Oli taas se aika vuodesta kun Olutkulttuuriseuran pääkaupunkiseudun jaosto kokoontui nauttimaan kellareista tai viime hetkellä ruokakaupasta löydettyjä oluita nyyttäriperiaattella. Paikalle saapui kymmenhenkinen raati, joista hieman yli puolet tuli paikalle yhden ison pullon kanssa, loput kahden pienemmän astian. Oluet laitettiin maistelujärjestyksessä riviin ja alettiin töihin.
Ensimmäisenä vuorossa oli epäonnisen kellarimaistelijan tuote. Kun Alko oli pyhäinpäivän vuoksi kiinni, piti käydä ruokakaupassa, josta löytyi Lahden Erikois NEDIPA (UT ka 3,18). No itsehän en tätä ollut aiemmin maistanut että ei ihan täysi huti! Enkä onneksi itse ostanut, koska Hartwall on edelleen boikotissa. Eikä tämä oikeastaan huono ollut. Paljon puhdasverisempi NEIPA kuin iso osa näiden isojen panimoiden yrityksistä. Alkoholi puski vähän läpi, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Jonossa kärkeen!
Raadin arvio: 3 (3- - 3½), 0,07 alle keskiarvon
Seuraavan oluen ostajalla oli ollut joululeffeä valmiina, mutta kun huomasi että minä olin sitä jo maistanut, päätti mennä lähimarkettiin ostamaan kalleinta tölkkiolutta mitä löytyy. Ja löytyihän sitä, Pulfer Little Green Man (UT ka 4,14) oli maksanut kympin luokkaa per tölkki. En kyllä tuohon hintaan ostaisi, etenkin kun olut oli susiruma ja tuoksussa aivan liikaa kookosta. Maku oli itse asiassa ihan kohtalaisen hyvin tasapainossa, mutta ei tämä suuria hurraahuutoja nostattanut. Jonossa kärkeen kuitenkin.
Raadin arvio: 4 (3 - 4½), 0,04 alle keskiarvon
Yksi jäsenistä oli hiljattain käynyt Japanissa ja sieltä jostain baarista oli tarttunut tuomisiksi Songbird Biere de Garde (UT ka 3,43). Japanissa tehdään paljon hyvää (ja paljon huonoa) olutta, mutta välillä on sitten panimoita joilla ei tunnu olevan oikein hallussa mitä yleiset oluttyylit oikeastaan tarkoittavat. Tämä menee ehkä siihen kategoriaan, vaikka kai tämän jonkinlaiseen biere de garden muottiin saa istumaan. Varsin siiderimäinen, hieman hapan, tallinenkin. Ihan kiva, mutta parempaa olisi toivottu. Jonossa kolmanneksi, eli viimeiseksi.
Raadin arvio: 2½ (1 - 3,3), 0,91 alle keskiarvon
Näitähän tarttuu kuulemma joka Tallinnan reissulla mukaan, kun hinta-laatusuhde on kohdillaan. Ilmeisesti näin, sillä osa kertoi maistaneensa täsmälleen samaa tuotetta myös edellisessä (epävirallisessa) kellarimaistelussa jossa sama henkilö oli mukana. No, minulle tämä Mad Scientist MadX Pinot Sauvage (UT ka 3,97) oli kuitenkin uusi tuttavuus. Ja oikein hyvä sellainen. Happamuus, viinisyys ja katkerot ovat mainiossa tasapainossa. Jäi kuitenkin vihreän miehen taakse, eli jonossa toiseksi. Tämä oli muuten ensimmäinen olut maistelussa kun kaikkien raatilaisten arviota ei enää Untappdista löytynyt. Ainahan nämä jossain vaiheessa alkavat unohtua.
Raadin arvio: 4- (3+ - 4+), 0,2 alle keskiarvon
Sitten toinen meidän tiimimme tuomisista, vaimon nimissä mukana. Kävimme syksyllä Lapissa ja vaikka Paihalaksen panimo jäi näkemättä, K-Supermarket Pohjantähdestä tarttui mukaan Paihalas Dead Water (UT ka 4,09). Paihalas ei oikein ole pettymyksiä tuottanut, eikä sellaista saatu tälläkään kertaa. Villiyrttien, brettan ja tynnyrikypsytyksen yhdistelmä oli aivan loistava, kuten odotettua. Jonossakin kärkeen.
