Showing posts with label salama. Show all posts
Showing posts with label salama. Show all posts

29.7.24

Vikat ja ekat vedot Olarilla

Lauantaille osui kaksi kovaa tapahtumaa, kun Haze Wave juhlittiin Otaniemessä ja joku brittibändi soitteli urheilukentällä. En tietenkään osallistunut kumpaankaan, vaan lähdin pyöräilemään. Luvassa oli haikea tapahtuma, Olarin vikat vedot, kun tuo alati Suur-Olaria laajentava panimo joutuu lähtemään aivan työpaikkani naapurista kauas Konepajalle. Koska Otaniemi on vähän liian lähellä eikä sitä muutenkaan halua työmatkaa polkea vapaaehtoisesti viikonloppuna, niin otin vähän vauhtia lännestä.

Bemböle - Burger Grill + Salama





Olen ajanut Burger Grillin ohi muutaman kerran niin Veikkolaan kuin Salamalle polkiessa ja pysähdys on aina kiinnostanut. Nyt tuli sitten hyvä mahdollisuus käydä evästämässä tuossa ja olihan tämä varsin maukas burgeri. Ehkä käyn uudestaankin.




Salamalla ei valitettavasti ole hanaolutta normaalisti tarjolla, mutta kylmien tölkkien kaveriksi saa lasin lainaan, jos sellaisen haluaa nauttia terassilla, ja miksipä ei haluaisi. La La Land huiviin ja matka kohti Otaniemeä.

Otaniemi - Olarin vikat vedot









Otaniemessä ritti porukkaa ja tarjolla oli ruoan ja juoman lisäksi taidetta All Cityn graffitinäyttelyn muodossa. Kävin napsimassa kuvat koko setistä, mutta en viitsinyt tähän laittaa niitä enempää. Väkeä ja meteliä (musiikkia) oli omaan makuun vähän liikaakin ja aikataulu painoi päälle, joten yksi Last Call Otaniemi sai riittää ennen seuraavaa etappia. Sainpahan samalla palautettua edellisenä päivänä ostetut Otaniemen viimeiset growlerit tyhjänä panimolle.

Konepaja - Olarin ekat vedot








Eihän täällä Konepajan Olarilla mitään tapahtumaa ollut, mutta koska en ollut koskaan vielä paikalla käynyt, ajattelin että olisi hauska korkata tämä lokaatio samana päivänä kun vanha paikka laitetaan pakettiin. Ja olihan se. Konepajan tila sopii panimolle täydellisesti tilojen ja tunnelman puolesta, toivottavasti myös se tärkein eli oluen tekeminen saadaan pian toimimaan ja pääsen noukkimaan töiden jälkeen growlereita pienen lisälenkin päästä. Täällä nesteytystä hoitivat Break from Reality, uutuus Hot in the 90's Witbier sekä vierailevan Factory brewingin High Tide, päteviä tuotteita jokainen.

Kotiin päästyä matkaa kertyi reilu 45 kilometriä ja aikaa matkoihin kului reilu pari tuntia. Detailit tämän linkin takana. Oikein kiva lenkki vaikka tietöitä olikin Espoon puolella yli oman tarpeen.

28.6.24

Heinäkuun erikoiserä sokkona

 Pruuvipäivälle osui tällä kertaa Tuskan vuoksi otettu lomapäivä, joten päädyin paikalle vasta puoli tuntia ennen pruuvin päätöstä. Tämä osoittautui virheeksi, koska oluethan oli tietty avattu jo reilu kaksi tuntia sitten ja ne olivat siitä asti seisoneet pöydällä. Tarjoutuivat kyllä avaamaan pyynnöstä uudet, ja tähän pyyntöön sitten lopulta tartuinkin luettuani mitä olin maistanut ja mitä mieltä olin niistä ollut. Kaikki paitsi ensimmäinen on siis maistettu koko setin jälkeen uudestaan avoimin silmin. Teemaksi paljastui kuin paljastuikin toista kuuta putkeen "Suomen paras IPA?" joten tähän kysymykseen on vastattu sitten uusintamaistelujen jälkeen.


Olut 1

Tuoksu hyvin tavanomainen, puhtaan maltainen. Makukin melko tavanomainen. Mallasta, vähän humalaa. Hiilihapot tästä ovat pahasti hävinneet mutta tuskin on muuten juuri ehtinyt muuttua. Mikä lie tyhjänpäiväinen eurolager.

