Kellareiden aarteita vol. 9

Laskujeni mukaan yhdeksättä kertaa Olutkulttuuriseuran Helsingin jaosto kokoontui maistelemaan aarteita omista tai Alkon kellareista. Paikaksi oli valikoitunut Länsi-Helsingissä sijaitsevan uudehkon taloyhtiön takkahuone jonka yhteydessä olevassa kattosaunassa virittäydyttiin tunnelmaan. Pizzat haettiin lähellä sijaitsevasta Vesku Loirin kuuluisan hahmon etunimeä kantavasta pizzeriasta. Oluiden kattaus oli totutun monipuolinen ja kymmenhenkinen raatimme sai urakakseen kolmetoista olutta.

Ensimmäisenä nautittiin Puolasta tuotu grodziskieta ansiokkaasti henkiin palauttavan Browar Grodziskin Piwo z Grodziska (UT ka 3,17) eli jotakuinkin perus grodziskie. Tyylinhän pitäisi olla itseään kunnioittavalle olutharrastajalle tuttu viimeistään Suomen Paras Olut pystinkin pokanneen Iso-Kallan Groteskin myötä, ja kyllähän tätä tyyliä synnyinsijoillaan tehdään vielä sitäkin paremmin. Mainio tuote, joka kuitenkin jakoi mielipidettä. Osa mietti onko tämä nyt sitten raikasta vai ei, kun savu oli niin selvänä mukana. No tietenkin oli raikasta. Ja hyvää. Jonon kärkeen.

Raadin arvio: 3 (2½ - 3,7) (0,26 alle keskiarvon)

Heti perään toinen samaa tyyliä samalta panimolta, sillä erotuksella että tämä Grodzsikie z gruszka (UT ka 3,8) oli kotiolutkilpailussa menestynyt versio jossa oli käytetty savustettua päärynää. Itse savu olikin tässä selvästi miedompi kuin edellisessä ja päärynä maistui kyllä kun sitä tiesi etsiä. Mielestäni heikompi kuin edellinen, mutta osan mielestä myös parempi kuin edellinen. Äänestys meni tasan 5-5, joten toiseksi jäi.

Raadin arvio: 3 (3- - 3½) (0,80 alle keskiarvon)

Yksi raadista oli käynyt Venetsiassa olutkaupassa joka vaikutti ihan Pikkulinnulle valikoimaltaan, ja oli ostanut sieltä sitä ainoaa olutta mikä ei näyttänyt siltä että sitä saisi Pikkulinnusta. Evoqesour #1 (UT ka 3,74) olikin melko tavanomainen CoolHeadin mieleen tuova berliner weisse mangolla ym. hedelmämehuilla. Hyvä, mutta ei säväyttävä. Kärkeen jonossa.

Raadin arvio: 3½ (3 - 4-) (0,36 alle keskiarvon)

Koronan aikaan Tsekin reissulta tuotu greippiolut Švihovský Grep (UT ka 3,46) oli sen verran innokas tulemaan pullosta, että laseihin ei alkuun saatu paljon muuta kuin vaahtoa. Vaahto kuitenkin asettui lopulta ja itse olut oli varsin mainio. Kyllähän mukavan greippinen tuoksu tuli jo vaahdostakin. Joidenkin mielestä muistutti liikaa "kiljulonkeroajan" lonkeroita, mutta monella tapaa voi olla väärässä. Jonossa siihen mihin "minkään ei pitäisi päätyä" eli grodziskieiden väliin.

Raadin arvio: 2½ (1 - 3½) (0,79 alle keskiarvon)

Arvoin omaa tuomistani (ei Ismoa) kahden ison Grenoblesta tuodun ranskalaisen pullon välillä, tässä 'seurassa kun niin arvostetaan ranskalaista olutta. Valitsin lopulta kahdesta sen mielenkiintoisemman oloisen ja miedomman, Arav' Cervinum Assemblyn (UT ka 3,72). Olut oli jonkinlainen sekoitus stouttia ja jotain punaviinitynnyrissä kypsynyttä. Varsin mielenkiintoinen, mutta ehkä kuitenkin hieman sekava kokonaisuus. Tämäkin osui jonossa siihen "mahdottomaan" väliin, joskin edellisen edelle.

Raadin arvio: 3 (1+ - 3½) (0,78 alle keskiarvon)

Yksi raatilainen oli USA:n itärannikon roadtripin jälkeen kehunut jonkun kurpitsaoluen maasta taivaisiin ja se oli kuulemma niin hyvää ettei sitä muille riittäisi. No onneksi riitti kuitenkin. Kyseessä oli Lancasterin Baked Pumpkin Ale (UT ka 3,72) ja vaikka kurpitsa sellaisenaan onkin pahaa, niin kyllähän nämä pumpkin spice oluet ovat parhaimmillaan loistavia. Tämä menee ehdottomasti sinne onnistuneempaan kategoriaan. Se ettei tämä lähes pelkillä kärkisijoilla onnistunut ohittamaan jonossa Evoqesouria lienee yksi suurimmista syistä miksi äänestystä pitää hieman muuttaa ensi kertaan.

Raadin arvio: 3½ (3- - 3,9) (0,23 alle keskiarvon)

Välissä pojat yrittivät keksiä miten korkinavaajalla pitäisi muka pystyä avaamaan tölkki, mutta tehtävä osoittautui liian vaikeaksi.

