Kellareiden aarteita vol. 11

Oli taas se aika vuodesta kun Olutkulttuuriseuran pääkaupunkiseudun jaosto kokoontui nauttimaan kellareista tai viime hetkellä ruokakaupasta löydettyjä oluita nyyttäriperiaattella. Paikalle saapui kymmenhenkinen raati, joista hieman yli puolet tuli paikalle yhden ison pullon kanssa, loput kahden pienemmän astian. Oluet laitettiin maistelujärjestyksessä riviin ja alettiin töihin.

 

Ensimmäisenä vuorossa oli epäonnisen kellarimaistelijan tuote. Kun Alko oli pyhäinpäivän vuoksi kiinni, piti käydä ruokakaupassa, josta löytyi Lahden Erikois NEDIPA (UT ka 3,18). No itsehän en tätä ollut aiemmin maistanut että ei ihan täysi huti! Enkä onneksi itse ostanut, koska Hartwall on edelleen boikotissa. Eikä tämä oikeastaan huono ollut. Paljon puhdasverisempi NEIPA kuin iso osa näiden isojen panimoiden yrityksistä. Alkoholi puski vähän läpi, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Jonossa kärkeen!

Raadin arvio: 3 (3- - 3½), 0,07 alle keskiarvon

Seuraavan oluen ostajalla oli ollut joululeffeä valmiina, mutta kun huomasi että minä olin sitä jo maistanut, päätti mennä lähimarkettiin ostamaan kalleinta tölkkiolutta mitä löytyy. Ja löytyihän sitä, Pulfer Little Green Man (UT ka 4,14) oli maksanut kympin luokkaa per tölkki. En kyllä tuohon hintaan ostaisi, etenkin kun olut oli susiruma ja tuoksussa aivan liikaa kookosta. Maku oli itse asiassa ihan kohtalaisen hyvin tasapainossa, mutta ei tämä suuria hurraahuutoja nostattanut. Jonossa kärkeen kuitenkin.

Raadin arvio: 4 (3 - 4½), 0,04 alle keskiarvon

Yksi jäsenistä oli hiljattain käynyt Japanissa ja sieltä jostain baarista oli tarttunut tuomisiksi Songbird Biere de Garde (UT ka 3,43). Japanissa tehdään paljon hyvää (ja paljon huonoa) olutta, mutta välillä on sitten panimoita joilla ei tunnu olevan oikein hallussa mitä yleiset oluttyylit oikeastaan tarkoittavat. Tämä menee ehkä siihen kategoriaan, vaikka kai tämän jonkinlaiseen biere de garden muottiin saa istumaan. Varsin siiderimäinen, hieman hapan, tallinenkin. Ihan kiva, mutta parempaa olisi toivottu. Jonossa kolmanneksi, eli viimeiseksi.

Raadin arvio: 2½ (1 - 3,3), 0,91 alle keskiarvon

Näitähän tarttuu kuulemma joka Tallinnan reissulla mukaan, kun hinta-laatusuhde on kohdillaan. Ilmeisesti näin, sillä osa kertoi maistaneensa täsmälleen samaa tuotetta myös edellisessä (epävirallisessa) kellarimaistelussa jossa sama henkilö oli mukana. No, minulle tämä Mad Scientist MadX Pinot Sauvage (UT ka 3,97) oli kuitenkin uusi tuttavuus. Ja oikein hyvä sellainen. Happamuus, viinisyys ja katkerot ovat mainiossa tasapainossa. Jäi kuitenkin vihreän miehen taakse, eli jonossa toiseksi. Tämä oli muuten ensimmäinen olut maistelussa kun kaikkien raatilaisten arviota ei enää Untappdista löytynyt. Ainahan nämä jossain vaiheessa alkavat unohtua.

Raadin arvio: 4- (3+ - 4+), 0,2 alle keskiarvon

Sitten toinen meidän tiimimme tuomisista, vaimon nimissä mukana. Kävimme syksyllä Lapissa ja vaikka Paihalaksen panimo jäi näkemättä, K-Supermarket Pohjantähdestä tarttui mukaan Paihalas Dead Water (UT ka 4,09). Paihalas ei oikein ole pettymyksiä tuottanut, eikä sellaista saatu tälläkään kertaa. Villiyrttien, brettan ja tynnyrikypsytyksen yhdistelmä oli aivan loistava, kuten odotettua. Jonossakin kärkeen.

