Showing posts with label plevna. Show all posts
Showing posts with label plevna. Show all posts

12.8.24

Alkon elokuun erikoiserä sokkona

Pruuviin tuli jo perinteeksi muodostuen mentyä ilman minkäänlaista ennakkovalmistautumista, joten en tiennyt että erikoiserää tässä pääosin maisteltiin, enkä siis osannut myöskään teemaa arvata. Enpä kyllä olisi arvannutkaan, ei sen puoleen.


Olut 1

Ihan miellyttävä aloitus. Samea keltainen. Tuoksu kuivahko, vähän hedelmäinen. Maku katkera, vähän hedelmäinen, maltainen, kokhtalaisen katkera. Aivan hyvä. Ehkä joku bock?

Ostaisin

Oli: Põhjala Laager 3.7/5 / 4,7 % / 2,98 € / 0,44 l

No joo, ei mennyt kaukaa ohi. Yllättävän vähän voltteja, tai käännetään niin päin että aika runsas maku.

Olut 2

Hieman samea punaruskea, vaahto hieman rusehtava. Tuoksussa kahvia, paahdettua mallasta, ehkä hitusen melassia. Maku kuiva ja katkera, paahteinen, vähän kahvinen. Humalaakin lopussa ihan riittämiin. Ihan ok tämäkin, joku kuiva stout?

Ostaisin

Oli: Hoppa Black Lager 3.5/5 / 6,5 % / 4,49 € / 0,33 l

Tämä olikin vanha tuttavuus, jota olen tainnut aina maistaa vain sokkona (pari kertaa Suomen Paras Olut kisassa). Ei ihan yhtä hyvä kuin viimeksi, mutta edelleen hyvä.

Olut 3

Hieman samea tämäkin, kultainen, korkea vaahto. Tuoksu makeahko, hieman banaaninen. Maussakin makeutta, banaania, vehnää, vähän humalaa. Ihan kelvollinen hefeweizen, voisiko olla jopa kotimainen? Ei kuitenkaan ihan tarpeeksi hyvä, joten 

En ostaisi

Oli: Schneider Weisse Tap 1 Helle Weisse 3.3/5 / 4,9 % / 3,89 € / 0,5 l

Schneider on kyllä takuuvarma suorittaja vehnäoluiden saralla, mutta tämä Tap 01, joka oli minulle jopa ennestään tuntematon, ei kyllä kuulu heidän mielenkiintoisimpiin tuotteisiinsa. Tyylinmukainen ja puhdas kuitenkin - sikäli kun Helle Weisse nyt jotain tarkoittaa.

Olut 4

Kirkas, vaalean keltainen. Tuoksu makeahko, puhdas, maltainen. Maku samoin. Hieman katkera, hieman vetinen. Lähinnä tästä tulee joku huono pils mieleen. En edes yllättyisi valtavasti jos paljastuisi alkoholittomaksi, sen verran ohut on runko. Alkoholittomana toki pisteet hieman nousisivat.

En ostaisi

Oli: Bitburger Premium Pils 2.3/5 / 4,8 % / 3,89 € / 0,5 l

Kai tämä jonkinlainen klassikko on, tai ainakin klassiselta valmistajalta, mutta ei kyllä tyylin parhaimmistoa. Puhdas ja virheetön toki, kuten odottaa sopii, mutta ei se aina mielenkiintoista tai edes nautinnollista olutkokemusta takaa. Olin maistanut tämän Ratebeeriin kymmenen vuotta sitten konferenssin posterisessiossa Bostonissa. Nyt voin kyllä odottaa seuraavat kymmenen vuotta ennen kuin maistan uusiksi.


Olut 5

Kirkas kultainen. Tuoksu kuivahko, maltainen, puhdas. Maku kuivan maltainen, puhdas, melko katkera. Aika peruslagerilta tämä tuntuu. Ei valittamista, ei kehumista.

En ostaisi

Oli: Veltins Pilsener 3.0/5 / 4,8 % / 3,95 € / 0,5 l

Onhan tämä jo pykälää tai kahta edellistä parempi saksalais-pilsner, vaikkei ihan tyylin aatelia tämäkään. Myös tuttu, tämä vain kuuden vuoden takaa.

Olut 6

Kirkas keltainen. Tuoksussa vähän hedelmäistä mallasta. Maussa hedelmäistä ja hyvin katkeraa mallasta ja reippaasti peräkärryä. Kevyen puoleinenhan tämä on, mutta ei huono. Joku pale ale lienee.

