MM-kisaennusteet oluen voimin - välierät

Toinen olutennustus seurasi ensimmäisen kaavaa kun kohdalleen osui tasan puolet veikkauksista, eli saman verran kuin arvaamalla voisi odottaa saavansa. Belgian ja Ranskan melko selkeätkin voitot osuivat kohdalleen, kun taas Venäjän ja Ruotsin yllätysputken jatkuminen oli (onneksi) väärä hälytys. Välierissä ehkä yksikin oikein on tulos johon voi olla tyytyväinen?

Ranska (82) - Belgia (421)

Ranska joutuu panemaan parastaan ensi kertaa näissä kisoissa. Kentälle astelee melko tasokas viisikko Bendorf Cycle Ephémère #13 (3.7), de l'Être Salamandra (3.7), La Manufacture de Bières Agamemnon - Bold Session Stout (3.7), Thiriez La Maline (3.6) ja Forest L'Avesnoise Blanche (3.5). Belgia on kuitenkin aivan toisenlainen tason mittari kuin aiemmat vastukset ja Ranskasta on sille vielä vähemmän vastusta kuin ensimmäisen kierroksen Japanista. Voiton tuo kovalla perussuorituksen tasolla viisikko Rochefort Trappistes 6 (3.8), Oud Beersel Oude Geuze (3.8), Het Anker Gouden Carolus Easter (2010+) (3.8), Oud Beersel Bersalis Tripel Oak Aged (3.8) ja Hof ten Dormaal Taste Lab - Head of the Pack (3.8). Belgia siis lunastaa odotukset ja matkaa finaaliin.

>

 

Kroatia (4) - Englanti (504)

Tähän viimeistään on Kroatian rimpuilun loputtava. Vajaapulloinen nelikko Visibaba Pivo John Lemon (3.3), Karlovačko Crno (3.1), Ožujsko Pivo (2.6) ja Karlovačko Rally Bezalkoholno (1.6) on suorittanut jo moninkertaisesti yli tasonsa, mutta hekään eivät jalkapallon kotiin tuloa voi estää. Englanti saa säästeltyä paukkuja finaaliin ja ottaa rutiinivoiton viisikolla Wild Beer / Toccalmatto Indigo Child (3.4), Thornbridge Hubble (3.4), Brew by Numbers 20/05 Belgian Pale - Motueka & Saaz (3.4), Vibrant Forest Kaleidoscope (3.4) ja Moor Return of the Empire (3.4) (pun intended?).

>

 

Kommentoin aikanaan eräälle brittikollegalleni USAn olevan mielestäni viime vuosien kovin olutmaa ja sain tuolloin vastaukseksi "you can't be serious!". Tämän herrasmiehen mukaan ylivoimaisesti maailman parhaat oluet tulevat Englannista ja yhtä selkeästi toisena on Belgia. Ehkä olisi pitänyt kysyä kisaennustukset sieltä jo alun pitäenkin?

Kuvat: Ratebeer.com  

Beer Camp Fiskars 2018 - ilman kiireitä

Hektisen Craft Beer Helsingin jälkeen oli aika hieman rauhoittua. Vuorossa oli Suomen söpöin olutfestari, Beer Camp Finland. Koska nyt on parillinen vuosi, festari järjestettiin jälleen Fiskarsissa. Tänä vuonna tapahtuma myös osui - tarkoituksella tai vahingossa - samalle viikonlopulle ruukkikylien antiikkipäivien kanssa, joten väkeä oli kylällä kuin sitä kuuluisaa pipoa. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut itse festarialueelle ruuhkia, mutta saattoi kyllä tuoda alueelle vieraita jotka eivät muuten olisi paikalle päätyneet, joten mielestäni yhteensattuma oli vain positiivinen.

Beer Camp on aivan erilainen tapahtuma kuin mikään muu tämän maan olutfestari. Anniskelualue on rajattu sen mukaan mistä niityn heinä on ajettu lyhyeksi. Pienet tammet antavat varjoa. Teltan voi pystyttää "mihin vaan". Esiintymislava on tehty kuormalavoista. Rento musiikki soi. Pieni mutta sitäkin terävämpi olutvalikoima tarjoilee lähinnä helposti juotavia kesäoluita, trendikkäiden kikkailujen loistaessa pääosin poissaolollaan, vaikka Level Eleven toikin vierailevana tähtenä paikalle muutaman modernimman juoman.

