Olutpolkijat: Espoon panimopyöräily 2023

Oluen ja pyöräilyn yhdistäminen on aina ollut sydäntäni lähellä, sillä mikäpä olisikaan parempaa ajanvietettä kuin pyöräily lähipanimolle hakemaan juomista jalointa suoraan lähteeltä. Olutpolkijat on vaikuttanut minulle jotenkin itseäni vakavammilta pyöräilijöiltä, mutta silti olisin viime vuonna osallistunut Espoon panimokierrokseen jos vain se olisi aikatauluuni sopinut. Tänä vuonna onneksi vastaava tapahtuma, tosin hieman lyhyempänä eräiden espoolaispanimoiden hiljaiselon vuoksi, järjestettiin uudestaan, ja sain sen jopa sopimaan aikatauluuni. Niinpä starttasin melko tavanomaisen näköisellä Activellani kohti Bemböleä klo 9 lauantaiaamuna.

Tämä Salamalta Keran kautta Olarille reittihän oli siitä hauska, että minulle kertyisi selvästi enemmän kilometrejä ennen ja jälkeen tapahtuman, kuin sen aikana. Matkaa "lähtöön" Salamalle tuli 18 km ja pyörä hieman temppuili edellispäivän huollosta huolimatta. Sain kuitenkin rassattua takavaihtajan yhteistyöhaluiseksi ennen matkan jatkumista.

Salama olikin mielenkiintoinen kohde, sillä vaikka oluet ovat minulle hyvin tuttuja, tälle panimolle asti en koskaan aiemmin ollut jaksanut polkea. Nyt toki huomasin että kuukautta aiemmin juhannussahtitapahtumaan Veikkolaan polkiessani olen ajanut aivan panimon vierestä. Nykyiset tilat ovat käymässä panimolle ahtaaksi ja muutto onkin suunnitelmissa lähitulevaisuudessa. Kohde vain jäi vielä paljastumatta. Itse tuotantotilojen lisäksi myös pieni mutta monipuolinen tynnyriohjelma oli miellyttävä tuttavuus. Menovettä matkalle tarjosi sopivasti nimetty Smiles for Miles.

Bembölestä suuntasimme Keraan, jonne ehdimme kuin ehdimmekin ennen kuin taivas putosi. Tässä vaiheessa olimme kuitenkin turvallisesti katoksen alla jossa oli oikein miellyttävä nauttia hieman alennettuun hintaan saatua lounaspakettia oluen kera komeita muraaleja ihastellen. Hot Dogin vöner-versio + patatas bravas saavat molemmat allekirjoittaneelta suosituksen, eikä se olutkaan huonoa ollut.

Taproomin jälkeen oli aika tutustua panimoihin, joita Kerasta löytyy kolme. Tired Unclelle meillä oli varattuna ohjattu kierros, johon sisältyi myös vähän uusvanhan hapanoluen maistelua. Lisäksi kävin Masiksen puodissa ja 8-Bitillä Jasonin olohuoneessa pelaamassa flipperiä. Ilmeisesti seurueemme oli saanut vielä extempore panimokierroksen Masikselle siinä vaiheessa kun odottelin jo muita pyörien luona, mutta tieto tästä ei kantautunut minulle asti. No, sattuuhan näitä.

Päätepisteessä Olarilla ei ollut sen kummempaa ohjelmaa ja panimo on itselleni hyvinkin tuttu. Nautin kuitenkin reissun teemaan sopivasti yhden Uncle Olarin tihkusateisella terassilla, tämä kun oli Tired Unclen taproomilta jo lopussa.

 

Varsinaisen ohjelman päätyttyä kävin vielä itsenäisesti "jatkoilla" naapurissa Fat Lizardilla, koska heiltä oli ilmestynyt pari uutta Fat Lab - sarjan tuotetta, ja uuden tynnyriprojektin stouteista #03 löytyi myös hanasta. Päteviä kaikki, ja hieman hiljaisempi meninki sopi tähän vaiheeseen päivää oikein hyvin.

Tulihan sitä tietysti reppuunkin jonkin verran täytettä, ettei alle 40 kilometrin jäänyt lenkki vain olisi liian helppo. Ensi kerralla uudestaan.

Helsinki Summer Beer & Wine 2020

 

Korona perui tältä vuodelta myös Helsinki Beer Festivalin. Korhosen ja Peltosen sormet ilmeisesti syyhysivät innosta pistää joku tapahtuma pystyyn ja korvikkeena toimi Suvilahteen pystytetty Helsinki Summer Beer & Wine. Serbiasta rahdatut oluet ovat ilmeisesti edelleen varastossa, sillä tämän korvaavan tapahtuman valikoimiin niitä ei vielä tuotu. 

Alue oli rakennettu erittäin koronaystävällisesti. Tilaa oli reilusti, myös sateensuojassa, ja käsidesiä oli pöydissä. Helsingin SOPPin tapaan panimoita oli paikalla rajallinen määrä, koska asiakaspaikkojakaan ei voinut olla kovin paljoa. Myös SOPPin tapaan tapahtuma-aika oli pitkä, 10 päivää, ja alue oli pitkään auki joka päivä. Tämä saattoi osaltaan verottaa kävijämäärää, mutta toisaalta varovaisimmatkin pääsivät koronasta huolimatta maistelemaan oluita turvallisesti jos valitsivat ajankohdan oikein. Juttelin lyhyesti Peltosen kanssa lauantaina ja hänen mukaansa tapahtuma ei mennyt ainakaan katastrofaalisesti, jos ei ihan odotuksiin yltänytkään.

Pysähdyin alkuun juttelemaan hetkeksi Tired Unclen tyyppien kanssa, koska olin kuullut panimon muuttaneen Keraan, johon myös 8-Bit on muuttamassa. Selvisi että panimot ovat tosiaan menossa samaan teollisuushalliin toimimaan ja tilaa saattaisi olla kolmannellekin panimolle, jos nämä kaverit eivät ehdi laajentua liian nopeasti. Kerassa olisi myös sopiva sisäpiha terassille, mahdollisesti panimoiden yhteiselle. Kannattaa siis pysyä kuulolla ensi keväänä. Hazy Uncle BRU-1 Edition oli myös erittäin maistuva NEIPA.

Ruokakärryjä oli vain yksi, mutta onneksi se oli Langos, niin muuta ei tarvittu. Ota Oluesta tuttu tyhjällä alkupäivän alueella nautittu juusto-smetana langos tuli siis tänä vuonna koettua Suvilahdessa. Hyvä näin. Salaman Equilibrium 002 toimi kyytipoikana. Jälkiruoaksi hain Imbiben tiskiltä venäläistä imperial pastry stouttia, joka oli kuluttajan iloksi myynnissä samaan hintaan kuin IPAt ja souritkin (5 € / 2 dl).

Kävin päivän päätteeksi vielä naapurissa Stadin Panimobaarissa, jossa oli käynnissä Hawaiji-bileet, joissa samalla julkistettiin neljä uutta maustettua NEIPAa (ananas, mango, passion ja persikka). Ananas oli ainakin varsin maistuva. Samalla tuli käytyä ensi kertaa Stadin pullokaupassa, jossa hinnat olivat erittäin huokeat, etenkin vahvempien osalta.

Helsinki Summer Beer & Wine on tänään auki viimeistä päivää. Vielä ehditte!