En ostaisi

Oli: Plevna Nectar Pils 3.4/5 / 5,0 % / 4,49 € / 0,33 l

Nyt kyllä hedelmäisyys hieman yllätti, mutta kaipa tämä ihan pätevä pils kuitenkin on. Jopa revittelevä ottaen huomioon panimon.

Olut 7

Sameahko vaalean keltainen. Tuoksu lähes sitruunamehua, vähän mallastakin seassa. Saa epäilemään Radleriksi. Maku myös hyvin sitruunainen, mallasta enemmän kuin tuoksussa humalaakin. Ei tämä Radler sentään ollut, eikä sourikaan. Joku lemon pale ale lienee. Mielenkiintoinen, mutta ei oman suun mukainen tässä vaiheessa.

En ostaisi

Oli: Uiltje Juicy Lucy 3.0/5 / 5,5 % / 3,99 € / 0,33 l

Tämä pääsi kyllä yllättämään, sillä Uiltje on panimo jonka tuotteista yleensä pidän ja joita ostan kaupoista melko luottavaisin mielin. Tämä olisi kyllä ollut pettymys ostettuna.

Olut 8

Sameahko meripihka, rusehtava vaahto. Tuoksu makeahko, paahteinen, mausteinen. Maussa makeahko paahteista mallasta, mausteita, humalaa. Vähän on hankala sanoa mitä tämä on, vaikka ihan kelvollinen onkin. Joku dark lager tulee mieleen, joskin puhtaus ei ole siellä päinkään joten ei ehkä kuitenkaan lager.

En ostaisi

Oli: Theakston Old Peculier 3.5/5 / 5,6 % / 4,99 € / 0,44 l

Old Alehan se tietysti oli. Ei ihan tyylin parhaimmistoa, mutta näin hyvässä tyylissä tällainen keskitason suorituskin on ihan OK.


Olut 9

Kirkas kultainen. Tuoksu katkeran maltainen. Maku erittäin katkera, maltainen, humalaa toki löytyy lopusta. Joku tupla West Coast IPA tästä tulee lähinnä mieleen, joskin se pihkaisuus ja hedelmäisyys uupuu. Ei varsinaisesti huono, mutta ei nyt oikein osu.

En ostaisi

Oli: De Ranke Guldenberg 3.5/5 / 8,0 % / 4,99 € / 0,33 l

Laadukkaan panimon kehnomman pään tuote. Ehkä tämä jossain tilanteessa tulisi ostettua, mutta ei ole rikos jättää hyllyyn. Oli myös vanha tuttu ja säkällä annoin tasan samat pisteet kuin vuosia sitten.

Ja tässähän oli tosiaan erikoiserä teemalla Olutta pöytään! eli loppukesän ruokapöytään ruokaoluita. Oluet 5, 6 ja 7 eivät tähän kuuluneet vaan olivat vakiovalikoiman tuotteita, vaikka etenkin 5 ja varauksin 6 istuisivat teemaan mainiosti. Sen sijaan tämän Guldenbergin jättäisin ruokapöydästä pois, koska tämähän on kuin hyvä saison jonka ruokajuomakelpoisuus on pilattu kottikärryllisellä humalaa. Tällaiset katkerot eivät yleensä ole harmoniassa oikein minkään ruoan kanssa. Muuten erikoiserän ajatus oli minusta sieltä paremmasta päästä, jos nyt toteutus jättikin vähän toivomisen varaa.

2.8.21

SOPP Helsinki 2021

Pandemian aikana mihin tahansa isoon tapahtumaan osallistuminen mietityttää, mutta mini-SOPP oli viime vuonna varsin väljä etenkin alkupäivästä, ja SPO-tuomarit saivat ilmaisen sisäänpääsyn lasin kera, niin päätin käydä vähintään tarkistamassa ruuhkatilanteen. Ilokseni huomasin että tapahtuma oli ainakin keskiviikkona ja torstaina koko ajan todella väljä. Tästä on isolta osin kiittäminen toista kertaa vuoden 2019 jälkeen käytössä olevaa uutta aluetta. Ihmiset löytävät hieman piilossa olevan festarin ehkä hieman huonommin, ja ennen kaikkea tilaa on valtavasti. Hieman tosin kaipaisin tällaiseen tilaan modernimpaa aluesuunnittelua kuin tällaista "kaikki kaljat reunoille, vähän ruokaa keskelle" konseptia, jossa alue tuo mieleen lähinnä aavikon. No, aavikolla janottaa joten ehkä tämä oli tarkoituksellista.