Takuuvarma Herpertti viihdytti festariyleisöä ensin päivällä ja vielä uudestaan Ägräs Täproomissa pidetyissä afterpartyissä, joissa myös Micro Lamps kävi vetämässä keikan jota kuvailtiin mm. "kaikkien aikojen parhaaksi blueskeikaksi". Tämän jälkeen allekirjoittanut suuntasi kävellen läpi aution aamuöisen ruukkikylän festarialueella odottavalle teltalle. Tällä festarilla ei todellakaan olisi kiire mihinkään.

Aamulla päädyin käymään vielä Kuura Siiderimöllä, jossa anniskeluterassi oli vasta toista viikkoa auki. Tarjolla oli myös kegistä Baski-siideriä komealla espanjalaisella kaadolla tarjoiltuna. Ehdottomasti kokeilun arvoinen jo pelkästään tarjoilun takia. Ja oli se siiderikin hyvää.

Vaikka käytinkin tämänkin tapahtuman aikana niin Ratebeeriä kuin Untappdiakin, ei tämä ole luonteeltaan ollenkaan samanlainen tickausjuhla kuin esim. Craft Beer Helsinki. Siksi jätän top-listatkin väliin tämän tapahtuman osalta. Sijoilla 1-5 vapaassa järjestyksessä juomat, seura, musiikki, keli ja miljöö. Kaikille arvosanaksi "erittäin jepa" / 5. Lisää kuvia ja kourallinen videoita Flickrissä.

Craft Beer Helsinki 2018 - sadetta, kankeita järjestelyjä ja loistavaa olutta

Craft Beer Helsinki on täällä taas. Kolmatta vuotta järjestettävä festivaali on vakiinnuttanut asemansa kesän olutfestareista suurimpana ja tasokkaimpana, vaikka järjestelyjen lastentauteja ei ole vieläkään saatu kitkettyä pois. Tänäkin vuonna ongelmia oli ihmeellisissä asioissa. Ennakkolipun ostamaan erehtyneet joutuivat katsomaan kun liputtomien jono veti vähintään tuplavauhtia ostamaan samanhintaista lippua. Eikä se tuplavauhtikaan ollut kovin vauhdikasta. Aiemmista vuosista oppineena järjestäjä oli nyt lataillut korteille vakiosummia. Tästä ei vain ollut mitään hyötyä kun kassalla ei tästä selkeästi ilmoitettu ja itsekin päädyin epähuomiossa ostamaan 30 € arvoa ennakkoladatun 25 € sijaan kun en ennakkosummia muistanut. Lisäksi kortin lataaminen onnistui vain kassojen kautta vaikka Seamchipillä on erinomaisesti toimiva mobiiliapplikaatio, joka oli jopa muuten flopanneessa Kippis-festivaalissa onnistuneesti käytössä. Appsin kanssa olisi voitu siirtyä systeemiin jossa sisääntullessa saa kortilleen vain 0 €, 25 € tai 45 € arvoa ja lisälatailut hoidetaan latauskassoilla tai applikaatiolla. Helppoa ja nopeaa. Hyvänä puolena sisäänpääsymaksu on erittäin maltillinen, etenkin useamman päivän vieraileville.

Sää oli luonnollisesti sateinen ja kuten tavallista, sateensuojaa oli selvästi vähemmän kuin esim. SOPPissa. Kaikki tekninen kompurointi kuitenkin unohtui kun päästiin itse asiaan, eli oluisiin. Tosin, niidenkin kohdalla täytyy ihmetellä maistelulasin massiivista kokoa. Itse oluet olivat kuitenkin jälleen yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta aivan priimaa. Laadukasta maisteltavaa olisi hyvinkin riittänyt koko kolmen päivän ajaksi. Itse vierailin tapahtumassa reilun neljän tunnin ajan ja ehdin sinä aikana hyvän tiimin avustamana maistaa 34 eri olutta, joiden Ratebeer-arvosanojen keskiarvo oli melko kelvollinen 3.56/5. 

Positiivisena ilmiönä todettakoon että Omnipollon hypejono oli huomattavasti aiempaa lyhyempi ja hinnatkin imperial stoutteja lukuunottamatta todella maltilliset. Kalliit imperial stoutitkin taisivat olla halvempia kuin Omnipollon omassa Tukholman baarissa. Omnipollo oli kuitenkin edelleen Omnipollo, kun listalta löytyi slush-oluita, olut nimeltä Gimbagagomba, sekä Sisyfos, jonka kuvaus kuului "Corn Wheat Cheese Yellow Raisin Jam Coconut Croissant Vanilla Foodie Saison". Reaktioni. Lisäksi Omnipollolla oli tietysti aivan loistavia oluita.