Raadin arvio: 4 (3½ - 4½), 0,09 alle keskiarvon

Yksi osallistuja oli löytänyt Alkosta belgialaista jouluolutta. De Dolle Stille Nacht (UT ka 3,91) oli tutun panimon vähemmän tuttu olut. Mausteinen, esterinen, alkoholinen, makea. Jokseenkin kaikkea mitä vahvalta vaalealta belgialelta toivoo. Jakoi siis myös mielipiteitä, koska eihän tällainen ihan helpoin juotava ole, mutta itselleni iski vielä aiempia kovempaa. Jonossa oli tyytyminen kolmanteen sijaan heti vihreän miehen takana.

Raadin arvio: 3½ (2½ - 4+), 0,35 alle keskiarvon

Toisena meidän tiimin tuomisista oli omalta Etelä-Afrikan matkaltani mukaan tarttunut Aegir Project Bad Rainbows Go to Prism (UT ka 3,67). Panimo oli varsin erinomaiseksi paikan päällä todettu, mutta tämä oli kieltämättä pieni pettymys. Olut vaahtosi valtavasti ja ylikarbottuminen heikensi myös makuelämystä, vaikka mukana olikin mukavasti punaviinin ja tammen sävyjä muuten kuivahkossa imperial stoutissa. Kai tämän äärelle olisi pitänyt sitten kuitenkin päästä tuoreempana. Tässä vaiheessa jonossa puolen välin paikkeille, neljänneksi.

Raadin arvio: 3½ (3 - 3½), 0,26 alle keskiarvon

Tähänkin juomaan liittyi tarina, kun Saksan reissulla oli kuulemma ollut joku mielenosoitus käynnissä ja poliisi sulkenut juuri sen tien mitä pitkin piti mennä olutkauppaan, joten tie vei vaihtoehtoiseen kauppaan josta tarttui mukaan tämä vaihtoehtoinen olut, Braugier Der Anfang is Das Ende 2022 (UT ka 3,97). Varsin konstailematon mutta erittäin maukas kuivahko imperial stout, jossa kahvi ja paahdettu mallas jyrää ja muut tulee perässä. Jonossa irtosi kolmas sija vihreän miehen takaa.

Raadin arvio: 4- (3- - 4+), 0,18 alle keskiarvon

Sitten vuorossa vahvemman pään Alkon tuliainen, jonka ostaja kuulemma tiesi olevan minulle tuttu, mutta halusi kuitenkin "flexaa" ja olla ottamatta toiveitani huomioon. Kuinka ystävällistä! No, Lough Gill Torc (UT ka 4,24) on erinomainen olut, joten oppiipahan! Ehkä. Makea, melkein liian mutta ei kuitenkaan. Pähkinäinen, suklainen, alkoholinen. Aivan erinomainen kylmän kelin lämmittäjä, ja ulkona oli muuten perhanan kylmä. Jonossa jäi kuitenkin niukasti Paihalaksen taakse, eli Lapin kylmä keli vei tässä osiossa voiton.

Raadin arvio: 4+ (4 - 5-), 0,02 yli keskiarvon

Ja tässä vaiheessa kävi sitten se toinen pitkien kellarimaisteluiden välttämättömyys, eli unohdin kuvata oluen. Viimeisenä maisteltiin nimittäin vielä Marble Birthday Beer No. 2 (UT ka 3,88), eli bourbontynnyrissä kypsynyt ananas-kaakao-acai-imperial stout. Vähän liian hedelmäsalaatiksi meni omaan makuun. Mielenkiintoinen toki, mutta ei oikein päivän huippujen tasoa. Jonossakin kohtalona oli jäädä MadX:n taakse häntäpäähän. 

Raadin arvio: 3- (2 - 3½), 1,13 alle keskiarvon

Ja näin saatiin taas oluet järjestykseen joka ei ollut kenellekään hyvä, eläköön demokratia! Kaiken lisäksi vielä jostain syystä jono päätettiin laittaa väärin päin kaiken inhimillisen logiikan osalta ja sijoittaa paras olut oikealle. Jos tästä jotain hyvää kuitenkin löytää niin meidän tiimin Paihalas voitti! Virallisen osion jälkeen juotiin vielä ekstroina Lehe Singularity ja Olutkulttuuriseuran Leka-sahdin poika, jotka veivät jonosta sijat neljä ja viisi.

Mitä tilaisit uudestaan: Paihalas Dead Water (30 % äänistä)

2. Lough Gill Torc (20 % äänistä)

2. Mad Scientist MadX Pinot Sauvage (20 % äänistä)

Hienoin etiketti: Ei muistettu äänestää, eli selvästi Paihalas ja Aegir Project tasapelillä!

