Beer Tasting for Professionals - ilta Belgiassa

Perinteistä Belgian suurlähetystön olutiltaa mainostettiin tällä kertaa termillä "Beer tasting for professionals". Sana "ammattilainen" sai tässä sen alkoholipiireistä tutun merkityksensä, kun ilta erosi aiemmista lähinnä siten että olutta oli enemmän ja kaikkea muuta vähemmän. Noh, toimii tämä näinkin. Paikalla oli 14 tiskiä, joista suurin osa yksittäisten pienten panimoiden pyörittämiä. Kävin testaamassa jotain kaikilta.

BeerSelect

BeerSelect on belgialainen maahantuoja, joka oli tuonut paikalle De Gijzelse Microbrouwerijn, De Hoevebrouwersin, 't Hoppegelukin, Brouwerij de Kassein ja Dame Jeannen oluita. Maistoin tiskiltä Dame Jeannen "kalliin oluen", eli shampanjaolut Brut d'Anversin. Erittäin hyvää se ainakin oli, hinnasta ei tietoa.

Brasserie de Silly

Hieman höpsösti nimetyltä panimolta maistoin perusblonden, Abbaye de Forest Blonde. Olut oli, yllättäen, hyvä perusblonde.

Brasserie d'Ebly

Sarven muotoisesta olutlasistaan tunnettu Ebly tarjoili valitettavasti juomiaan vain tavallisista laseista, ja eihän se Blonde sellaisesta maistunut yhtään niin hyvältä. Perusjees.

Brasserie Houblonde

Hömppähorisontti ylitettiin hetkeksi kun pienpanimon sympaattinen naistyöntekijä selitti vakavalla naamalla miten paljon parempaa heidän oluensa on koska vesi on dynamisoitu pyörteellä. Ja oikein katolisen yliopiston tutkimuksilla oli tämä vahvistettu. Just. Olut oli ihan ok, mutta joku roti.

Brasserie Lupulus

Lupulus on ollut suurlähetystöllä ennenkin. Visuaalinen ilme on sittemmin yksinkertaistettu. Hopera oli maistamatta, joten testasin nyt sen. Ihan ok.

Broeder Jacob

Myös suurlähetystöltä tuttu Broeder Jacob toi tällä kertaa maistille Lazarus - sarjansa, jossa on tehty rehellisesti sitä mitä monet panimot tuntuvat tekevän salaa. Tynnyröity olutta niin että tynnyrissä on myös miestä väkevämpää. Armagnac - versiota en maistanut, mutta calvados, viski ja sherryversiot kyllä. Kaikki olivat todella hyviä.

De Meester

Mahtipontisesti nimetty mestaripanimo teki myös aika hyviä oluita. Imperial stout ainakin maistui ihan imperial stoutille.

Brouwerij Het Nest

Het Nest oli myös ennestään tuttu, mutta kaikki oluet eivät. Wild Card oli 50-50 sekoitus flanders rediä ja dark strong alea. Aivan mahtavaa. Se dark strong ale ei ollut hassumpaa itsekseenkään.

Brouwerij Kompel

Kaivosmiespanimo oli ainoa joka oli tuonut maskotin mukanaan. Oluina oli tarjolla vaalea "maanpäällinen", tumma "maanalainen" ja hunajaolut, jonka maistoin. Erinomainen tasapaino, kaikki kunnossa. Hieman häiritsi vain panimojäbän silminnähtävä pettymys siitä kun juuri minulla ei ollutkaan kauppaa tai baaria johon ostaa heidän oluttaan. Paikalla oli sen verran paljon samassa asemassa olevia, että tyypillä oli varmaan aika raskas ilta.

Brouwerij Leysen

Leysenillä oli kolme perinteisempää belgiä, sekä "tornivahti", joka maistui siltä sitä tornia ympäröivältä metsältä. Todella mielenkiintoinen olut. Perustripel toimi myös hyvin.

Brouwerij Maenhout

Maenhout oli tuttu ja kyselin panimojäbältä oliko hän ollut täällä aiemmin. Kuulemma ei. "Mutta olen maistanut oluitanne". "Ah, perhaps it was One Pint Pub?! They visited me with a van once". Kuinkas muutenkaan. Lippulaivatuote Koeketiene oli hyvä, jenkkikollabo Kollusion erinomainen.