Sateesta huolimatta tunnelma tapahtumassa oli loistava, tuttuja oli sopivasti liikkeellä ja saatiinpa yhden Olutkulttuuriseuran jäsenen jälkikasvukin jo aikaisessa vaiheessa opetettua hyville tavoille. Tuleva jäsen joutui kuitenkin tyytymään omiin juomiinsa. Tarjolla olleiden juomien parhaimmisto alla.

Craft Beer Helsinki 2018 Top 5:

1. Crooked Stave / Omnipollo Bianca Persica Wild Wild Brett 4.3
2. Cervisiam Pecanisher 4.1
3. Deer Bear Blend Battle Vol. 2 4.1
4. Lehe The Darkest Hour Before the Dawn 4.1
5. AF Brew Goseline Pump: Apricot 4.1

Itse keskityn tänään jalkapalloon. Ja jos Craft Beer Helsinki on se suurin, huomenna edessä on olutfestareista kaunein, Beer Camp, tänä vuonna Fiskarissa. Craft Beer Helsinki kuitenkin jatkuu vielä kaksi päivää ja ovet aukeavat ihan kohta. Menkäähän maistelemaan.

MM-kisaennusteet oluen voimin - puolivälierät

Ensimmäinen olutennustus osui yllättävän hyvin kohdalleen, ottaen huomioon metodin tieteellisyyden. Puolet voittajista, Ranska, Belgia, Ruotsi ja Englanti osuivat kohdalleen, samoin kuin Espanjan ja Venäjän välisen ottelun tasaisuus, joskin voittaja meni siinä väärin. Uruguaylta sen sijaan ei irronnut luovutusvoittoa ja tuskin irtoaa tälläkään kierroksella. Brasilia on myös "hieman" vahvempi kuin tämä vedenpitävä menetelmäni antaa ymmärtää, kuin myös Kroatia. Tämän ei kuitenkaan ole syytä antaa vaikuttaa hyvään metodiin, joten eteenpäin vanhalla mallilla!

Uruguay (0) - Ranska (82)

Ranska luovutusvoitolla jatkoon. Viisikko Kronenbourg (1.9), Belzebuth 11.8 % / Extra Strong (1.8), Brasseurs de Lorraine Bière Gamote (1.8), Gayant La Biere du Demon (1.5) ja Desperados (1.4) käy potkimassa maalit sisään.

> ???

Brasilia (2) - Belgia (421)

Brasilian urakka ei Meksikon jälkeen ainakaan helpotu, varsinkaan kun ehdin ensimmäisen pudotuspelikierroksen aikana juoda yhden belgioluen lisää! Topparipari Amazon Beer Forest Pilsen (3.0) ja Devassa Tropical Lager (2.4) jää viimeistään nyt jalkoihin. Ylimielinen Roberto Martinez luottaa varamiestason viisikkoon Het Kapittel Watou Winter (3.1), Maenhout Blinde Mol (3.1), Glazen Toren Saison d'Erpe-Mere (3.1), Petrus Aged Red (3.1) ja Adriaen Brouwer Audenaerds Bruyn (3.1). Belgia jatkoon.

>

Ruotsi (272) - Englanti (500)

Mestarisuosikki Englannin ja mustan hevosen Ruotsin välillä tullaan käymään kisojen tähän asti kovin ottelu. Ruotsi joutui jo hieman venymään Sveitsiä vastaan, mutta reservissä on vielä isoja nimiä. Englannin kärki on leveä mutta ei aivan riittävän terävä. Viisikko Thornbridge Days of Creation (4.4), Meantime Chocolate (4.3), Fuller's Vintage Ale 2015 (4.3), Wild Beer Billionaire (4.2) ja Samuel Smiths Imperial Stout (4.1) ei aivan riitä, etenkin kun lainasopimus estää Buxton / Omnipollo Original Lemon Meringue Ice Cream Pien (4.2) pelaamisen ottelussa. Ruotsiin samat lainasäännöt iskevät vielä pahemmin kun ykköstähti Omnipollo / Buxton Yellow Belly Peanut Butter Biscuit Stout (4.7) jää penkille. Voitto irtoaa kuitenkin viisikolla Omnipollo Hypnopompa Marshmallow Stout (4.7), Brewski / Cycle 50 States of Freedom (4.5), Omnipollo Selassie (4.4), Slottskällans Imperial Stout (4.1) ja Slottskällans Dubbel IPA (4.1). Ruotsi sensaatiomaisesti jatkoon.

