta mini-SOPP oli viime vuonna varsin väljä etenkin alkupäivästä, ja SPO-tuomarit saivat ilmaisen sisäänpääsyn lasin kera, niin päätin käydä vähintään tarkistamassa ruuhkatilanteen. Ilokseni huomasin että tapahtuma oli ainakin keskiviikkona ja torstaina koko ajan todella väljä. Tästä on isolta osin kiittäminen toista kertaa vuoden 2019 jälkeen käytössä olevaa uutta aluetta. Ihmiset löytävät hieman piilossa olevan festarin ehkä hieman huonommin, ja ennen kaikkea tilaa on valtavasti. Hieman tosin kaipaisin tällaiseen tilaan modernimpaa aluesuunnittelua kuin tällaista "kaikki kaljat reunoille, vähän ruokaa keskelle" konseptia, jossa alue tuo mieleen lähinnä aavikon. No, aavikolla janottaa joten ehkä tämä oli tarkoituksellista.

Käytössäni oli tänä vuonna mainiosti toiminut kahden lasin taktiikka, jossa aiemmilta vuosilta säästyneeseen pikkulasiin lähti joka kierroksella desi jotain vahvaa ja isompaan pari desiä miedompaa. Vahvoja riitti kyllä jopa yli oman tarpeen ja maisteluinnon. Etenkin Makulla torstaina. Olutjäätelöäkin löytyi, tällä kertaa Forssasta.

Sää oli ajoittain sateinen, mutta tässä tapahtumassa on onneksi aina ollut reilusti katettua tilaa, eikä se nytkään loppunut kesken. Pöytiä kannettiin katosten alle lisää sateen aikana, jotta yksittäiset pöydät eivät ruuhkautuneet. Saatiinpa samalla paikattua hieman vesipisteen puutetta, jonka perustelua pandemialla en ihan täysin kyllä ymmärrä.

Ruokatarjonta oli jälleen pelkistetyn hyvä, vaikka Langos saisikin olla tarjolla jokaisella olutfestarilla. Testasin perinteisen Atomin lisäksi yhden Hellman'sin hodarin ja Nordic Smokeryn tacosetin. Jälkimmäinen oli hieman hintavampi, mutta myös selvästi kolmikon maistuvin annos.

Pandemia-aikana kun ei laseja viitsi jakaa, on hieman hankalampi päästä suuriin maistelumääriin. Tänä vuonna kahdella päivävisiitillä saldoksi kertyi 26 olutta 15 panimolta. Ei huono!

SOPP Helsinki 2021 Top 5:

1. Olu Bryki Raum Marjatta Puolukkasahti 4.2/5

- Olu Bryki Raumin mallassahdit ovat aina hinnastaan huolimatta maistamisen arvoisia, ja tämä uutuus oli erinomainen. Puolukka toimii tässä vielä paremmin kuin voisi kuvitella.

2. Sonnisaari Tippa '21 4.1/5

- Sonnisaaren vuosikerta-NEIPA nousi tällä kertaa vahvojen liemien rintaman yläpuolelle.

3. Maku Imperial Stout Ozzie Barrel Aged 4.1/5

- Makun torstain överivahvan kauttauksen mieleenpainuvin.

4. Bock's Barrel Aged Doppelbock (Kyrö BA) 4.1/5

- Tumma kuin stout. Maukas ja intensiivinen.

5. Mallaskoski / Maistila Kronos 4.1/5

- Maistoin tätä tynnyrimonsteria nyt ensi kertaa. Ei taida enää olla Maistila-kollabo, mutta resepti ei ole tainnut kauheasti muuttua joten miten sen nyt ottaa. Onneksi oli desin lasi.

SOPP Helsinki 2021 kunniamaininnat:

Maistelujärjestyksessä.

Plevna Petolintu Galaxy 3.9/5

- Turpaanvetokatkerot.

Sonnisaari Nallikaribu 3.7/5

- Erinomainen ohraviini ehkä festarin parhaalta tiskiltä.