En ostaisi

Oli: Karhu 4,6 % 2.8/5.0 / 1,38 € / 4,6 % / 0,33 l

Sellainen kierrepallo tähän sokkopruuvin alkuun! Mietinkin tuoksutellessa että muut on varmaan IPAa mutta tämä on kyllä lager. Pisteet Alkon porukalle tästä kesäjäynästä. En maistanut tätä uusiksi.

Ei ole Suomen paras IPA eikä edes IPA.

Olut 2

Aika syvän kultainen väri. Tuoksu makeahko ja hedelmäinen, vähän pihkaakin. Maku on melko katkera, vähän hedelmäinen, vähän pihkainen. Humalaa riittää lopussa. Aivan kelvollinen IPA tämä on. Voi olla kotimainenkin.

Ostaisin

Oli: Kanavan Aava Belgian IPA 3.7/5.0 / 5,48 € / 6,0 % / 0,33 l

Tuttu tuote viime vuoden panimovierailulta. Silloinkin hyväksi todettu ja hyvähän tämä oli nytkin. Kanavan "talon maku" joka on tietynlainen viljainen puhtaus, löytyi heti uusintamaistolla kun tiesi mitä juo. Belgiestereitä tästä ei tahdo löytyä hyvällä tahdollakaan, mutta hyvä olut joka tapauksessa.

Ei Suomen paras IPA mutta ansaitsee olla keskustelussa mukana.

Olut 3

Vähän samea kultainen. Tuoksussa katkeruutta ja jekkumaisia yrttejä. Yrttisyys jatkuu epämiellyttävänä todella katkeran maun puolella. Vähän humalaa lopussa. Todella epämiellyttävä.

En ostaisi

Oli: Stadin Grapefruit IPA 2.8/5.0 / 4,68 € / 6,5 % / 0,33 l

Vaikka Stadin panimo ei aina maaliin osukaan niin kokeillaanpa tuoreesta uudelleen. Nyt kun juoma on vasta kaadettu ja toisaalta tiedän mitä se on, yrttisyys on tipotiessään ja sen tilalla on oikein miellyttävä verigreippi. Jotenkin tälle ei seisominen sopinut yhtään, mutta tuoreeltaan oikein hyvä tuote, joten vaihdetaan arvosanaksi takaisin vuonna 2020 annettu 3.5/5.0 ja Ostaisin.

Ei ole Suomen paras IPA mutta ihan hyvä maustettu pale ale.

Olut 4

Syvän kultainen väri. Tuoksu hieman makea ja hieman hedelmäinen. Katkeroakin hiipii tuoksun puolelle. Maku katkeran maltainen, vähän hedelmäinen ja pihkainen, humalaa lopussa. Kelvollinen katkeran pään IPA, mutta ei ihan ostamisen arvoinen.

En ostaisi

Oli: United Gypsies Get Hoppy West Coast IPA 3.3/5.0 / 7,0 % / 5,49 € / 0,33 l

Ei tämä uusintamaistollakaan oikein säväytä. Yllättävän vaisu UG:n tuotteeksi, heillä kun yleensä ongelmana on enemmän epätasaisuus kuin jonkinlainen jarruttelu. Tässäkin on kyllä IBUa viskattu 100:n edestä sisään. Ei ihan täysin tyylinmukainen West Coast ehkä.

Ei ole Suomen paras IPA


Olut 5

Samea keltainen. Tuoksu mehuhedelmää ja mallasta. Maku makea mutta myös katkera, mehukasta hedelmää, vähän alkoholia, humalaa lopussa. Aika hyvä, mutta saisi olla hieman raikkaampi kyllä. Vahvan pään NEIPA. Olisiko tässä joku pikavauhtia kyhätty "vahvat oluet" teema, kun tuskin kuitenkaan IPA toista kuuta putkeen (niinpä).

Ostaisin

Oli: Mallassepät Riptide West Coast Double IPA 3.7/5.0 / 8,5 % / 5,23 € / 0,33 l

Raikkaus löytyi kyllä uusintamaistolla kun sai tuoretta ja kylmää. Onhan tämä totutun mainio IPA tältä panimolta. Mutta miten ihmeessä tätä kehdataan West Coastiksi kutsua? Tyylikoulu käymättä. Ehkä pelkästään tuon klaffivirheen takia En ostaisi.