Raadin suosikki: Lough Gill Torc (4,26/5)

Oma suosikki: De Dolle Stille Nacht (4,1/5)

Raadin yliarvostama: Lough Gill Torc (0,02 yli keskiarvon)

Raadin aliarvostama: Marble Birthday Beer No. 2 (1,13 alle keskiarvon)

Pahin pettymys: Japani (koska viimeksikin, ja Japanin olut oli toiseksi pahimmin aliarvostettu)

Olutkulttuuriseura on ihan motissa

 

Eräänä sopivan aurinkoisena kevätpäivänä Olutkulttuuriseuran väki kokoontui kevätkokousmatkalle Lahteen. Heti alkuun teimme mitä jokaisen Lahteen saapuvan refleksit sanovat, ja lähdimme pois Lahdesta. Pikkubussin suunnaksi otettiin Vääksy ja Kanavan panimo. 

Panimolla väki jaettiin kahtia, toisen puolen siirtyessä panimokierrokselle ja toisen varaston puolelle maistelemaan olutta. Mainiota viiden oluen kattausta oli meille maistattamassa panimon tuotteista vastaava Jan "Janski" Karlstedt.

Tastingin aloitti jo aiemmin mainioksi toteamani Vasta lager (UT ka 3,32). Pullossa lukee helles, mutta minusta tämä on kyllä jotain Dortmunder Exportia tai muuta vahvempaa ja katkerampaa lageria. Joka tapauksessa erinomaisen puhdasta ja muutenkin maukasta. 

Raadin arvio: 3½ (3+ - 4-), 0,27 yli keskiarvon

Toinen lager perään, panimon ensimmäisiin tuotteisiin kuulunut Sulku pils (UT ka 3,17). Hyvä lager tämäkin, profiili vähän erilainen kuten odottaa sopii, mutta myös erittäin puhdas ja helposti kurkusta alas kaatuva.

Raadin arvio: 3½ (3½ - 3,6), 0,38 yli keskiarvon

Kanavan panimo on nähdäkseni profiloitunut aika isolti hapanolutpanimoksi, niin sikäli yllättävää että maisteltavana oli vain yksi hapanolut, Vadelmagose (UT ka 3,51). Korkealla vaahdolla kaatui, mutta mitään vikaa tästä ei löytynyt. Suolaa voisi toki olla enemmän, mutta happamuus on ns. kohdallaan ja tasapaino muutenkin.

Raadin arvio: 3½ (3½ - 3,6), 0,09 yli keskiarvon

Sitten hieman harvinaisempi tyyli ja itselleni maistelun ensimmäinen uusi tuttavuus, Nuoska winterweisse (UT ka 3,15). Kyseessä siis dunkelweizen sieltä selvästi vähemmän banaanisesta ja kuivemmasta päästä. Ei aivan edellisen tasoa, mutta panimolle tyypilliseen tapaan äärimmäisen helppo juotava ja myös hyvin puhdas olut.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 4-), 0,33 yli keskiarvon

Viimeisenä maisteltiin hieman kokeilevampi, myös itselleni uusi tuttavuus, Aava belgian IPA (UT ka 3,35). Puhdasta belgialea ei kuulemma vielä ole tehty, mutta kyllähän tässä olisi mainio pohja sellaiselle, sen verran oikeaoppista tuoksua ja alkumakua tästä löytyi. Lopussa sitten toki humalointi kaartoi hieman eri raiteille kuin tällaisen kanssa on tottunut, mutta hyvä raide sekin oli. Itselleni tämä oli maistelun paras.

Raadin arvio: 4- (3½ - 3,9), 0,38 yli keskiarvon

Mainio maistelu, joka osoitti taas miten paljon miljöö vaikuttaa, ja toisaalta miten vähän Untappd keskiarvoilla on merkitystä. Kaikki oluet olivat selvästi arvosanojaan parempia ja maistuivat erityisesti tässä ympäristössä loistavasti.

Raadin suosikki: Aava Belgian IPA (UT ka 3,73)
Oma suosikki: Aava Belgian IPA (RB 3.9/5)
Raadin yliarvostama: Sulku Pils / Aava Belgian IPA (0,38 yli keskiarvon)
Raadin aliarvostama (vähiten yliarvostama): Vadelmagose (0,09 yli keskiarvon)

Maistelun jälkeen vaihdettiin osia ja osastomme meni markkinoinnista vastaavan Jukka Karlstedtin opastuksessa tutustumaan tuotantotiloihin. Kuivin suin ei tarvinut sielläkään olla, kun hanaan oli laitettu Lehti nokkossour (UT ka 3,56) joka olikin varsin mainio olut. Useimmille meistä taisi maistua useampi lasillinen. Täydellisyyttä hipova saunaolut. Tuotantotilat olivat melko mielenkiintoiset useita panimotiloja nähneille jäsenillemmekin ja Jukka jutteli mukavia koko tunnin. Mainio kierros, kyllä tämän takia jaksaa Vääksyn kautta tulla. Ultra Bra oli kaukaa viisas aikanaan?