Brouwerij The Musketeers

Musketööreillä oli kolme tuotelinjaa. Perinteisemmät Troubadourit (maistoin lippulaiva-Magman), Belgian Legends - sarja, sekä Bucketlist - sarja, jossa one-off oluet on nimetty ihmisten bucketlistoilta löytyvillä termeillä. Maistoin myös viimeisimmästä yhden, mutta Magma oli parempi. Sitä on muuten joskus ollut Vihreässä Haltiattaressa hanassa.

Brouwerij van Steenberge

Gulden Draakeista tuttu Steenberge olikin melko rankka panimo. Pelkästään isoja pulloja (onneksi pieniä kaatoja) ja noin 10 % oluita. Ja hyviäkin vielä. Maistoin uutuudet Brewmasterin, Imperial Stoutin ja rommitynnyröidyn Piraatin, sekä normi-Piraatin. Kaikki hyviä. Ja raskaita.

Van Bulck Beers

Saihan täältäkin bulckiolutta! Wit, mansikalla maustettu wit ja tripel. Kaikki hyviä. Etenkin mansikka-wit olisi loistava kesäolut, sillä se ei ollut ollenkaan makea. Raikas ja marjainen. Oispa mansikka-witiä.

Nyt kun tästä on hiljalleen palauduttu niin ehkä huomenna jaksaisi raahautua Helsinki Beer Festivalille...

Olutta ja diplomatiaa - syksyn vierailu suurlähetystöön

Oli jälleen puolivuosittaisen suurlähetystövierailun aika. Teemana jälleen olut ja juusto, ja tällä kertaa kutsu sisälsi avecin. Otin siis avecin mukaan ja lähdin edustamaan. Mikko Salmi vastasi onneksi esiintymisestä, joten itse muiden bloggarinretkujen kanssa keskityin olennaiseen eli pöytien antimiin. Stadin Panimon tiskillä oli runsaasti himoittua tyrnilambiccia, joka oli edelleen hyvää. Samoin oli Brewseekeriltä löytynyt Rodenbachin Alexanderin uusi vuosikerta, joka loppui kesken jo melko alkuillasta. Toki myös uudelleenbrändätty Rodenbach Classic oli hyvää. Juustoista löytyi maistuvia makupareja belgioluiden, erityisesti Chimayn kanssa, ja paikalle saapuneet kotimaiset panimotkin edustivat varsin onnistuneesti. En muista oliko kutsu ensimmäistä kertaa avecin kanssa, mutta jotenkin hieman täydemmältä suurlähetystö nyt vaikutti kuin ennen. Ei kuitenkaan vielä liian täydeltä, joten en valita. Mukavaa oli ja myös sympaattinen suurlähettiläs tuntui viihtyvän. Näitä voinee siis edelleen odottaa lisää.

Uuden ajan alku - One Pintin Belgian omatuonnit 2018

Hieman hämäävä otsikko, sillä nämä kaksi asiaa eivät liity toisiinsa. Itse postaus kertoo belgitastingista, ihan hetken kuluttua. Sitä ennen pieni käytännön asia. Nokkelimmat huomasivatkin jo että blogin osoite on vaihtunut. Tumblr tuli todettua todella huonoksi ja kankeaksi alustaksi jo kauan sitten, mutta kukapa sitä jaksaisi muuttua muuten kuin pakon edessä. Ilmeisesti GDPR - muutokset jotenkin särkivät koko alustan ainakin hetkeksi, joten siirrytään nyt sitten edes vähän parempaan paikkaan. Aiemmat postaukset tulevat toivottavasti jatkossakin löytymään vanhasta osoitteesta.

Tämän ulkoasu päivittyy sitten joskus kun on aikaa ja intoa.

Matkasuunnitelmaa vailla

 

En tiedä kertooko väliotsikko myös itse tuontimatkasta, mutta ainakin se kertoo tästä tastingista. Olimme sopineet että hakureissun poikkeuksellisesti yksin tehnyt Pintin ja nykyisin myös Paloaseman Panimon omistava Pekka Montin pitäisi tastingin, mutta listaa en tahtonut saada millään miehestä irti. Kun sitten soittelimme maistelua edeltävänä päivänä, emme vieläkään sopineet listaa vaan sovimme että Pekka maistattaisi improvisoidusti panimoilta joilla oli henkilökohtaisesti käynyt. Niistä ainakin tarinaa riittäisi. Suosittelen konseptia jatkossa.

Aloitimme maistelun oikeaoppisesti kevyestä päästä, "Belgian nuorimman panimomestarin", silloin 15-vuotiaan Jan Panneelsin suunnittelema Vrijstaat Vanmol Janimal. Kevyt kesäjuoma olikin oikein maistuva eikä kovinkaan vetinen, vaikka voltteja ei ollut nimeksikään. Vanmol vaikutti kaikin puolin sympaattiselta panimolta, jolta pitänee maistaa jotain muutakin ennen kuin kaapista loppuvat.

