Showing posts with label kotiolut. Show all posts
Showing posts with label kotiolut. Show all posts

15.11.21

Kellareiden aarteita vol. 7

Edellinen nyytikestihenkinen kellarien aarteet - maistelu saatiin pidettyä pandemiatilanteen hieman helpottaessa viime vuoden kesällä, silloin seitsemän rohkean raatilaisen voimin. Nyt meitä kerääntyi Helsingin puolelle Casa Urbanan hulppeaan penthouseen jopa yhdeksän, joista tosin yksi joutui jättämään leikin kesken ennen puolta väliä. Tarjolla oli jälleen kerran erittäin laaja skaala juotavaa niin kellareista kuin Alkon hyllyiltäkin.

Tälläkin kertaa maistelun avasi kotiolut, ja vaikka Sonicus ei nyt tominut isäntänä, sieltä se kotiolut oli kuitenkin tullut. Meillä ei ollut edes mitään tietoa mistä oluesta on kyse, jotain kellarista löytynyttä vanha. Todellinen "aarre" siis. Ikä ei tätä jonkinlaista IPA-tekelettä ollut kohdellut kovin hyvin. Funkkia, pahvia, vähän ehkä vihannestakin. Ei arvosanaa, mutta ei jatkoon.

Viime vuoden tapaan maistettiin yksi vuoden 2008 Schlaflyn Bière de Garde (UT ka vuosikerrattomalle 3,63). Säilytysvuosia tullut yks lisää, eikä se tätä ainakaan parantanut ole. Lisäkseni vain yksi raatilainen antoi tälle arvosanan.

Raadin arvio: 3+ (3+ - 3½), 0,26 alle keskiarvon.


Maistelua jatkettiin kevyestä päästä, kun Lehen Väike Punane Draakon (UT ka 3,09) oli ehtinyt jäähtyä tarpeeksi. Yrtti-chili sour ei varsinaisesti kuulostanut kaikkein houkuttelevimmalta vaihtoehdolta, mutta ei tämä oikeastaan huonokaan ollut. Kelpo suunpuhdistaja tuollaisen alun jälkeen. Raadista lisäkseni vain kaksi antoi pisteitä.

Raadin arvio: 2+ (2- - 2,9), 0,87 alle keskiarvon


Hiljalleen oli aika siirtyä parempiin oluisiin. Saksasta tuotu Maisel & Friends Marc's Chocolate Bock (UT ka 3,61) oli juuri mitä saksalaiselta suklaabockilta sopii odottaakin. Hillitty, tasapainoinen, maukas. Tähän saatiin jo 1+4 arviota.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4), 0,17 yli keskiarvon


Ja sitten asiaan. Yksi jäsen, joka joutui turvautumaan Alkon kellariin oman ammottaessa tyhjyyttään, toi juotavaksi Schlenkerlan Eichea (UT ka 3,72). Schlenkerlalla ei voi mennä vikaan, eikä niin käynyt tälläkään kertaa.

Raadin arvio: 4- (3 - 4,3), 0,13 yli keskiarvon


Belgialainen Het Anker on myös yleensä melko varma valinta. Gouden Carolus Classic (UT ka 3,75) on juuri sitä: klassikko. Lämmittävän alkoholinen, maltaisen täyteläinen ja hiivaesterien monitahoiseksi tekemä olut on juuri sellainen, mitä viileään syysiltaan kaipaakin.

Raadin arvio: 4 (4- - 4), 0,14 yli keskiarvon



Maistelun pienin pullo oli aitoa "craft beeriä" Japanista, huomaamattoman näköisestä tokiolaisesta olutkaupasta. Daisen G Beerin Barley Wine 2018 (UT ka vuosikerrattomalle 3,50) johon panimomestari oli laittanut "omakätisen" allekirjoituksensa. Olut oli barley wine, eli se oli hyvää. Joskin ehkä parhaat päivänsä nähnyttä.

Raadin arvio: 3½ (3,3 - 4-), 0,01 yli keskiarvon


Illan ensimmäisen vahakorkkihaasteen tarjosi Mast Landingin ja Van Mollin yhteistyö Treacle Treat (UT ka 4,13). Kyseessä olikin kohtalaisen siirappinen tapaus, mutta ihan hyvällä tavalla. Maistui raadillemme mainiosti.

Raadin arvio: 4+ (4 - 4½), 0,07 yli keskiarvon



Melko takuuvarma panimo on ollut myös Sierra Nevada, jolta maisteltiin tällä kertaa mainion Narwhalin tynnyröity versio (UT ka 4,21). Tämän kanssa saatiin jo vähän enemmän arvioihin hajontaa, kun osa olisi laittanut oluen koko maistelun kärkeen ja osa kaksi tai kolmekin sijaa alemmas. Itselleni viskisyys ja kuiva paahteisuus ei aivan osunut maaliin, mutta hyvähän tämä silti oli.