Käytössäni oli tänä vuonna mainiosti toiminut kahden lasin taktiikka, jossa aiemmilta vuosilta säästyneeseen pikkulasiin lähti joka kierroksella desi jotain vahvaa ja isompaan pari desiä miedompaa. Vahvoja riitti kyllä jopa yli oman tarpeen ja maisteluinnon. Etenkin Makulla torstaina. Olutjäätelöäkin löytyi, tällä kertaa Forssasta.








Sää oli ajoittain sateinen, mutta tässä tapahtumassa on onneksi aina ollut reilusti katettua tilaa, eikä se nytkään loppunut kesken. Pöytiä kannettiin katosten alle lisää sateen aikana, jotta yksittäiset pöydät eivät ruuhkautuneet. Saatiinpa samalla paikattua hieman vesipisteen puutetta, jonka perustelua pandemialla en ihan täysin kyllä ymmärrä.



Ruokatarjonta oli jälleen pelkistetyn hyvä, vaikka Langos saisikin olla tarjolla jokaisella olutfestarilla. Testasin perinteisen Atomin lisäksi yhden Hellman'sin hodarin ja Nordic Smokeryn tacosetin. Jälkimmäinen oli hieman hintavampi, mutta myös selvästi kolmikon maistuvin annos.

Pandemia-aikana kun ei laseja viitsi jakaa, on hieman hankalampi päästä suuriin maistelumääriin. Tänä vuonna kahdella päivävisiitillä saldoksi kertyi 26 olutta 15 panimolta. Ei huono!

SOPP Helsinki 2021 Top 5:

- Olu Bryki Raumin mallassahdit ovat aina hinnastaan huolimatta maistamisen arvoisia, ja tämä uutuus oli erinomainen. Puolukka toimii tässä vielä paremmin kuin voisi kuvitella.
- Sonnisaaren vuosikerta-NEIPA nousi tällä kertaa vahvojen liemien rintaman yläpuolelle.
- Makun torstain överivahvan kauttauksen mieleenpainuvin.
- Tumma kuin stout. Maukas ja intensiivinen.
- Maistoin tätä tynnyrimonsteria nyt ensi kertaa. Ei taida enää olla Maistila-kollabo, mutta resepti ei ole tainnut kauheasti muuttua joten miten sen nyt ottaa. Onneksi oli desin lasi.

SOPP Helsinki 2021 kunniamaininnat:

Maistelujärjestyksessä.

- Turpaanvetokatkerot.
- Erinomainen ohraviini ehkä festarin parhaalta tiskiltä.
- Jos joku hiilihapotus sahdille sallitaan, se on nitro. Ei sahti sitä tarvitse, mutta toimii näinkin.
- Tyylien kuningas Lammin omintakeisella twistillä.
- Parempi Hiisin kahdesta hyvästä uudesta tynnyrisourista.

SOPPin alla ja aikana oli keskustelua siitä, onko festari jäänyt ajastaan jälkeen. Ehkä joiltain osiltaan onkin, mutta pääasia, eli oluet, olivat kyllä tänäkin vuonna kovassa tikissä. Makuja löytyi kokeilevasta turvalliseen, ja selkeät epäonnistumiset loistivat poissaolollaan. Omista Ratebeer-arvioistani heikoin oli 3.1 ja keskiarvo 3.79, joka on todella korkea. Vaikka muiden paikkakuntien SOPPit jäänevät väkisinkin tasoltaan tästä hieman, voi tapahtumaa silti tänäkin vuonna suositella.

2.11.20

Alkon marraskuun erikoiserä sokkona


Aiemmissa blogipostauksissa dokumentoitu lomareissu meni yhden pruuvin päälle, mutta nyt ehdin taas sopivasti paikalle marraskuun erikoiserää maistelemaan. Teemana oli taas pienpanimoiden taidonnäytteet, tämä aiemmasta megaerästä useampaan pienempään erään jaoteltu perinne. Olin tällä kertaa onnistunut unohtamaan tuon teeman maistelun ajaksi, joten arvaukset ja kommentit on siis tehty tiedostamatta että kaikki oluet ovat kotimaisia.

Olut 1

Kirkas kuparinen. Ei vaahtoa. Tuoksu vähän tummaa hedelmää, alkoholia. Maku melko hapan, kompleksin hapan. Marjainen. Ehkä joku Rodenbach? Aivan hyvä kuitenkin.