Ei kyllä ole Suomen paras IPA varsinkaan ilmoitetussa tyylissä.

Olut 6

Samea keltainen. Tuoksu melko heikko, hedelmäistä mallasta. Maku hieman hedelmäistä mallasta, vähän humalaa lopussa. Todella löysä ja mitäänsanomaton tuotos. Niin mieto maultaan (tuskin volteiltaan) että tulee mieleen lähinnä joku Lahden Erikois NEIPA Strong.

En ostaisi

Oli: Salama Tune In Tune Out 3.1/5.0 / 7,0 % / 6,07 € / 0,44 l

Juuh jaah. Vielä yhteistyö Frontaalin kanssa. Uusintamaistolla makua on vähän enemmän, mutta ei tämä kovin kummoinen ole silti. Nostetaan nyt himan pisteitä vaikka tasolle 3.3/5.0 mutta kauppaan jäisi edelleen.

Tällä panimolla olisi kyky tehdä Suomen paras IPA mutta tämä ei ole se.

Olut 7

Kirkas kultainen. Tuoksu hedelmäinen, vähän ehkä banaaninen. Maku makeaa hedelmää, mallasta, vähän humalaa. Kovin on tylsä ja tavanomainen. Haiskahti alkuun vehnältä, joten voisi olla white IPA, mutta ei kovin kummoinen, oli mikä vain.

En ostaisi

Oli: Maku Vallankumous NEDIPA 2.8/5.0 / 8,0 % / 4,48 € / 0,33 l

Tyylit eivät näköjään tänään tarkoita paljon mitään, kun ei tämä oikein NE-etuliitettä ansaitse. Uusintamaistollakin tuoksu jotenkin epämiellyttävän hikinen eikä maku paljoa pelasta. Tämän panimon taso on tuntunut hieman laskevan samaa tahtia tölkkien visuaalisen ilmeen kanssa.

Tämä panimo olisi ehkä joskus voinut tehdä Suomen parhaan IPAn, mutta ei enää. Eikä ole tässä tehnyt.


Toinen erä IPA-kisailua oli kyllä selkeästi sitä viime kerran ensimmäistä erää parempi, mutta vähän vaikea tästä on pointtia silti löytää. En ainakaan meinannut kunnioittaa tätä ajatusta laittamalla näitä enää mihinkään järjestykseen, kun edelleen hyvin pieni vähemmistö ansaitsee olla edes mainitun kysymyksen kohteena.

Heinäkuun erikoiserän kouluarvosana:

Aihe: 7-
Sisältö: 7-
Mielikuvitus: 5½
Kokonaisarvosana: 6+

18.3.24

Craft Beer Helsinki Wanha Satama 2024

 

Jo toista vuotta peräkkäin Craft Beer Helsinki kutsui Wanhaan Satamaan harmaana maaliskuisena viikonloppuna, ja jo toista vuotta peräkkäin houkuttimena tapahtumaan saapumiselle oli Suomen Olutseuran vuosikokous, jota minut oli tällä kertaa kutsuttu johtamaan. Joillekin ehkä tapahtuma toimi houkuttimena saapua kokoukseen, mutta kenelle mitenkin päin. Kokouksessa oli viitisenkymmentä osallistujaa ja se nuijittiin läpi onnistuneesti ja ripeästi, joten itse kukin pääsi keskittymään olennaiseen.






Olen pitänyt Wanhasta Satamasta olutfestaripaikkana siitä asti kun OlutExpo siellä aikanaan järjestettiin. Tuo tapahtumahan siirtyi sitten heti seuraavalle vuodelle Kaapelitehtaalle ja vaihtoi nimeäkin useampaan kertaan, mutta onneksi tännekin on löytynyt sopivan kokoinen festari. Wanhan Sataman pääkäytävä on kesäaikaan aika kuuma, mutta tällaiseen ajankohtaan se sopii loistavasti katon antaessa valoa ulkoa. Ruokakojut oli ihan fiksusti sijoitettu ulos suoralla yhteydellä festarialueelle ja kapeahkosta mutta laadukkaasta tarjonnasta löytyikin ainakin itselle varsin maukasta syötävää.



