24.11.19

Kellareiden aarteita vol. 5


Koska edellinen perinteinen kellarien aarteita - tasting jäi pienehköksi ja seuran väellä oli matkoja kesällä tiedossa, päätimme pitää jo samana syksynä toisen vastaavan. Aiempien raportteja löyty myös täältä ja täältä. Tällä kertaa maistelijoita saapui paikalle seitsemän ja kahdeksaskin liittyi vielä illan aikana seuraan. Maisteltavien oluiden määrä nousi melkoiseksi ja taso pysyi korkealla läpi illan. Raadin arviot on kerätty Untappdista vaihtelevalta määrältä maistelijoita.


Maistelun avasi Kosovosta työmatkalla haettu Peja. Ei mikään kummoinen olut, mutta useimmille varmasti uusi maa maisteltujen listalle. Ei herättänyt suuria tunteita mihinkään suuntaan.

Raadin arvio: 2½ (2 - 3)


Seuraavassakin oli ajatus enemmän uudessa maassa kuin itse oluessa. Insider Craft Hub kollektiivin West Coast IPA UA oli useimmille varmasti se ensimmäinen ukrainalainen olut. Tuoksu toi monelle mieleen urinal caken, maku ei onneksi niinkään. Mutta eihän tämä kovin kummoinen ollut, paljon parempia tuli Ukrainassa kesällä maistettua.

Raadin arvio: 2½ (2 - 3+)

Sitten päästiin lämmittelyjen jälkeen asiaan. Puolasta tuotu Fortuna Komes Porter Malinowy vadelmaportteri olisi varmaan hyötynyt pidemmästäkin kypsyttämisestä, mutta hyvää se oli nytkin. Alkupuraisu toimi lähes kaikilla, mutta makeus alkoi useimmilla vähän tökkiä loppua kohden. Plussan puolelle jäätiin kuitenkin.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4+)


Tsekistä maisteltavaksi oli tuotu Lobec Wild Berry hedelmäsour. Aika makea, ei överihapan, hyvin rapealla karbolla. Tällekin voisi ehkä kypsytys tehdä hyvää.

Raadin arvio: 3+ (2 - 4-)


Sitten päästiin kypsyteltyjen pariin. Fuller's 170th Anniversary Celebration Ale oli ehtinyt kypsyä vuodesta 2015 asti eli nelisen vuotta. Taattua Fuller's laatua, vähintäänkin. Kypsytys oli tehnyt tälle myös hyvää. Erinomainen, mielettömän tasapainoinen, makea ja tuhti.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4+)


Ja mielenkiintoisempaan suuntaan jatkettiin. Tanker Must Kapten BA, mutta koska pullosta puuttui etiketti, varmuudella ei osattu sanoa onko tämä kypsynyt Bourbon- vai punaviinitynnyrissä. Maistelu toki vahvisti tynnyrin olleen punaviiniä. Olut oli ensimmäistä Must Kapten - erää, eli jotakuinkin vuodelta 2015 tämäkin. Ja hyvin kypsynyt.

Raadin arvio: 4 (4 - 4+)


Tämä Tanker Love Will Tear Us Apart oli sen sijaan kypsynyt vasta vuodesta 2016. Aiemmalla maistolla totesin tämän turhan karkeaksi, ja vaikka kypsytys oli hyvin pyöristänyt kulmia, oli niitä jäänytkin. Alkoholi, yrtit ja humala olivat vähän turhan pinnalla vieläkin.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 4-)


Epävirallisena välioluena juotiin New Belgium Fat Tire, worker owned. Ei arvioitu.


Takaisin asiaan. Lervig Barley Wine oli kypsynyt jo vuodesta 2014. Kuten tarra osoittaa, tämän on aikanaan Põhjala tuonut maahan (Viroon). Minusta tästä oli lähtenyt paras terä jo katoamaan. Vähän tunkkaiseksi oli kypsynyt.