Ostaisin

Oli: Fiskarsin Floridus, 3.7/5 / 7,7 % / 24,95 € / 0,75 l

Tämän olisin saattanut jopa tunnistaa, jos olisin muistanut teeman. Sen verran uniikki olut tämä kuitenkin kotimaisista on, ja tuttu viime vuoden keväältä jo. Ostaisin kyllä, mutta mieluusti suoraan panimolta vähän halvemmalla ja isomman osan panimolle maksaen. On tällä kyllä sielläkin hintaa.

Olut 2

Kirkas vähän edellistä tummempi kupari. Tuoksu mausteinen, vähän makea, vähän alkoholinen. Maussa makeahkoa mallasta, vähän mausteita, alkoholia, reiluhkosti humalaa. Kai tämän on joku jouluolut oltava. Tai barley wine.

Ostaisin

Oli: Kimito Ryewine, 3.7/5 / 9,5 % / 5,76 € / 0,33 l

Tyylin arvaus meni ihan kelvollisesti kohdalleen. Oikein hyvä olut, eikä edes hinnalla pilattu. Hyvä että Kimitolta saatiin välillä tähän käsityöläissarjaan myös onnistuminen.

Olut 3

Kirkas, aiempia vaaleampi, meripihkainen. Tuoksu makeaa mallasta ja käsisaippuaa. Makukin aika saippuainen. On siellä jotain makeaa maltaisuutta ja reilusti katkerohumalaa seassa. Aika sekava.

En ostaisi

Oli: Ruosniemen Mahtaja, 3.9/5 / 10,0 % / 4,99 € / 0,33 l

Olen itse asiassa pitänyt tästä todella paljon aiemmin, ja pidin nytkin kun maistoin uudestaan tietäen mitä maistan. En tiedä miksi mielikuvan ja ennakko-odotuksen vaikutus on juuri tämän oluen kohdalla niin vahva. Ehkä siksi, koska tyyli on hieman odottamaton ja vaikea. Ostaisin sittenkin.

Olut 4

Erittäin tumma ruskea. Tuoksu paahteinen, katkera, vähän yrttinen. Maussa kuivaa paahteisuutta, yrttejä kuin Jägermeisterissa ja rapea humalointi. Ei helpoimmasta päästä, mutta ei huonokaan.

En ostaisi

Oli: Plevna Siperia, 3.1/5 / 8,0 % / 5,96 € / 0,33l

Se pakollinen sokkoylläri. Totta puhuen kyllähän tätä kannattaa ostaa, mutta ehkä se vahvempien oluiden seura ei nyt tehnyt tällä kertaa tälle palveluksia.

Olut 5

Tumma ruskea, viskoosi. Tuoksussa paahteista mallasta ja ehkä häivähdys kahvia. Maussa kuivaa paahteisuutta, kahvia, humalaa. Karkean puoleinen on tämäkin, mutta edellistä parempi.

Ostaisin

Oli: Olaf Northern Comfort, 3.5/5 / 11,0 % / 5,95 € / 0,33 l

Tätähän olisikin kotona ollut panimolta haettu pullo odottamassa. Aika odotusten mukainen Olafin tuotteeksi. Hyvä, muttei erinomainen.

Olut 6

Tumma ruskea, ei ihan niin viskoosi kuin edellinen ja vaahdostakin näkyy häivähdys. Tuoksussa makeahkoa paahteista mallasta, rusinaa, joulumausteita. Maussa jatkuu sama toimiva makean paahteisen maltaan, tumman hedelmän ja joulumausteiden liitto. Kylkeen on liittynyt hitusen sherryä tai konjakkia. Makea, mutta oikein mukava jälkiruokaolut. Vahvuus tuntuu, mutta ei huonolla tavalla.

Ostaisin

Oli: Mufloni Bourbon BA Piparitaikina Stout, 3.9/5 / 11,0 % / 16,99 € / 0,75 l

Makea ruskea viina oli sitten kuitenkin bourbon. Piparitaikinaan päin ne joulumausteet kieltämättä kallistuivat. Erinomainen valinta joulupöydän jälkkäriksi.