Vietin tapahtumassa muutaman tunnin ja sinä aikana ehdin maistella 18 eri olutta, niin tokihan niistä jo pienen listan saa kasaan. Mieleen painuivat ja maininnan ansaitsevat mm. Mallaskosken hämmentävä mutta toimiva uusi visuaalinen ilme, UG:n pitkä ja monipuolinen olutlista, sympaattinen puolalainen Rockmill, ja Kossun tarjoilema aivan liian iso "pieni" juustostout.

Craft Beer Helsinki Wanha Satama 2024 Top 5:

1. Dugges Mega 4.3/5
- HARD CORE TO THE MEGA!
- Brunost vohveli stout, aivan normali.
- Koska MOAB tuntui siinä hetkessä liian vahvalta.
- Untappd hypen ja söpön etiketin perässä haettu.
- "Oon tainnu nähdä tätä usein ruokakaupassa".

15.3.24

Maaliskuun vakiovalikoiman uutuuksia ja erikoiserä sokkona

 


Kuten tapoihin kuuluu, ei paikalle tullessa ollut mitään hajua mitä tuleman pitää, paitsi työaamulle melko karmaiseva oluiden määrä, 17. Klo 10 alkaen olisi ollut Alkon laadunhallinnan tyyppejä jututettavana, mutta töitäkin piti tehdä niin karkasin ennen sitä pois. Maistelun jälkeen kävi ilmi että osa oluista oli vakiovalikoimaa ja osa maaliskuun erikoiserää. Merkitsen erikoiserän tässä erikseen siinä kohtaa missä on paljastettu mikä olut oli kyseessä.



Olut 1

Kirkas keltainen melko tavanomaisella vaahdolla. Tuoksu puhdasta viljaista mallasta. Maku samalla linjalla, kohtalaisen katkera tällaiseksi peruslageriksi. Joku pils tästä jopa mieleen tulee, tuskin yli kaupparjaan kuitenkaan.

En ostaisi

Oli: Koff Tölkki 3.0/5 / 4,5 % / 2,35 € / 0,5 l

Ihan näin peruskamaan en sentään odottanut törmääväni. Aivan hyvä ja virheetön, yllättävänkin katkera. Mutta miksi tätä sitten Alkosta hakisi, en tiedä.

Olut 2

Kirkas kultainen, edellistä tummempi. Myös edellistä korkeampi vaahto. Tuoksu makeahko, mutta puhdas. Maltainen. Maku puhdas maltainen, tämäkin melko katkera. Ihan ok. Joku hieman edellistä vahvempi pils tai bock. Tukevampi mallasrunko kuin mitä pilsiltä odottaisin.

En ostaisi

Oli: Novo Packé Kumburák 3.5/5 / 5,3 % / 3,55 € / 0,5 l

Olut 3

Kalpea keltainen perusvaahdolla. Tuoksu hieman hedelmäinen tai esterinen maltaan ohessa. Maku samoilla linjoilla, ja kyllä tässä humalointikin tuntuu. Kovin on kevyt, pliisukin. Joku belgian golden ale tästä hedelmäisyydestä tulee mieleen.

En ostaisi

Oli: Schneider Weisse Tap 2 Kristall Weissbier 3.2/5 / 4,9 % / 3,99 € / 0,5 l

No joo, sekoitin belgiesterit saksalaisiin serkkuihin, mutta kyllähän tässä samoilla kulmilla mennään. Kristallweizenille on paikkansa ja tämähän on tuttu jo yli vuosikymmenen takaa. Ei vain kuulu omiin suosikkeihini.

Olut 4

Kirkas kuparinen, vaahto hieman ruskeaan taittava. Tuoksu makeahko, kevyen paahteinen mallas. Ehkä vähän melassia. Maku samoilla linjoilla humaloinnin kera. Aika tavanomainen tumma lager tämä on. Ihan hyvä sellainen, mutta tämäkään ei omiin vakiotyyleihin kuulu.

En ostaisi

Oli: Karmeliten Kloster Dunkel 3.1/5 / 5,1 % / 3,65 € / 0,5 l

Jep, eikä Karmeliten kuulu suosikkipanimoihini. Mitään vikaa tässä ei silti ole, eikä edes ole hinnalla pilattu.



Olut 5

Samea keltainen perusvaahdolla. Nyt puhutaan tuoksun kohdalla vihdoin asiaa. Tuore, raikas, mehuisan hedelmäinen. Herkullista sumukaljaa. Maku ei ole aivan yhtä raikas, mutta erittäin hyvä siitä huolimatta. Tämä on paitsi laadukas, myös tuore. Veikkaan kotimaiseksi, tai vähintään eurooppalaiseksi.