Raadin arvio: 4 (3½ - 4½), 0,09 alle keskiarvon
Yksi osallistuja oli löytänyt Alkosta belgialaista jouluolutta. De Dolle Stille Nacht (UT ka 3,91) oli tutun panimon vähemmän tuttu olut. Mausteinen, esterinen, alkoholinen, makea. Jokseenkin kaikkea mitä vahvalta vaalealta belgialelta toivoo. Jakoi siis myös mielipiteitä, koska eihän tällainen ihan helpoin juotava ole, mutta itselleni iski vielä aiempia kovempaa. Jonossa oli tyytyminen kolmanteen sijaan heti vihreän miehen takana.
Raadin arvio: 3½ (2½ - 4+), 0,35 alle keskiarvon
Toisena meidän tiimin tuomisista oli omalta Etelä-Afrikan matkaltani mukaan tarttunut Aegir Project Bad Rainbows Go to Prism (UT ka 3,67). Panimo oli varsin erinomaiseksi paikan päällä todettu, mutta tämä oli kieltämättä pieni pettymys. Olut vaahtosi valtavasti ja ylikarbottuminen heikensi myös makuelämystä, vaikka mukana olikin mukavasti punaviinin ja tammen sävyjä muuten kuivahkossa imperial stoutissa. Kai tämän äärelle olisi pitänyt sitten kuitenkin päästä tuoreempana. Tässä vaiheessa jonossa puolen välin paikkeille, neljänneksi.
Raadin arvio: 3½ (3 - 3½), 0,26 alle keskiarvon
Tähänkin juomaan liittyi tarina, kun Saksan reissulla oli kuulemma ollut joku mielenosoitus käynnissä ja poliisi sulkenut juuri sen tien mitä pitkin piti mennä olutkauppaan, joten tie vei vaihtoehtoiseen kauppaan josta tarttui mukaan tämä vaihtoehtoinen olut, Braugier Der Anfang is Das Ende 2022 (UT ka 3,97). Varsin konstailematon mutta erittäin maukas kuivahko imperial stout, jossa kahvi ja paahdettu mallas jyrää ja muut tulee perässä. Jonossa irtosi kolmas sija vihreän miehen takaa.
Raadin arvio: 4- (3- - 4+), 0,18 alle keskiarvon
Sitten vuorossa vahvemman pään Alkon tuliainen, jonka ostaja kuulemma tiesi olevan minulle tuttu, mutta halusi kuitenkin "flexaa" ja olla ottamatta toiveitani huomioon. Kuinka ystävällistä! No, Lough Gill Torc (UT ka 4,24) on erinomainen olut, joten oppiipahan! Ehkä. Makea, melkein liian mutta ei kuitenkaan. Pähkinäinen, suklainen, alkoholinen. Aivan erinomainen kylmän kelin lämmittäjä, ja ulkona oli muuten perhanan kylmä. Jonossa jäi kuitenkin niukasti Paihalaksen taakse, eli Lapin kylmä keli vei tässä osiossa voiton.
Raadin arvio: 4+ (4 - 5-), 0,02 yli keskiarvon
Ja tässä vaiheessa kävi sitten se toinen pitkien kellarimaisteluiden välttämättömyys, eli unohdin kuvata oluen. Viimeisenä maisteltiin nimittäin vielä Marble Birthday Beer No. 2 (UT ka 3,88), eli bourbontynnyrissä kypsynyt ananas-kaakao-acai-imperial stout. Vähän liian hedelmäsalaatiksi meni omaan makuun. Mielenkiintoinen toki, mutta ei oikein päivän huippujen tasoa. Jonossakin kohtalona oli jäädä MadX:n taakse häntäpäähän.
Raadin arvio: 3- (2 - 3½), 1,13 alle keskiarvon
Ja näin saatiin taas oluet järjestykseen joka ei ollut kenellekään hyvä, eläköön demokratia! Kaiken lisäksi vielä jostain syystä jono päätettiin laittaa väärin päin kaiken inhimillisen logiikan osalta ja sijoittaa paras olut oikealle. Jos tästä jotain hyvää kuitenkin löytää niin meidän tiimin Paihalas voitti! Virallisen osion jälkeen juotiin vielä ekstroina Lehe Singularity ja Olutkulttuuriseuran Leka-sahdin poika, jotka veivät jonosta sijat neljä ja viisi.
Mitä tilaisit uudestaan: Paihalas Dead Water (30 % äänistä)
No comments:
Post a Comment