Olut 7

Tumma ruskea, jälleen melko viskoosi. Tuoksussa paahteista mallasta ja voimakasta... jotain. En osaa aluksi sanoa onko se tumma suklaa vai kahvi, mutta kahvi varmaan kuitenkin. Maussa toistuu sama vahva esanssi ja pyöritellessäni olutta suussa huomaan sen alkavan polttaa. Se oli chili! Ja voimakas sellainen. Tämähän on yksi parhaita chilioluita joita olen juonut. Oikein mainio.

Ostaisin

Oli: Hiisi Kipinätär, 4.0/5 / 11,0 % / 6,90 € / 0,33 l

Olin tämän maistanut ennenkin ja pitänyt. Nyt pidin vielä enemmän. Markkinointitekstin "kevyen chilinen" on kyllä understatement. 


Sellainen erikoiserä. Oikein hyvä sellainen. Keskivahvuus myös kohdallaan. Kyllähän tämä oli Alkon parhaita erikoiseriä toistaiseksi.

Marraskuun erikoiserän kouluarvosana:

Aihe: 7½
Sisältö: 9
Mielikuvitus: 9
Kokonaisarvosana: 8½

8.8.20

Alkon kesän ensimmäinen sokkopruuvi

Myös Alkon olutpruuvit joutuivat koronan uhriksi keväällä ja nyt on sitten hieman kirittävää. Siksi tässä kesän pruuvikauden avanneessa olikin lähinnä kevään aikana tulleita uutuuksia ja viikon päästä päästään sitten paremmin kiinni tuoreempiin uutuuksiin. En itse kuitenkaan juurikaan Alkossa koronan aikaan vieraillut, joten minulle tässä oli uusia oikein hyvin. Korona oli Alkossa huomioitu esimerkillisesti, tiloissa oli erittäin väljää ja juomat oli katettu valmiiksi pöytiin. Mukana myös (tämä selvisi minulle vasta maistelun jälkeen) seuraava erä "Pientuottajien taidonnäytteet" erikoiserää, eli vanhaa käsityöläissarjaa. Oluet maisteltu siis ilman täkään ennakkotietoa, sokkona.


Olut 1

Lähes väritön, kuin lasten siideri. Tuoksu ja maku hyvin viljaista mallasta, hieman väljähtänyttäkin. Tuskin tämä alkoholiton on kuten ulkonäöstä veikkasin, mutta tuo mieleen lähinnä Budweiserin.
En ostaisi
Oli: RPS Comono Mexican Lager 1.9/5 / 4,6 % / 3,21 € / 0,33 l
No, maanosa osui kohdalleen. En tiedä mikä kännissä ja läpällä idea tämä on ollut, mutta ei naurattanut.

Olut 2

Hieman ruma samea tumman keltainen. Tuoksu melko katkera. Maku katkeraa mallasta, käynyttä hedelmää, vähän humalaa. Ei ole kummoinen tämäkään. Joku euro-IPA.
En ostaisi
Oli: Fiskarsin Ariana Vehnä 2.6/5 / 6,2 % / 4,46 € / 0,33 l
Ei ollut euro-IPA, mutta ei oikein onnistunutkaan. Miksi tästä on noin vahva pitänyt tehdä? Se selittää ison osan heikkoa kokemusta minusta tällä tyylillä.

Olut 3

Kaunis tumman meripihkainen, kirkas. Tuoksu aika makea, alkoholikin puskee läpi mutta ihan mukavalla tavalla. Maku yllättäen selvästi kuivempi ja ohuempi. Vähän pihkaa ja katkera jälkimaku. Omituinen tapaus. Joku amber ale.
En ostaisi
Oli: Hitachino Nest Amber Ale 3.1/5 / 6,0 % / 3,99 € / 0,33 l
Tyyliä nyt ei ollu mitenkään haastava arvata, tuottajaa en kyllä olisi arvannut. Tämä oli siis ainoana "Mielenkiintoinen Japani" teemalla tässä pruuvissa. Olin maistanut 8 vuotta sitten viimeksi ja pitänyt hieman enemmän, mutta aika sama oli arvio nyt kuin silloin.

Olut 4

Hieman samea kullanoranssi. Tuoksu mukavan pehmeä, makea ja hieman hedelmäinen. Maussa samaa trooppista hedelmää, vähän makeutta, humalaa. Paras tähän asti. Maut sinänsä ihan jiirissä mutta vähän laimeaksi tämä lopulta jää. APA.
En ostaisi
Oli: Maku Brewing MakuRIPA 3.3/5 / 5,7 % / 3,69 € / 0,33 l
"Vähän laimeaksi jääminen" on Makun oluille tyypillistä. Joku toinen, tai minäkin jollain toisella kertaa, toki kutsuisi sitä tyylikkyydeksi. Tällä kertaa näin päin.