Raadin arvio: 4- (3 - 4+)


Virallisena välioluena vuorossa oli Lost Abbeyn Farmhouse Lager, joka oli kuulemma "niin tuore kuin tilaamalla saa", eli parasta ennen - päivä mennyt jo kesällä. Tätähän tämä Amerikan ihmeiden tilailu on. Ihan hyvä olut kuitenkin.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 4-)


Hof Ten Dormaal Blond Beer Armagnac BA oli olut joka oli aikanaan ollut melkoista rulettia avata, sisältö kun saattoi parhaimmillaan lentää Kaapelitehtaan kattoon asti. Tälläkin kertaa olut halusi oma-aloitteisesti ulos pullosta, mutta melko maltillista vauhtia. Ja kyllähän se mieluusti pullosta ulos otettiin, sen verran hyvää tavaraa tämä oli. Vuosikerta tässäkin 2016. 

Raadin arvio: 4- (3 - 4)


Seuraavana Japanin tuliaisia, Yama-Bushi Grand Rouge. Brewed with homegrown and handpicked blueberries and raspberries. Marjaisaa tavaraa, sopivalla happamuudella. Erittäin juotava, jos nyt vähän tylsä.

Raadin arvio: 3 (2- - 4-)


Pahaenteisen kuuloinen Zichovec Orange Milk Power ei tainnut kuitenkaan sisältää mitään erityisen epäilyttäviä ainesosia. Sameaa, sitruksista, makeaa ja vähän hapanta. Vahvat karbot. 

Raadin arvio: 3+ (3- - 4-)


Seuraavaksi tutumpaa tavaraa, Gulden Draak, tosin viskitynnyröity Brewmaster's edition. Ennen pidin Gulden Draakia jotenkin liian viinaisena, mutta nykyään on alkanut toimimaan. Etenkin tämä viskitynnyröity versio on aivan erinomainen. 2018 vuosikertaa.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4)


Jälleen puolalaista, tappelunhaluisen porsaan kuvalla varustettu Kingpin Full Contact Port Wine BA barley wine. Ei tämä ihan kauhean hyvin toiminut. Tynnyröinti meni hukkaan ja perusasiat tehtiin keskinkertaisesti.

Raadin arvio: 3+ (3 - 4-)


Allun tuoma olut olikin melkoinen mysteeri. Ikää useita vuosia, joku Vaatin pilottiolut joka ei koskaan edes päätynyt kaupalliseen tuotantoon. Pienellä Untappd-etsinnällä todettiin että todennäköisesti tämä oli San of A Birch - koivunmahlaolutta. Uskotaan siihen. Siltä se ainakin maistui. Hyvää ja erikoista.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 3.6)


Viime vuoden BrewDog joulukalenterista oli säästynyt Paradox Uncle Duke's, jonka olinkin ehtinyt jo BrewDog Helsingin hanasta maistaa. Ei se mitään, on tämä sen verran hyvää että viitsii maistaa uudestaankin.

Raadin arvio: 4+ (4 - 4+)


Allun pölyisestä kellarista löytyi myös Lagunitas GnarlyWine vuodelta 2015, jota Allu muisti vieneensä aikanaan Fat Lizardin omistajille panimon aloittaessa. Erinomainen barleywine joka ei ainakaan ollut huonommaksi iän myötä muuttunut.

Raadin arvio: 4 (3½ - 4½)


Maistingin lopetti viime kesän Australian matkalta tuotu Moon Dog Captain Raisin Beard. Makeaa, vaniljaista, rusinaista. Hyvää. Ehkä tällekin olisi tosin kypsytys voinut toimia.

Raadin arvio: 4+ (4.2 - 4½)

Ja rusinaparta kiilasi lopussa koko tastingin voittoon! Melkoinen kattaus, ei voi muuta sanoa. En lähde enää omaa top - listaa kasaamaan, hyvä kun sain tämän postauksen kirjoitettua!

No comments:

Post a Comment