>

  

Venäjä (24) - Kroatia (4)

Kroatialla oli vaikeaa jo ylivoimaista Tanskaa vastaan ja toinen yllättäjämaa Venäjä lopettaa viimeistään pyristelyt. Vaikka ehdinkin tässä välissä yhden kroatialaisen maistella lisää, ei siitä ole juuri apua. Edellisellä kierroksellakin vahvasti esiintynyt viisikko AF Brew Passion is My Confession (4.6), AF Brew Rasperry is My Sanctuary (4.3), Hophead / CoolHead Coconut Head (4.3), Victory Art Brew Ivan (3.9) ja Baltika 6 Porter (3.6) hoitaa voiton kotiin. Kroatian nelikko Visibaba Pivo John Lemon (3.3), Karlovačko Crno (3.1), Ožujsko Pivo (2.6) ja Karlovačko Rally Bezalkoholno (1.6) voi vain pyöritellä epäuskoisena päitään.

>

Välieräparit ovat siis Ranska - Belgia, ja Ruotsi - Venäjä, mikä takaa ainakin yhden yllättäjän finaaliin asti! Koska eihän tämä ennustus voi mennä pieleen?

Kuvat: Ratebeer.com

Alkon heinäkuun erikoiserä

Oluiden sokkomaisteluhan onkin jo tuttua puuhaa, joten käydään heti asiaan. Tällä kertaa oluita oli tarjolla peräti kahdeksan enkä edes lukenut teemaa etukäteen. Arviot on tehty ilman mitään ennakkotietoja ja oluiden nimet luettu vasta koko maistelun jälkeen, samoin kuin teematiedot.

Olut 1:

Samea keltainen kevyellä vaahdolla. Tuoksussa hedelmäisyyttä mutta myös hiivan käymisaromeja. Maussa hedelmää ja humalaa mutta myös samaa vienoa hiivaisuutta. Ei tämä ihan perus IPA ainakaan ole. Ehkä humaloitu saison? Ihan kelpo kamaa kuitenkin. Sitruksinen.

Olut oli Borg Sólveig Nr. 25. Vehnä-IPA. No, olihan se sinne päin. Hieman paremmaksi olen tämän 2016 Oljenkorren hanasta arvostanut, mutta hyvä oli edelleen.

Olut 2:

Samea kultainen matalalla vaahdolla. Aika mieto ja mitäänsanomaton tuoksu. Maussa hieman hedelmää, mallasta, humalaa. Ei juuri muuta. Tästä tulee mieleen lähinnä joku pale ale tai session IPA. Hyvää keskitasoa, mutta ei kummoinen.

Tämä oli Austmannin Utpå. Enpä olisi heti witbieriksi keksinyt. Ei ole tyylissään erityisen hyvä.

Olut 3:

Kirkas kultainen, matalalla vaahdolla. Tuoksussa makeaa mallasta ja karamellia. Maussa makeaa mallasta, metallista alkoholia ja humalaa. Tästä tulee kyllä joku vahva eurolager mieleen. Tuplapukkinen, mutta ei aivan yhtä metallinen. Juotava, joten kuten.

Tämähän oli Oppigårdsin Amarillo, tuttu tuote. Selvästi parempana olen kyllä tätä pitänyt, liekö ollut ennakko-odotusten sävyttämä maisto vai onko jotain muuttunut. Nykyisellään jättäisin hyllyyn.

Olut 4:

Kirkas keltainen, matalalla vaahdolla tämäkin. Tuoksu makeaa ja hedelmäistä mallasta. Maku jatkaa samoilla linjoilla. Kevyt, mutta ei vetinen. Aika rapsakka humalointi. Liian hedelmäinen ollakseen pils, mutta voisiko olla IPL? Joku Saimaan lager?

No, ainakin maa meni oikein. Stadin Mosaical Extra Pale Ale. Ei ollut tuttu ennestään, mutta ihan mielelläänhän tätäkin joi. Kepeys jotenkin hämäsi lagerin suuntaan vaikka siitähän ei ollut kyse.