Olut 5

Hieman samea meripihkainen. Tuoksu tässäkin aika makea. Leipää ja hedelmää, vähän kuin hedelmäkakkua. Maussa vahvaa tekemistä, hedelmää, makeutta, reipas peräkärry. Veikkaan että tämä on jonkun astetta kovemman tekijän IPA.
Ostaisin
Oli: Plevna Smörre Ruis IPA 2020 3.7/5 / 5,6 % / 4,64 € / 0,33 l
No niin, tosiaan oltiin kovemman tekijän tuotteen kanssa tekemisissä. Koskipanimo ei petä, eikä pettänyt tälläkään kertaa. Tämä oli vielä jonkin verran parempi kuin muistelin.

Olut 6

Oikeastaan niin lähellä edellistä, että piti varmistaa etten maistanut samasta lasista uudestaan. Meripihka, hedelmä, peräkärry. Mitenhän lähelle edellistä sitten lopulta menee?
Ostaisin
Oli: Top Fuel Garage Special NEIPA 3.7/5 / 6,2 % / 4,99 € / 0,33 l
Että mitä? NEIPA? Katsokaa itse tuosta isosta kuvasta miltä se näyttää, mutta en olisi NEIPAksi lukenut ulkonäön, tuoksun, tai maun perusteella. Hyvä olut silti, ei siinä. Mutta ei tosiaan oltu kovin lähellä edellistä, paperilla.

Olut 7

Kirkkaan keltainen, hieman samea. Odotan hedelmäsouria, mutta kyllä sieltä tuoksun perusteella on jotain IPA-viritystä tiedossa. Ylimakea, käynyttä hedelmää, alkoholikin vähän puskee läpi. Ei herätä lupauksia. Maku on hieman parempi. Vähän makea, vähän hedelmäinen, reilusti katkerampi kuin odotin eikä erityisen viinainen. Tasapainossa tämä ei ainakaan ole. IPAa joltain tanskalaiselta trendipanimolta tai kotimaiselta vähemmän trendikkäältä.
En ostaisi
Oli: Masis Meadows of South Pacific DDH IPA 2.9/5 / 6,6 % / 6,66 € / 0,33 l
No siinä ja siinä onko Masis trendikäs, jotain vähän vanhempaa kotimaista veikkailin kuitenkin. Perkeleellisellä hinnalla tätä ainakin on paiskattu, joten pysyn mielipiteessäni, jääköön hyllyyn.

Olut 8

Kirkas oranssi ulkonäkö tuo mieleen lähinnä Irn-Bru limonadin. Tuoksu rehellisempää olutta, hieman mäntyistä makeaa mallasta. Turhake-IPA.
En ostaisi
Oli: Sonnisaari Randy West Coast IPA 3.1/5 / 6,4 % / 5,42 € / 0,33 l
No en ihan tällaista hutia odottanut Oulun herroilta. Mutta sellainen sieltä kuitenkin tuli.

Olut 9

Hieman samea punainen. Tuoksu erittäin makea ja hieman hapan. Taitaa olla kirsikkaa marjana. Maussa kirsikkaa, vähän vähemmän makeutta ja yllättäen myös vähän katkeruutta. Näin paikalle tullessani vahingossa kun yhteen lasiin kaadettiin vihreästä Ruosniemen tölkistä jotain, niin tämä lienee sitten se Ruosniemen Sour Cherry?
Ostaisin
Oli: Ruosniemen Raspberry Sour Ale 3.3/5 / 4,9 % / 4,48 € / 0,33 l
Vadelma, kirsikka, mitä näitä on. Helppoa se arvaaminen kuitenkin on jos näkee tölkin ennalta. Mutta tämä on kuitenkin aivan hyvä olut. Arvostin vajaa kuukausi sitten Pintin terassilla tämän vielä paremmaksi, mutta edelleen hyvä.

Olut 10

Kirkas vaaleankeltainen. Tuoksu hapan, jollain hedelmällä jota en aivan osaa nyt tunnistaa. Kai se sitruunaa on. Maku menee enemmän sinne happaman sitruunamehun puolelle. Ei kovin miellyttävä. Tämä saattoi myös olla se Ruosniemen tölkki.
En ostaisi
Oli: Coolhead Cucumber Sour 2.3/5 / 4,0 % / 4,81 € / 0,33 l
Tietysti, kurkkuhan se. Mutta ei tämä silti kovin hyvä ole. Olen maistanut ennenkin ja ollut pettynyt, nyt olin vielä pettyneempi. Pitäisi olla kaikki ainekset hienoksi juomaksi, mutta kun ei lähde niin ei lähde.