Raadin arvio: 3½ (3½ - 4)

Seuraavana saimme eteemme tasapainoisen sourin, jota ravintolapäällikkö Allu sanoi juoneensa enemmän kuin mitään muuta tämän tuontierän olutta. Kyseessä oli Roman Rebelse Strop. Erittäin hyvin omaan makuuni osuva brettainen golden ale, jossa happamuutta oli vähän, mutta tyyliin sopivasti.

Raadin arvio: 4- (3 - 4)

Cnuddellahan on joka reissulla käytävä, joten Cnuddea oli tähänkin tastingiin saatava. Paikalliset eivät kuulemma muuten tätä harvakseltaan pantua herkkua juo juuri lainkaan kun erissä on liikaa laatuvaihtelua. Tastingiin valikoitui hieman Oud Bruinia harvemmin saatavilla oleva Cnudde Bizon, jossa on 2/3 Oud Bruinia ja 1/3 erittäin intensiivistä kirsikkaolutta. Tämä erä oli hieman aiempia laihempi, mutta silti oikein maistuva. Tuoksu kyllä lupasi hieman enemmän kuin maku pystyi lunastamaan.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 4)

Seuraavana oli vuorossa hieman erikoisempi tuttavuus, omakotitaloalueella isossa kliinisessä kellarissa (ei, omistajana ei ollut Dieter Laser) sijaitseva Dok's, joka oli tehnyt Dok's Blond oluestaan kaksi eri versiota. Toisessa maustehässäkkä oli normaalin reseptin takaan kokonaisina, toisessa ("2") rouhittuna. Panimomestari itse ei ollut maistanut näiden välillä eroa, mutta nyt eri versiot laitettiin ammattitaitoisen raadin testiin. Ei löytynyt eroa, ei. Luulin sen ensin löytäväni, mutta sokkotesti osoitti luulon vääräksi. Ihan hyvää tämäkin silti oli.

Raadin arvio: 3½ (2½ - 4-)

Ainoa toiveeni listan suhteen oli että myös Hof ten Dormaalilta maistetaan jotain. Panimo oli ollut positiivinen tuttavuus viime vuoden Helsinki Beer Festivalista lähtien ja tämän omatuontierän listaltakin oli tullut jo pari erinomaista tuotetta maistettua. Lisäksi nuo lasit ovat pirun hienoja. Koska perushapan Zure van Tildonk oli tullut maistettua aiemmin, otettiin maisteluun mukaan tyrnillä maustettu Hof Ten Dormaal Duindoorn. Aivan erinomainen oli tämäkin.

Raadin arvio: 4 (3½ - 4½)

De Kroon on siitä erikoinen panimo, että heidän panimolaboratoriossaan testataan jotakuinkin kaikki Belgian oluet. Hyllyt olivat olleet täynnä Westyä ja kumppaneita. De Kroon Delvaux on olut josta panimomestari pitää sen verran että oli antanut sille oman nimensä. Erinomaisen tasapainoinen vahva belgiale. Vähän kuin Duvel tai Leffe Blonde jossa se vähäkin terävyys on korvattu pehmeydellä.

Raadin arvio: 4 (4- - 4½)

Suurena huipennuksena maistoimme tastingin tunnetuinta panimoa, Liefmansia. Maistettavana oli jo muutenkin erinomaisesta Goudenbandista punaviinitynnyrissä kypsytetty versio, Liefmans Goudenband Barrel Aged. Kompleksi, marjainen, hapan. Aivan mahtava tuote.

Raadin arvio: 4+ (4 - 4½)

Tasting soljui listattomanakin vakaan nousujohteisesti kohti huipennustaan. Voittajaksi selviytyi mainio Liefmans ja Pekalla riitti tarinaa läpi maistelun. En valitettavasti muista jutuista enää puoliakaan, mutta mitäs ette olleet paikalla. Opittepa.

Omat suosikkini menivät jokseenkin raadin suuntaviivojen mukaan. En lähde tällä kertaa Ratebeer-listausta tekemään. Viikonloppuna maistellaan mestarien liigan finaalin ohessa Saimaata. Seuraava postaus siis luultavasti siitä, ellen ehdi aloittaa USA-reissun postaussarjaa siinä välissä.

Ninjaedit: Ja omatuontilista koko komeudessaan löytyy täältä.