Raadin arvio: 3½ (3½ - 4-), 0,01 yli keskiarvon (vähiten yliarvostettu)

Itse kokous tultiin toimittamaan Ravintola Tirraan, useiden meistä ottaessa naapurin ravintolasta lihamukit huikopalaksi. Tai siis kebabmukit, koska myöhemmin selvisi että aito lihamuki on jotain ihan muuta. Itse jäin siitä paitsi, mutta kebabmuki maistui Tujun Pils or Dien kera. Vedin puheenjohtajana kokouksen tiukasti puoleen tuntiin ja ilmoittauduin syksyn puheenjohtajakisaan, jossa tulen kampanjoimaan täysillä istuvan puheenjohtaja Pänkäläisen puolesta. Jouni saattaa hyvinkin vastata palvelukseen. Huonoin kampanjoija voittakoon.

Tässä välissä käytimme aikaa Lahtelaisen jääkiekkostudion ihmettelyyn (Tampereella pelattiin hokia) ja todelliseen kulttuurikapakkaan, Motörbariin, tutustumiseen. Sitten päivän toiseen panimokohteeseen, joka oli sopivasti Mallaskadulla sijaitseva Ant Brew. Luvassa oli jälleen tasting, tällä kertaa kolmella oluella, ja tutustuminen mielenkiintoiseen panimotilaan.

Tastingin avasi virolaisen Pühasten kanssa yhteistyössä tehty Iseseisvus, eli itsenäisyys (UT ka 3,52). Kyseessä on näiden panimoiden keksimä "uusi oluttyyli" baltic lager. En tosin muista enää mitä sillä tässä haettiin, mutta jonkun IPAtyyliin lagerversio tämäkin taisi olla, eli käytännössä IPL. Mutta ihan hyvä olut silti.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 3,8), 0,05 alle keskiarvon

Seuraavaksi sumukaljan puolelle ja lasiin Yebo Juice NEIPA (UT ka 3,74). Tässä mehusarjassa on joka oluessa joku twisti, ja tämä nyt oli jollain tavalla afrikkalaishenkinen. En vain pysty enää muistamaan millä tavalla, mutta hyvää olutta tämäkin oli.

Raadin arvio: 4- (3½ - 3,9), 0,06 alle keskiarvon

Viimeisenä Ant Brewn oluena maisteltiin hapanolut Malva (UT ka 3,64) joka olikin itselleni koko reissun paras olut. Erittäin maukkaan marjainen, ja toisin kuin Kanavalla, täällä oli laitettu marjat kokonaisina mukaan, jolloin kuoren tanniinit toivat olueen lisää syvyyttä, toki hieman juotavuuden kustannuksella. Marjaa, vanilijaa ja reilusti happamuutta. Erittäin tyylikäs ja maukas marjasour.

Raadin arvio: 3½ (3- - 4,1), 0,03 alle keskiarvon

Ilmeisesti sijainnin hohto oli hävinnyt, tai sitten Ant Brewlla on Kanavaa parempi hypekerroin Untappd-arvioissa. Veikkaan molempia, mutta hyviähän nämäkin kaikki olivat. Joistain piireistä Ant Brew on saanut myös vähän kyseenalaista mainetta, mutta tällä reissulla sellaiseen ei ollut mitään syytä.

Raadin suosikki: Yebo Juice (UT ka 3,68)
Oma suosikki: Malva (RB 4.1/5)
Raadin aliarvostama: Yebo Juice (0,06 alle keskiarvon)
Raadin yliarvostama (vähiten aliarvostama): Malva (0,03 alle keskiarvon)

Lopuksi tutustuttiin vielä panimolaitteistoon, josta tämä yhden tölkin saumauskone jääköön tämän blogin kohokohdaksi. Albumissa on toki lisääkin kuvia reissusta ja panimosta. Hyvä kierros oli tämäkin, ja hieman helpommin saavutettava kuin Kanavan panimo. 

Lahdesta ei perinteisesti ole saatu mitään tietoja, koska Lahti on ihan motissa, mutta tämän verran nyt tällä kertaa kuitenkin. Itse joutunen vielä tänä kesänä pyöräilemään Lahteen, kun Jonen grillin aito lihamuki jäi vielä kokeilematta.

Ja loput kuvat tuolla: https://flic.kr/s/aHBqjAB36i