Olut 11

Kirkas tumma meripihka. Tuoksussa makeaa mallasta, karamellia, tummaa hedelmää. Maku jatkaa samoilla linjoilla ja bändiin liittyy mäntyä, reilusti lämmittävää alkoholia ja tuhti humalointi. Tämä on todella hyvä. Näin jonkun kädessä mustan barley wine pullon, mahdollisesti Mallaskoskelta. Tämä lienee se. Erittäin laadukas barley wine.
Ostaisin
Oli: Mallaskoski Barley Wine 4.1/5 / 12,0 % / 6,98 € / 0,33 l
On tällä hieman hintaakin, mutta kyllä tästä sen voi maksaa. Mainio olut, joka oli jälleen helppo arvata kun näki pullon etukäteen.

Olut 12

Kirkas hailakka kultainen. Tuoksussa lähinnä humalaa ja mallasta, ehkä vähän alkoholiakin. Maku lähinnä katkeraa ja kevyttä mallasta ja vähän humalaa. Tässä ei kyllä ole luonnetta edes nimeksi. Mitä lienee vahvaa eurolageria.
En ostaisi
Oli: Hiisi Kuu White Wine Pale Ale 2.7/5 / 8,0 % / 4,90 € / 0,33 l
Tälle täytyy kyllä antaa toinen mahdollisuus. Valkoviini on hyvin haastava yhdistelmä tällaisen kevyehkön pale alen kanssa, mutta nyt kun sen tietää, tästä voisi kuitenkin saada jotain irti. Hintakaan ei ole paha. Eli ehkä ostan vielä kerran, mutta sokkona ei kieltämättä vakuuttanut ollenkaan.

Olut 13

Pikimusta olut joka ei paljon valoa läpäise. Intensiivinen tuoksu makeaa paahteista mallasta, tummaa suklaata, kahvia. Maku hyökkää kielelle omituisella, lähes lihaliemimäisellä suutuntumalla. Muuten aika lailla samat maut kuin tuoksussa, mutta tuo suutuntuma häiritsee todella paljon. Saattaa kolahtaa jollain toisella maistolla, mutta nyt ei yhtään.
En ostaisi
Oli: Mufloni Rhumperial Stout 3.4/5 / 11,0 % / 5,48 € / 0,33 l
Kyllä tälle se toinen mahdollisuus täytyy antaa, kun hinta ei vahvuuteen nähden ole kauhean paha. Intensiivinen rommi tässä varmaan häiritsi, kun en sitä tuoksusta vielä osannut odottaa. Nimestä myös plussaa.

Maistelin myös kaksi siideriä, jos satuit ihmettelemään noita kahta rivistä sivussa olevaa lasia. Sokkona nämäkin.

Siideri 1

Melko haalea väriltään. helmeilevät hiilihapot. Vahva omenan tuoksu, puolikuiva tasapainoinen maku. Kelpo kamaa. Voisi olla Fiskarsistakin. 
Ostaisin
Oli: Maku Sinnepäi Omenasiideri 3.5/5 / 5,0 % / 3,49 € / 0,33 l
En muistanutkaan että Maku on tehnyt tällaisen aluevaltauksen. Aivan onnistunut tapaushan tämä on, eikä edes hinnalla pilattu.

Siideri 2

Tummempi keltainen, pienemmät kuplat. Intensiivisempi omena tuoksussa. Samoin maussa. Hieman makeampi, mutta ei liiaksi. Tämäkin voisi hyvin olla Kuuraa, mutta myös joltain kovalta brittitalolta. Erittäin hyvä.
Ostaisin
Oli: Château Lézergué Cidre de Bretagne Brut 4/5 / 5,0 % / 6,98 € / 0,75 l
Olikin näitä ison pullon ranskalaisia siidereitä, jotka ovat perinteisesti olleet Alkossa hinta-laatu-määrä suhteeltaan erinomaisia. Tämä ei tee siinä poikkeusta. Mainio siideri, joka lähtee matkaan pilkkahintaan.