Olut 5:

Hieman samea kultainen matalalla vaahdolla. Omituinen tuoksu. Ehkä yrttinen. Tai lantaa? Kyllä, lantaa se on. Maku katkera, hieman lantainen, reilusti humaloitu. Tästä tulee mieleen se Fiskarsin villpaitaolut. Sitä lähden paremman arvauksen puutteessa veikkaamaan. Ei tämäkään hyvää ole.

Tämä oli tastingin suurin yllätys, sillä Donut Islandin Frisco Disco on mielestäni aivan kelvollinen tuote, jos nyt ei ihan tekijöidensä parhaimmistoa. Liekö huono erä vai huono pullo, mutta tätä en kyllä ostaisi.

Olut 6:

Samea, jopa maitomainen keltainen väri. Matala kermainen vaahto. Hedelmä tuoksuu jo ennen kuin ehdin viedä lasia nenälle. Nyt on NEIPAa. Tuoksu on mehuisaa hedelmää, samoin maku. Mukava suuntuntuma ja "peräkärryäkin" on reippaasti. Veikkaan kotimaista NEIPAa. Maku tuo mieleen Donut Islandin I Hop It's Not a Problem #3:n, mutta pidän todennäköisempänä kuitenkin jotain Cool Headin tuotosta.

Osuuhan nämä edes välillä. Tämä oli Cool Headin Over the Galaxies NEIPA. Itse asiassa uusi 2.0 versio siitä. Toimii tämäkin.

Olut 7:

Kirkas punertavan ruskea, matalalla vaahdolla. Aloin edellisen kohdalla aavistella teemaksi jotain kotimaista, joten olisiko tämä Thora? Se taitaa kyllä olla samea. Tuoksu hieman marjainen ja makea. Maku marjainen, maltainen, hieman hapan, hieman makea. Hyvä ja tasapainoinen olut. Edelleen se Thora kummittelee mielessä. Joku happamahko marjaolut kuitenkin. Ei berliner.

Tämä olikin viimeisen oluen kanssa uusinta viime kuun erikoiserästä, Nómada Revontulet. Mikäs järki tässä nyt oli? Ei siinä, hyväähän tämä oli. Parempaa kuin muistelin. Ja taisi vieläpä puuttua kesäkuun pruuvista, joten sikäli ansaitusti paikalla. Arvaus meni jokseenkin sinne päin.

Olut 8:Kirkas tumma punaruskea matalalla ruskeaan taittuvalla vaahdolla. Tuoksu marjainen, tamminen, makea. En mene lankaan niin kuin viime kuussa. Tämän täytyy olla Goudenband. Maussa marjaa, makeaa mallasta, tammea, happamuutta. Edelleen Goudenband, mutta paremmassa iskussa kuin kuukausi sitten. Kotimaisten teemaan sopimattomuus epäilyttää, mutta en keksi mikä muukaan tämä olisi. Pruuvin paras. Hyvää.

Ja kuten jo edellisestä pystyi arvaamaan, tämähän tosiaan oli se Goudenband. Ja nyt yhtä hyvänä kuin muistelinkin. Juhannuksenakin tätä tuli juotua, tosin silloin se ei ollut ihan näin hyvää. Mene ja tiedä.

Teemoihin tutustuessa yllätyin kuin Kurikassa konsanaan, kun teemoja olikin yhden sijasta kolme. Tai siis tälle kuulle kaksi, "Kesäiset vehnäoluet" ja "Humalalajikkeet". Lisäksi "Trendikkäitä hapanoluita" oli kaksi uusintakierroksella jostain syystä. Vehnäolut-teema oli jokseenkin täysi mahalasku. Hyvän Solveigin kaveriksi on löydetty vain yksi witbier joka ei maistu witbieriltä ja Iso-Kallan vehnä jota ei saatu edes pruuviin. Humalateema nyt oli edes sinne päin, joskin siihenkin olisi voinut valikoida ehkä vielä vähän paremmin lajikkeidensa makua esiin tuovia yksilöitä. Nyt ainakin Amarillo saa ihan turhaan huonon maineen.

Mielenkiintoinen pruuvi joka tapauksessa ja kyllä näihin edelleen mieluummin pyrkii ehtimään kuin perinteisempiin. Ehkä tämä erikoiseräkonseptikin jossain vaiheessa nousee jaloilleen.