Ostaisin

Oli: Salama Firestarter NEIPA 4.3/5 / 7,0 % / 5,40 € / 0,44 l

Kotimaista laatutyötä tosiaan yhdeltä maan parhaista NEIPA-pajoista. Eikä ole pahan hintainenkaan.

Olut 6

Kirkas, vaalea, kultainen. Palataan perusasioiden äärelle. Tuoksu katkerahko mutta puhdas mallas. Maku jatkaa tässäkin samaa linjaa, katkeroa piisaa myös lopussa. Olisiko joku bock, kun luonnetta ei kauheasti maltaan lisäksi ole? Ihan ok, mutta

En ostaisi

Oli: Hobgoblin Gold 3.1/5 / 4,2 % / 4,49 € / 0,5 l

Varmaa perustekemistä Wychwoodilta.

Olut 7

Kirkas, vaalea meripihka. Tuoksu makea, mausteinen, maltainen. Vähän tummaa hedelmääkin. Maku makeahko, mausteinen, hitunen tummaa hedelmää, mallasta, humalaa. Vähän kuin kevyehkö dubbel, jossa on enemmän katkeroa mukana. Aivan mukava tapaus.

Ostaisin

Oli: Greene King Abbot Ale 3.7/5 / 5,0 % / 4,69 € / 0,5 l

Ja olen ostanutkin, viimeksi viime syksynä ihan ruokakaupasta. Oli hyvä silloin, on hyvä edelleen.

Olut 8

Samea keltainen. Tuoksussa sitrusta, ehkä korianteria, vehnääkin. Onko tämä joku keskinkertainen witbier? Maussa samat elementit, hieman esteristä menoa, vahvahko humalointi. Tuo mieleen edelleen keskinkertaisen witbierin tai tosi kevyen tripelin. En oikein saa tästä nyt kiinni.

En ostaisi

Oli: Saison Dupont 3.1/5 / 6,5 % / 4,48 € / 0,33 l

Päivän "Jukka ei tiedä mitään oluesta" hetki. Tämä oli pakko uusintamaistaa vielä lopuksi. Oli se edelleen jotenkin outo, mutta nyt alkoi taas saada kiinni siitä miksi tämä kuitenkin on edelleen ansaitusti klassikko. Ja ihan rehellisesti ostaisin. Jätetään nyt kuitenkin tuo sokkona annettu arvosana toistaiseksi voimaan.



Olut 9

Sameahko meripihka. Tuoksussa heti erittäin hyökkäävä savu...viski. Ei ole kinkkua tämä, eli ei olla Bambergissa. Jotain olutmaisempaa maltaisuuttakin sieltä islayn viskin alta paljastuu. Tämä voisi olla se hiljattain maistamani Teerenpelin viskitynnyröity. Mielikuva vahvistuu maistaessa. Makeahkoa mallasta, savuista viskiä, tammea, tummaa hedelmää, humalaa. Todella hyvä olut tämä on, kun sen tuoksun ohi pääsee.

Ostaisin

Oli: Teerenpeli Whisky Barrel Aged Scottish Ale 3.3/5 / 10,0 % / 6,46 € / 0,33 l

Tämä ei sikäli ollut kovin vaikea, kun edellisestä maistosta oli alle kuukausi aikaa. En tiedä miksi tuoksu iski nyt niin kovaa, kun viimeksi sekin oli hyvä.

Olut 10

Sameahko keltainen. Tuoksu joulumausteinen, mutta kevyen maltainen. Outoa kamaa. Maku hieman yllättäen hapan, mutta edelleen jotenkin joulumausteinen. Nyt en kyllä tajua mitä tässä on haettu, mutta ei ainakaan ensivaikutelmalla vakuuta.

En ostaisi

Oli: Anderson's Lemon Musk 3.1/5 / 3,5 % / 4,24 € / 0,33 l

Kai tämä on ihan sopiva olut Muskille.

Olut 11

Kirkas kuparinen hieman ruskeaan taittavalla vaahdolla. Tuoksu hapan, tumman kirsikkainen. Maku makea, hapan, kirsikkainen, mausteinen. Aika mukava oikeastaan, joskin enemmän talveen kuin kevääseen sopiva. Silti tällaisten eurooppalaisten kirsikkaoluiden paremmasta päästä ehdottomasti.