Lammin Nitro Sahti 4.0/5

- Jos joku hiilihapotus sahdille sallitaan, se on nitro. Ei sahti sitä tarvitse, mutta toimii näinkin.

Lammin Barley Wine 3.7/5

- Tyylien kuningas Lammin omintakeisella twistillä.

Hiisi Rahko BA 3.9/5

- Parempi Hiisin kahdesta hyvästä uudesta tynnyrisourista.

SOPPin alla ja aikana oli keskustelua siitä, onko festari jäänyt ajastaan jälkeen. Ehkä joiltain osiltaan onkin, mutta pääasia, eli oluet, olivat kyllä tänäkin vuonna kovassa tikissä. Makuja löytyi kokeilevasta turvalliseen, ja selkeät epäonnistumiset loistivat poissaolollaan. Omista Ratebeer-arvioistani heikoin oli 3.1 ja keskiarvo 3.79, joka on todella korkea. Vaikka muiden paikkakuntien SOPPit jäänevät väkisinkin tasoltaan tästä hieman, voi tapahtumaa silti tänäkin vuonna suositella.

Mini-SOPP Helsinki

SOPP Helsinki oli lähellä kokea useimpien muiden tapahtumien kohtalon ja tulla koronan perumaksi, mutta epidemiatilanteen helpottaessa ja rajoitusten löystyessä se päästiinkin pitämään. Kokoa oli pienennettävä, joten luonnollisesti pituutta kasvatettiin. Samalla saatiin mahdollisuus vaihtaa panimokattausta puolessa välissä festaria, mikä olikin varsin toimiva ratkaisu. Osallistuimme Olutkulttuuriseuran kanssa lasinpesutalkoisiin ja päätin itse mennä tapahtumaan paikalle vain niinä päivinä joina olen itse talkoovuorossa, jotta riskiä jäädä koronajonoon alueen ulkopuolelle ei olisi. Paikalla olikin molempina päivinä (1. viikon perjantai ja 2. viikon keskiviikko) oikein mukavasti väkeä. Ei silti niin paljoa etteikö muihin olisi saanut pidettyä hieman etäisyyttä kaikissa muissa tilanteissa paitsi olutta tilatessa. Joiltakin tiskeiltä sai myös tiukempaa juomaa:

Korona näkyi myös siinä, että panimotiskeille oli viritetty pleksit niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin suojaksi. Yhdeltä tiskiltä puuttui pleksi, joten sellaiset oli viritetty hieman lähemmäs työntekijöiden kasvoja.

Pieni pettymys koitti perjantaina viikon odotetuimman panimon, Sonnisaaren, osalta. Oulun pojat olivat nimittäin jo torstai-iltana onnistuneet myymään kaiken mukana kantamansa oluen pois. Panimojen määrää oli vähennetty nimenomaan siksi että myyntiä riittäisi kaikille, ja tämä mitä ilmeisimmin toimi halutulla tavalla. Myös ainakin 8-bit raportoi kovia myyntimääriä, mikä ei alueella vierailleita yllättänyt. Heidän tiskillään oli koko ensimmäisen viikon alueen pisin jono.

Toisen viikon kattaus oli vähintäänkin samaa tasoa kuin ensimmäisen ja molemmista löytyi kourallinen oluita jotka oli pakko maistaa. Onneksi ei enempää, koska ehdin maistamaan vain sen kourallisen oluita molemmista kattauksista. Lyhyilläkin vierailuilla tapahtuma jätti kuitenkin oikein positiivisen fiiliksen. Mahtavaa että Kääräisen Pekka tiimeineen onnistui tuomaan tällaisen valon pilkahduksen keskelle synkkää vuotta. SOPP palasi juurilleen kokonsa ja sijaintinsa puolesta, mutta myös asemansa puolesta. Se oli jälleen stadin kesän ainoa isompi oluttapahtuma.