Raadin arvio: :ta_ta:

Ja asiaan. Samalta reissulta tarttui mukaan myös Yards Coquito Stout (UT ka 3,86). Kuten nimikkojuomansa coquito, myös tämä oli kovin makea ja kookoksinen kaveri. Ihan hyvällä tavalla kuitenkin. Jonon kärk toiseksi Evoqesourin taakse.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 4) (0,24 alle keskiarvon)

Samalta Puolan matkalta grodziskieiden kanssa oli tullut myös Kormoran Terra Donum (UT ka 3,94), vahvako braggot. Puolassa kun osataan siman teko, niin miksipä ei osattaisi myös sekoittaa sitä olueen. Ja kyllä muuten osataan. Hyvin lähellä maistelun parasta olutta. Evoqesourin ohi se ei tietenkään riitä.

Raadin arvio: 4- (3 - 4,1) (0,25 alle keskiarvon)

En nyt pysty muistamaan kuka tämän Brokreacja Potion #10:n (UT ka 4,03) toi ja mistä, mutta melko hyvin kaikille kuitenkin maistui. Pistaasi maistui, samoin kookos. Vaahterasiirappia oli vähän liikaakin. Evoqesourin taakse toiseksi, tietenkin.

Raadin arvio: 4- (2½ - 4½) (0,26 alle keskiarvon)

Vaikka porukan kovin UG-fani olikin poissa, joku oli löytänyt Lohjan ylpeydeltä maisteltavaksi Big Berryn (UT ka 3,52). Mulperimarjalla maustettu imperial stout ei ole se tyypillisin makukalja, ja ehkä syystä. Olihan tämä vähän outo, joskaan ei mikään huono. Tölkki on kyllä ruma. Silti pääsi jopa kurpitsaherkun edelle.

Raadin arvio: 3½ (2 - 3,9) (0,13 alle keskiarvon)

Yksi raatilainen oli asunut useamman vuoden Belgiassa ja mitähän sieltä tuli tuotua kotiin mukana? Tietysti marjaleffeä (UT ka 3,16). No, ainakin tämä sopi hyvin välijuomaksi tähän stouttien keskelle. Turhan makea omaan makuun, mutta tuolla läntisemmässä Euroopassa nämä tunnetusti maistuvat. 

Raadin arvio: 3+ (2,7 - 4) (0,11 yli keskiarvon)

Lehen Harrassment by - sarja on joillekin paljon tutumpi kuin itselleni. Itse olen tähän asti maistanut vain bockin ja nyt maistoon oli tuotu Harassment by Stout (UT ka 3,93) joka on Lehemäisen överi tulkinta imperial stoutista. Lehe ei ihan kaikissa piireissä nauti suosiota, mutta itselleni panimon tyyli on yleensä toiminut. Eikä tämäkään huono ole, jos ei ihan kärkitasoakaan. Coquiton ja Big Berryn väliin vahvaan keskikastiin.

Raadin arvio: 4- (3 - 4,3) (0,20 alle keskiarvon)

Alkuperäisestä jonosta toiseksi viimeiseltä paikalta pääesiintyjäksi vaihdettiin Pomona Islandin If I Only Had a Hammer 2020 vuosikerta (UT ka 4,31), jonka ympäri maailmaa jatkuvasti matkaava jäsenemme oli tyylikkäästi hakenut Alkosta (28,88 €). Pedro Ximenez tynnyrissä kypsynyt imppi olikin maistelun paras olut, joten onneksi joku muu kävi tuon maksamassa kuin minä. Evoqesouria tämäkään ei tietysti äänestyksessä päihittänyt, ja jäi jopa Potion #10:n taakse.

Raadin arvio: 4 (3- - 4,3) (0,37 alle keskiarvon)

Lopullinen jonojärjestys oli tietysti taas sellainen ettei se tyydyttänyt yhtään ketään noin neljännen oluen jälkeen ja siitä eteenpäin vielä vähemmän. Mutta tärkeintä että on kinastelua ja keskustelua!

Lopuksi maisteltiin vielä maistelun jälkeen paikalle saapuneen jäsenen tuomisia, Lvivistä lainatulla reseptillä Lohjalla pantua Putin Huyloa, koska onhan se, Putin.

Raadin arvio: Hirteen

Jos viimeksi koko setti meni alle keskiarvon, nytkin keskiarvon yli pääsi vain Leffe Ruby. Jonon kolmen kärki oli Evoqesour #1, Potion #10, If I Only Had a Hammer, ja UT-arvioiden kolmen kärki If I Only Had a Hammer, Potion #10, Harassment by Stout. Ehkä ensi kerralla kielletään imperial stoutit?

Mitä tilaisit uudestaan: Lancaster Baked Pumpkin / Evoqesour #1 (molemmille vain 20 % äänistä)

Mikä oli paras: Pomona Island If I Only Had a Hammer (60 % äänistä)

Raadin suosikki: Pomona Island If I Only Had a Hammer (UT ka 3,94)

Oma suosikki: Pomona Island If I Only Had a Hammer (RB 4.2)

Raadin yliarvostama: Leffe Ruby (+0,11)

Raadin aliarvostama: Browar Grodzisk Grodziskie z gruzska (-0,80)

Pahin pettymys: Jonodemokratia (oluista ei tällä kertaa oikein mikään)