Ostaisin

Oli: Kasteel Rubus Framboise 3.7/5 / 7,0 % / 4,62 € / 0,33 l

Kirsikka, vadelma, mitä näitä marjoja nyt on. Hyvä olut kuitenkin jos tällaisista pitää.

Olut 12

Todella tumma, hieman punaiseen taittava ruskea. Korkea ruskeahko vaahto. Tuoksu makeaa paahteista mallasta ja suklaata. Maku yllättävän kevyt, makeaa paahteista mallasta, suklaata, hitusen kahvia, humalaa. Hyvä, vaikka onkin tosi kevyt. Olisiko kuutisen prosenttia alkoholia?

Ostaisin

Oli: Vocation Sweet Temptation Chocolate Caramel Stout 3.7/5 / 6,6 % / 5,43 € / 0,44 l (Erikoiserä)

Yorkshireläisen Brew Yorkin kanssa yhteistyössä tehty varsin pätevä "kevyemmän pään" jälkkäristout. Tämä oli ensimmäinen olut erikoiserästä, jonka teema oli Oluita herkutteluhetkiin. Ihan pätevästi menee siihen sapluunaan kyllä.



Olut 13

Paksu, tumma ruskea. Melko ruskea vaahtokin. Tuoksu intensiivistä paahdettua mallsta, sherryä, viskiä, tummaa hedelmää. Maussa samojen elementtien lisäksi kahvia, humalaa. Erinomainen tasapaino, intensiteetti. Tässä on kyllä lähes kaikki kohdallaan. Aivan loistava imperial stout.

Ostaisin

Oli: Moersleutel Fryed Brain 4.5/5 / 11,0 % / 7,99 € / 0,44l (Erikoiserä)

Joo, se olikin sitten vuoden paras olut tähän mennessä. Aivan huikeaa kamaa, eikä tuo hinta nyt tästä vahvuudesta, pakkauskoosta ja etenkin laadusta ole juuri mitään. Herkutteluhetkiin indeed.

Olut 14

Sameahko meripihkan värinen, ruskeahko vaahto. Tuoksu makeaa viljaista mallasta ja alkoholia. Nyt ollaankin barley wine osastolla, ja laadukkaassa päässä. Maku vahvaa katkeraa mallasta, alkoholia, tammea, reippaasti humalaa. American Barley Wine, ja loistava sellainen. 

Ostaisin

Oli: Frontaal Rhodesian Barley Wine 4.3/5 / 11,3 % / 7,42 € / 0,33 l (Erikoiserä)

Pitkästä aikaa loistavaa barley wineä Alkonkin hyllyssä. Täytyy varmaan käydä joku päivä tosissaan ostamassa.

Olut 15

Kirkas meripihka, ruskeaan taittava vaahto. Tuoksu makeaa mallasta ja liuotinmaista alkoholia. Tämäkin lienee barley wine, mutta edellistä huonompi. Maku tosi makea, liuotinta, hedelmäistä mallasta, humalaa. Liian makea tämä on jopa tällaiselle paatuneelle barley wine - fanille.

En ostaisi

Oli: Põhjala Weihenstephaner Zeit BA Wheatwine 3.3/5 / 12,0 % / 7,98 € / 0,33 l (Erikoiserä)

Viime vuonna Tallinnassa tämä oli oikein hyvää, ehkä silloin pitkähkö maistelupäivä ja suurehko barley winen määrä teki tehtävänsä ja pehmensi tätä. Tällä kertaa ei toiminut.

Olut 16

Sameahko meripihka, ruskeaan taittava vaahto. Tuoksu hyvin tasapainossa, makeaa ja hedelmäistä mallasta, alkoholia. Maku makeaa hedelmäistä mallasta, alkoholia, reilusti humalaa. Barleywine joka tasoltaan kahden edellisen välimaastossa. Olen jo kirjoittanut lappuun "ostaisin", mutta jälkimaussa alkaa liuotin potkia vähän liikaa.

En ostaisi

Oli: Lehe Anchors Aweigh 3.5/5 / 12,5 % / 6,93 € / 0,33 l (Erikoiserä)

Lehellä on tapana noudattaa "parempi överit kuin vajarit" suunnittelumetodia, ja sillä on menty tässäkin. Ei tämä huono ole, ei vain nyt uponnut. Kulttuurikatelissa olisi mennyt kuin väärä raha.