Raadin arvio: 4 (3,7 - 4+), 0,32 alle keskiarvon


Cool Headin Bourbontynnyröity Masked Wrestler (UT ka 3,92) olikin jännittävä tapaus, sillä Cool Headin todella isot oluet eivät ole juuri osuneet maaliin viime aikoina, enkä koskaan edes maistanut perusversiota luchadorista. Tässä pelot olivat kuitenkin turhia, sillä kyseessä oli varsin mainio olut, jossa mieto chilin polte pelasi hienosti yhteen viskistoutin kanssa. Ei tässä ehkä kolmesta eri chililajikkeesta saatu irti muuta kuin hienoja sanoja pulloon, mutta lopputulos on joka tapauksessa onnistunut.

Raadin arvio: 4 (3,7 - 4+), 0,07 yli keskiarvon


Maistelun päätti kellarin pohjalta kaivettu BrewDogin Abstrakt AB:20 (UT ka 4,06) eli Abstrakt ajalta kun ne kaikki olivat vielä sekä hyviä että päräyttäviä. Kyseessä vieläpä barley winen ja imperial stoutin sekoitus! Pidin tästä hurjasti kun tämä oli tuore, mutta aika oli kyllä nyt karulla tavalla tehnyt tehtävänsä, koska jäljellä oli vain siirappisen makeaa mallaslientä ilman hiilihappoja tai minkäänlaista tasapainoa. Pettymys, vaikka ei tämä aktiivisen pahaa sentään ollut.

Raadin arvio: 3½ (3 - 4), 0,50 alle keskiarvon


Oluet laitettiin maistelun aikana paremmuusjärjestykseen siten, että maistetulle oluelle päätettiin aina demokraattisesti paikka rivistössä kun se oli maistettu. Tällä menetelmällä saatu lopputulos on nähtävissä yllä, ja voittajaksi selvisi siis Schlenkerla, vaikka se hävisikin yhteispisteissä (huom osin vajaa raati) monelle muulle. Yhteispisteissä voiton vei itse asiassa Treacle Treat, jonka oli tyytyminen vasta neljänteen sijaan jonossa.

Maistelun paras: Mast Landing / Van Moll Treacle Treat
Oma Suosikki: Aecht Schlenkerla Eiche
Raadin yliarvostama: Maisel & Friends Marc's Chocolate Bock
Raadin aliarvostama: Lehe Väike Punane Draakon

4.11.19

Olutkulttuuriseuran 10-vuotisjuhla


Olutkulttuuriseura juhli tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan. Juhlavuodesta oli tarkoitus tehdä juhlava muutenkin kuin vuosijuhlan osalta, mutta lopulta päädyttiin pitämään oikeastaan vain se vuosijuhla ja samana päivänä pidetyssä syyskokouksessa virtaviivaistamaan toimintaa, koska kenelläkään ei ole aikaa järjestää aiempien tavoitteiden mukaista määrää toimintaa.


Vuosijuhlaan paikalle saapui kuitenkin varsin hyvä määrä väkeä, sillä ilmoittautuneita oli 24 ja vain yksi joutui jättämään juhlan väliin. Useita aiempiakin vuosijuhlia isännöineseen Cafe Alvariin saatiin heti alkuun hyvä tungos kun kehotin juhlaväkeä hakemaan kurkunkostuketta.


Ohjelmaa oli tällä kertaa hieman aiempia vuosia vähemmän. Presidentti Välimaa piti juhlapuheen ja jäsen Tyni lyhyen esityksen. Tämän jälkeen keskityttiin ruokaan ja juomaan. Alvarin normaalisti loistava ruokapuoli ei ollut ehkä aivan edellisvuosien tasolla, mutta nälkä ei ainakaan kenellekään jäänyt.


Viime vuoden juhlassa tarjolla olleita kotioluita oli jäljellä muutama pullo, mutta näistä ehkä vain Stadin Stydein Stout oli parantunut vuoden aikana. Muiden kohdalla oli hyvä että juomat tuli juotua kun ne olivat parhaimmillaan.


Tulorekisterisähläyksen välttämiseksi viime vuosien palkinnon sisältänyt kotiolutkilpailu oli muutettu vain "kotiolutfestivaaliksi", johon seuran jäsenten kotipanimot toivat tuotteitaan muiden nautittavaksi. Perinteisen laadukas Panimo Duuni onnistui jälleen, XOKS German Lager oli mainio. Pääkaupunkiseudulta kannettiin Sonicus - kotipanimon ESB, joka oli myös varsin juomakelpoinen. Lisäksi perinneolutammattilainen Mika Laitinen toi erästä Norjassa pidettyä tapahtumaa varten kehitettyä sahtia, joka taisikin olla illan ainoa loppuun asti juotu juoma. 