Ensimmäisellä viikolla maistoin Ruosniemen panimon mainion Gin BA Imperial Stoutin, Plevnan Sulzer - höyryoluen (jota sai talkoojuomalipulla selvästi anteliaimman annoksen) ja Olutpajan Yövuoron. Mistään näistä ei pahaa sanottavaa. Toisella viikolla maistoon päätyivät Fiskarsin paikallisella villihiivalla käytetty Down by the River, Makun Barley Wine, Bryggerin uusin Supernova, sekä Lammin Naakka portteri. Nämäkin olivat kaikki omalla tavallaan mainioita. Makun ohraviini oli hillitympi kuin useimmat kilpailijansa, Supernova oli tuoretta ja Naakka maistui siltä miltä Lammin oluet aina maistuvat. Hyvällä tavalla. Seitsemän olutta lienee kuitenkin isolla erolla kuivin SOPPini koskaan, joten ensi vuonna on helppo parantaa.

Muutama kuva lisää täällä.

Ota Olut 2019 (ja SOPP Oulu)

Aloitetaan nopeasti Oulusta.

Satuin työmatkalle Ouluun samana viikonloppuna kun SOPP kiertue veteli siellä viimeisiään. Tällainen tilaisuushan on pakko käyttää hyödykseen. Lyhyellä iltavisiitillä aloitin loogisesti stadilaisella oluella, mutta päädyin myös maistelemaan kaikki paikalliset läpi ja illan saldo soolosuorituksena jäi yhdeksään. Erityismaininta uudelle tuttavuudelle Haapalalle, jolta ainoa maistettu olut oli myös aivan mainio.

SOPP Oulu 2019 Top 3

1. Sonnisaari Tippa '19 Keskisarja Edition 4.1/5.0

- Paikalliselle Ratebeer-aktiiville tehty olut oli edelleen hyvässä tikissä.

2. Mallaskellari Iceberg Imperial Gose 4.1/5.0

- Varsin perverssi tuplagose, jossa etenkin tallia runsaasti.

3. Tuju Vermont Ravit 8/19 3.7/5.0

- Tämä on vähän epäreilua kun Tuju viilaa hyvän NEIPAn reseptiä jatkuvasti ja aina uusi olut saa hyvät arviot.

Ota Olut 2019

Sitten asiaan. Otaniemen suurin ja kaunein oli jälleen agendalla, vaikka sen ympärillä olikin kalenterissa ulkomaanmatkoja mm. Puolaan ja Ouluun. Kävimme Eevan langos-himosta johtuen paikalla jo perjantaina, mutta "pääpäivä" osui itselle lauantaille, jolloin paikalle piti perinteisesti tulla jo "kukonlaulun aikaa" alkuiltapäivästä.

 Ja Ota Oluen kakkospäivähän kuuluu aloittaa langosilla. Jotka eivät niin tee, ovat väärässä. Ensimmäisenä päivänä syödyn perinteisen juusto-smetana langosin sijaan otin rohkeasti juusto-pesto langosin.

Paloaseman tiskillä jo tässä vaiheessa ponua kaadettiin mietojen sekaan, mikä lupasi hyvää loppuiltaa varten.

Vatsaan oli hädin tuskin ehtinyt langosin jälkeen tulla tilaa kun Anikó kyseli maistamaan Laurean ruokia. Laurea toimitti jo viime vuonna hyviä vegaaniruokia, joita syödessään ei pääasiassa huomannut syövänsä vegaanista. Sama teema piti tänäkin vuonna ja ruoat olivat hyviä. Kevätrullista ehkä hieman puuttui runkoa, jota maapähkinäkastike ei ihan tarpeeksi tuonut, mutta wokki, kanttarellibruschettat ja empanadat olivat kaikki erinomaisen hinta-laatusuhteen oluteväitä.

Oluita ehdin maistella hyvän määrän. Viimeisenä menin kyselemään tutuilta Paloaseman tiskiltä mitä kortin viimeisellä kahdella eurolla saisi. Lopputulos oli kuvassa näkyvä iso Ratto pontikka-floatilla. Teetti hieman töitä, mutta siitä selvittiin! Kokonaisuutena festari oli edelleen mainio, vaikka lippujonon purku olikin toivottoman hidasta ja valojen vähyys soi vähän loppuillan tunnelmaa. Kyllä tänne silti ensi vuonnakin tulla haluaa.