Olut 17

Pikimusta, matala ruskea vaahto Tuoksu todella makeaa paahteista mallasta, vaniljaa, suklaata, alkoholia. Pastry stout osastolle mennään lopuksi. Maku todella makeaa paahteista mallasta, vaniljaa, suklaata, alkoholia, humalaa. Mainio jälkiruoka, joskin koko pullon juomiseen on parempi varata aikaa.

Ostaisin

Oli: Põhjala Cocobänger 3.9/5 / 12,5 % / 6,99 € / 0,33 l (Erikoiserä)

Aivan, kookos, ei vanilja. Mutta tuttu tuotehan tämä oli, ja edelleen erinomainen, vaikka ei aivan yhtä hyvä kuin 2017, kyllä vaan, Tallinnassa

Tämähän oli varsin pätevä erikoiserä lopulta. Vakiovalikoiman tuotteista ainakin 9 ja 11 olisivat menneet aivan heittämällä mukaan tähänkin sarjaan. Ainoa valituksen aihe minulla on, miksi tähän ei pystytty kolmen edellisen kuukauden aikana kun näitä vahvoja herkkuja eniten kaipasi?

Maaliskuun erikoiserän kouluarvosana:

Aihe: 9-
Sisältö: 10-
Mielikuvitus: 9
Kokonaisarvosana: 9+

7.7.23

Olutpolkijat: Espoon panimopyöräily 2023


Oluen ja pyöräilyn yhdistäminen on aina ollut sydäntäni lähellä, sillä mikäpä olisikaan parempaa ajanvietettä kuin pyöräily lähipanimolle hakemaan juomista jalointa suoraan lähteeltä. Olutpolkijat on vaikuttanut minulle jotenkin itseäni vakavammilta pyöräilijöiltä, mutta silti olisin viime vuonna osallistunut Espoon panimokierrokseen jos vain se olisi aikatauluuni sopinut. Tänä vuonna onneksi vastaava tapahtuma, tosin hieman lyhyempänä eräiden espoolaispanimoiden hiljaiselon vuoksi, järjestettiin uudestaan, ja sain sen jopa sopimaan aikatauluuni. Niinpä starttasin melko tavanomaisen näköisellä Activellani kohti Bemböleä klo 9 lauantaiaamuna.


Tämä Salamalta Keran kautta Olarille reittihän oli siitä hauska, että minulle kertyisi selvästi enemmän kilometrejä ennen ja jälkeen tapahtuman, kuin sen aikana. Matkaa "lähtöön" Salamalle tuli 18 km ja pyörä hieman temppuili edellispäivän huollosta huolimatta. Sain kuitenkin rassattua takavaihtajan yhteistyöhaluiseksi ennen matkan jatkumista.




Salama olikin mielenkiintoinen kohde, sillä vaikka oluet ovat minulle hyvin tuttuja, tälle panimolle asti en koskaan aiemmin ollut jaksanut polkea. Nyt toki huomasin että kuukautta aiemmin juhannussahtitapahtumaan Veikkolaan polkiessani olen ajanut aivan panimon vierestä. Nykyiset tilat ovat käymässä panimolle ahtaaksi ja muutto onkin suunnitelmissa lähitulevaisuudessa. Kohde vain jäi vielä paljastumatta. Itse tuotantotilojen lisäksi myös pieni mutta monipuolinen tynnyriohjelma oli miellyttävä tuttavuus. Menovettä matkalle tarjosi sopivasti nimetty Smiles for Miles.




Bembölestä suuntasimme Keraan, jonne ehdimme kuin ehdimmekin ennen kuin taivas putosi. Tässä vaiheessa olimme kuitenkin turvallisesti katoksen alla jossa oli oikein miellyttävä nauttia hieman alennettuun hintaan saatua lounaspakettia oluen kera komeita muraaleja ihastellen. Hot Dogin vöner-versio + patatas bravas saavat molemmat allekirjoittaneelta suosituksen, eikä se olutkaan huonoa ollut.