Hieman alle kolmannes oluista (4/13) sai sokkona "ostaisin" - tunnustuksen. Ei kauhean hyvä prosentti, etenkin kun normaalisti nämä käsityöläiset on tullut miettimättä ostettua kaikki maistoon. No, aivan mukava paluu pruuvien maailmaan silti, ja mielenkiinnolla odotan ensi viikkoa kun tarjolla on tuoreempia uutuuksia.


Heinäkuun erikoiserän kouluarvosana

Aihe: 8
Sisältö: 6
Mielikuvitus: 7
Kokonaisarvosana: 7

Erikoiserien kokonaisarvosanat:

Heinäkuu 2020: 7
Marraskuu 2019: 6+
Joulukuu 2019: 6-

14.10.18

Olari ja Oktoberfest



Olutkulttuuriseuran Oktoberfestiä vietettiin perinteiseen tapaan Tampereella. Samalle viikonlopulle osui kuitenkin myös Olarin panimon kaupan avajaiset, joten matkani alkoi sieltä. Myymälä oli tyylikäs ja näkymä panimoon pleksiseinän läpi plussaa. Hinnat olivat yksikköhinnoiltaan samaa luokkaa naapurin liskokaupan kanssa, eli litrahinnaltaan hieman kovemmat. Kyllä täälläkin silti mielellään tulee käymään lähes joka perjantai kotimatkalla.
Tampereelle päästyäni suuntana oli perinteinen Plevna, johon mentiin seuran perinteistä poiketen jo perjantaina. Valinta osoittautui oikeaksi, sillä Tuulensuussa olisi jälleen tullut ahdasta. Niin meinasi tulla Plevnassakin kun varauksemme oli ripoteltu hieman ikävästi pikkupöytiin, mutta tunnelmaa se ei liikaa haitannut.
Plevnasta edettiin Pyynikin Brewhouseen, jossa sielläkin oli möhlitty varauksemme. Sekä meidän että ravintolan onneksi tilaa kuitenkin oli ja virhe paikattiin esimerkillisesti. Meille järjestettiin yksi pitkä pöytä ja pöytään tuli muutama tapaslautanen talon puolesta. Panimon oma festiolut oli maistuvaa, samoin tapakset. Oma iltani loppuikin tähän väsymyksen iskiessä, enkä jatkanut enää kovakuntoisimpien mukana Tillikkaan.
Lauantain avasi perinteisesti jyvät akanoista erottava legendaarinen Pispalan Pulteri. Via Dolorosaa muistuttava matka Pispalan harjun päälle puolilta päivin jää useimmilta suorittamatta, mutta paikalle raahautuneet palkitaan aina maistuvalla ruoalla ja raikkaalla oluella - niin tälläkin kertaa.
Tuulensuuta ei toki voi väliin jättää, joten sinne suunnattiin seuraavaksi. Lauantai-iltapäivän perinteisesti pienemmälle joukolle Tuulensuun kabinetti sopi loistavasti, ja täytettä vatsoihin saatiin niin kiinteässä kuin nestemäisessäkin muodossa.


Välipysähdyksenä ennen illan päättävää Konttoria oli osalle porukasta Taproom United, jossa on varsin mukava hanakattaus kotimaista pienpanimo-olutta. Oli myös ilahduttavaa huomatata Pyynikin "katulätkän" yleistyminen Tampereen katukuvassa. Lisää näitä paikallisia valomainoksia Sandelsien ja ulkomaalaisten isojen merkkien sijaan. Konttorissa oli niin täyttä ettei mahtunut kuvia ottamaan. Kaksissa Kasvoissa, johon väki vielä suuntasi jatkoille, en enää jaksanut.
Jos lauantaiaamun Pulteri karsii jyvät akanoista, en tiedä miten tätä sunnuntain Ohranjyvää kuvailisin. Heikot sortuu elon tiellä, joten uutena ohjelmanumerona mukaan tullut vapaaehtoinen sunnuntaibrunssi (kaikki muut tapahtumat ovat luonnollisesti pakollisia) keräsi paikalle vain kolme osallistujaa. Ruoka oli kuitenkin tälläkin kertaa hyvää, samoin olut. Festit oli festailtu.

Litran festioluet 2018

(Pyynikin tumma ja vaalea festbier @ Pyynikin Brewhouse (0,5 + 0,5, eri tuoppeihin))

Mass päivässä pitää tohtorin loitolla, mutta aika vähäiseksihän tämä itse asiaan keskittyminen jäi.