Ota Olut 2019 Top 5:

1. Paloaseman Pipe NEIPA 3.9/5.0

- Hyvä, tuore NEIPA. Ei paljon muuta vaadita.

2. Ruosniemen Betony Imperial Stout 3.9/5.0

- Kuulin sanottavan että Ruosniemellä olisi sekä tapahtuman paras että huonoin olut. Tämä oli monen mielestä se paras.

3. Etko Indian Summer 3.7/5.0

- Kahdesta hyvästä hapan-IPAsta se parempi.

4. Sori Shakeout A: Vanilla 3./5.0

- Aika perinteistä trendibisseä, mutta hyvältä se maistui.

5. Etko Chai Wallah 3.7/5.0

- Makea jälkkäristout chai-mausteilla. Kyllä kiitos.

SOPP 2018 - Vettä, hikeä ja gosea

SOPP. Ketä kiinnostaa enää SOPP? Kaupunki on täynnä uudempia ja hienompia festareita. Kuumakin on niin siellä on varmaan ruuhkaa. Ja kuuma. Pitihän sinne kuitenkin mennä kun olin lupautunut talkoovoimaksi keskiviikolle. Vatsavaivojen (hankittu muualta) takia olo oli heikko ja motivaatio nollissa. Olen tämän talkoovuoron ja se saa riittää. Talkoovuoron aikana olo alkoi parantua ja mieli muuttua. Mitä jos sittenkin?

Totuutta ei voinut enää kieltää. SOPPin valikoima on parempi kuin koskaan aiemmin. Panimoita enemmän kuin jaksaa laskea ja kaikilla jotain uutta. Enkä edes laske tähän Pikkulinnun baskeja ja katalaaneja koska keskityn tässä tapahtumassa itse aina kotimaisiin. Sitä paitsi nyt meillä on myös oma Omnipollo. Cool Headin jono ei juuri hellittänyt.

Missasin RPS:n huippukokousoluen enkä käynyt CBH:ssa Pyynikin tiskillä. Siksi #TrumpPutin oluet oli pakko maistaa. Saison - Imperial stout yhdistelmä sopi myös mainiosti torstaina käyttämääni iso lasi - pieni lasi yhdistelmään. Jotain kuvaavaa tässä astioiden kokoerossakin oli.

Kanavan panimon tiskiltä sai Bönthöö Bönthöö - Lahtisen gosea, sekä beer floatteja raparperisorbetilla. Fiksuimmat yhdistivät nämä kaksi.

Maistila ei petä.

Jos Cool Headille oli jonoa, tapahtuman pisin jono oli koko ajan ainoalle vesipisteelle. Ehkä puhtaat perinteiset maut todellakin ovat uusin oluttrendi?

Summa summarum. Ei pitänyt juurikaan osallistua, mutta päädyin kolmen päivän vierailuun. SOPP Helsinki on kovempi kuin koskaan eikä pääkaupunkiseudulla välttämättä iskevän olutfestariähkyn kannata antaa vaikuttaa mielipiteeseen. Tämä ilta ja huominen on vielä aikaa. Mene! Maistoin tapahtumassa vain 17 uutta olutta ja kourallisen vanhoja. Parhaat alla:

SOPP Helsinki 2018 Top 5:

1. Cool Head Brew / Orava Raznilla 4.2

2. Takatalo & Tompuri Kaski Savubock 3.9

3. Ruosniemen / Hiisi Mahtaja 3.9

4. Ohrana / Maku Ohranan Maku 3.9

5. Stadin Stadiner Weisse 2015 3.7

SOPP Helsinki 2018 kunniamaininnat:

Hailuodon Gose 3.5

- Tyylikäs, raikas, maukas

Kanavan Bönthöö Bönthöö - Paljas Saari 3.5

- Raparperisorbetilla vielä parempi

Maku Milk IPA 3.7

- Miksei näitä tehdä enemmän?

Pyynikin Trump Dark Empire 3.7

- Synkkä, esikuvaansa monipuolisempi