Taproomin jälkeen oli aika tutustua panimoihin, joita Kerasta löytyy kolme. Tired Unclelle meillä oli varattuna ohjattu kierros, johon sisältyi myös vähän uusvanhan hapanoluen maistelua. Lisäksi kävin Masiksen puodissa ja 8-Bitillä Jasonin olohuoneessa pelaamassa flipperiä. Ilmeisesti seurueemme oli saanut vielä extempore panimokierroksen Masikselle siinä vaiheessa kun odottelin jo muita pyörien luona, mutta tieto tästä ei kantautunut minulle asti. No, sattuuhan näitä.


Päätepisteessä Olarilla ei ollut sen kummempaa ohjelmaa ja panimo on itselleni hyvinkin tuttu. Nautin kuitenkin reissun teemaan sopivasti yhden Uncle Olarin tihkusateisella terassilla, tämä kun oli Tired Unclen taproomilta jo lopussa.

 

Varsinaisen ohjelman päätyttyä kävin vielä itsenäisesti "jatkoilla" naapurissa Fat Lizardilla, koska heiltä oli ilmestynyt pari uutta Fat Lab - sarjan tuotetta, ja uuden tynnyriprojektin stouteista #03 löytyi myös hanasta. Päteviä kaikki, ja hieman hiljaisempi meninki sopi tähän vaiheeseen päivää oikein hyvin.


Tulihan sitä tietysti reppuunkin jonkin verran täytettä, ettei alle 40 kilometrin jäänyt lenkki vain olisi liian helppo. Ensi kerralla uudestaan.

18.4.23

Helsinki Beer Festival 2023

Legendaarinen HBF teki paluun festariohjelmaan ja Kaapelitehtaalle, mutta aivan yksinkertaista se ei luonnollisesti ollut. Olin merkannut tapahtuman kalenteriini jo alkuvuodesta, mutta en koskaan saanut selville mistä tieto oli minulle kantautunut, koska kukaan tuttuni ei myöntänyt sitä minulle kertoneensa eikä tapahtumasta ollut noin kuukautta ennen h-hetkeä oikein mitään julkista infoa. Teemamaatakin järjestäjäkaksikko arpoi viime tippaan, päätyen lopulta matkaamaan Tsekkiin oluenhakuun. Tämän blogin kautta sain sitten lopulta hankittua akkreditoinnin ja jopa jakoon muutaman ammattilaislipun, joten festarointi aloitettiin tuttuun ja totuttuun tapaan jo alkuiltapäivästä perjantaina, kun rakennustyöt olivat osin vielä kesken.







Muutenhan luvassa olikin sitten taattua HBF-laatua. Sopivan kokoinen kattaus laadukkaita panimoita, sekä niin älyttömät määrät omatuonteja että mielenkiintoisin kysymys lienee, mistä kaikista Jykän baareista näitä pääsee jatkossa juomaan. Aivan varmaa on että läheskään kaikkia ei saatu Kaapelitehtaalla kaadettua laseihin. Päädyin itse jopa extempore Radio Suomen haastatteluun Jykän soiteltua minulle kun asiantuntijaa kaivattiin. Lähdin lopulta perjantaina hyvin alkuillasta muihin rientoihin, mutta ehtihän sitä siihen mennessäkin jo aika monta olutta maistaa, toinen toistaan parempia. Alue oli muutenkin toimiva, musiikin volyymi hyvä, perusasiat kunnossa. Sitä en tiedä ostiko poletteja kukaan kun kortti kävi, ja tuliko illaksi väkeä tarpeeksi että tapahtumaa järjestetään tulevinakin vuosina, mutta ainakin näin ammattiharrastajan näkökulmasta tapahtuma ansaitsee täydet viisi tähteä ja varman merkinnän kalenteriin myös tulevina vuosina. Erityismaininta alla olevissa kuvissa nähtäville uusille maisteluystävällisemmille laseille, Sakiskiu-panimon vähintäänkin mielenkiintoiselle olutkattaukselle, ja Mikon kaksoisolennolle jostain oudosta rinnakkaisesta universumista.





 

Niin ne oluet, ehdin lyhyen session aikana maistamaan tasan 20, joten tässä paras neljännes:

HBF 2023 Top 5 oluet


HBF 2023 hypeolut (korkein UT keskiarvo maistetuista): Hoppy Road Peekaboo (UT 4,16) - 4.1/5

HBF 2023 miten kehtasinkaan juoda (matalin UT ka): Nilkko Paleface (UT 2,76) - 2.8/5