Ilta jatkoi perinteiden velvoittamana paikallisissa olutravintoloissa. Ensi vuonna vuosijuhla järjestetään ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulla. Jäämme odottamaan osallistujamäärää pelonsekaisin tuntein.

31.5.18

Kotioluttasting / bottleshare

Kotiolutharrastus on levinnyt jo siinä määrin myös Olutkulttuuriseuran Helsingin jaoston jäsenistöön että päätimme pitää maistelutilaisuuden jotta panomiehet pääsevät eroon tuotteistaan. Panotaidottomat toivat muuta maisteltavaa. Maistelun odotetuin panomies sekä varasi maistelun päälle itselleen työvuoron että unohti kertoa paikalle saapuvalle kollegalleen mistä oluitaan voisi löytää tuotavaksi. No, onneksi juotavaa silti riitti.


Pääosan maistelluista oluista oli tehnyt Teddy Bay Homebrewing nimeä käyttävä jäsenemme. Ensin saimme maisteltavaksi Kestiolut - nimeä kantavan pale alen sekä kuivahumaloidun version samasta tuotteesta. Toimeksiantona oli kuulemma ollut "olut joka ei maistu miltään". Onnistuminen on hieman kyseenalaista, hyvä dokabiliteetti näissä ainakin oli.

Raadin arvio: 3 (3- - 3+)
Raadin arvio (kuivahumaloitu): 3+ (3- - 3½)


Pale ale - sarja jatkoi Sonicus - kotipanimon Dead Pony Club - kloonin toisella erällä. Selvästi aiempaa hedelmäisempi. Myös oikein helppo juotava.

Raadin arvio: 3+ (3 - 3½)


Tummien oluiden pariin siirryttiin kahvi-milkstoutilla, josta jäi kahvi pois. Kahvin tilalla satsiin tuli bourbon - tammilastuja ja kauran virkaa toimitti Nalle - pikapuurohiutaleet. Lopputuotos on nimeltään Fakemeal Bourbon BA. Tasapainoinen ja onnistunut tuotos.

Raadin arvio:  (3+ - 3½)


Sonicuksen yritys samaan genreen oli omien sanojensa mukaan epäonnistuminen joka opetti mitä ei kannata tehdä. Kaikkien yllätykseksi Koodinimi Turbulenssi olikin kehittynyt pullossa erinomaisesti ja maistui oikein mainiolta, jos vain pitää vahvoista milk stouteista.

Raadin arvio:  (3+ - 4-)

Väliin vähän skottilaista. Versionumerointi meni allekirjoittaneen takia pieleen. Tämän piti olla 0.2, mutta virallinen nimi on nyt sitten Wee Heavy 2.0. Sieltä tyylin raskaammasta päästä 9.5 - volttisena.

Raadin arvio:  (3½ - 4-)


Himabissekisassakin kuulemma hyvät arviot saanut Kaamos - stout olikin vielä parempi. 9.5 - volttinen stout joka ei ole makea eikä vahvasti humaloitu vaan pelkästään tasapainoisen roteva, on harvinaisuus ihan kaupallisten oluidenkin piireissä. Tykkäsin.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4)


Tämäkin olut oli kuulemma aikanaan pärjännyt kotiolutkilpailussa... etikettikategoriassa. Panijansa ensimmäinen tuotos koskaan, ja sen viimeinen jäljellä oleva pullo. Ikä ei ollut kohdellut vanhaa nallea pelkästään hyvin ja Mustana, kiitos olikin aika epätasapainoinen, joskin edelleen aivan juotava tapaus.

Raadin arvio: 3 (2½ - 3½)

Illan viimeisenä hitaana juotiin Fakemealin "tynnyröimätön versio". Hyväksi todettiin.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4-)

Kotiolutraadin voittajaksi selvisi siis Teddy Bayn erinomainen Kaamos.



Loppuilta saunottiin ja juotiin muutama erinomainen jakopullo (Oud Beersel Green Walnut 4- (3-4½), Breakside Wanderlust 4 (4--4+) ja Wild Beer Tepache  (3-4)) sekä muutama vähän vähemmän erinomainen olutcocktail.

Syksyllä luvassa vielä tasokkaampi bottlesharing kun perinteikäs Kellarien aarteita - tasting järjestetään jossain päin pääkaupunkiseutua. Ja huomenna luvassa luultavasti Alkon erikoiserän sokkoarviot. USAn reissun osa 2 sitten joskus loppuviikosta tai jotain.