Showing posts with label mallaskoski. Show all posts
Showing posts with label mallaskoski. Show all posts

18.6.24

Kesäkuun vakiovalikoiman uutuudet sokkona ja erikoiserä avoimena


 Tällä kertaa maisteltavana oli vakiovalikoiman uutuuksia sokkona ja edellispruuvin erikoiserä avoimena, ilmeisesti yksi olut oli edellisellä kerralla puuttunut vielä rivistä. En vilkuillut alkuun ollenkaan sinne erikoiserän suuntaan kun epäilytti olisiko siellä kenties niitä tuotteita joita yritän maistaa sokkona, mutta ei onneksi ollut. 

Olut 1

Kirkas vaaleahko kultainen, perusvaahto. Aika jyväistä mallasta tuoksussa ja maussa. Puhdas. Vähän humalaakin. Ihan hyvä, jos nyt hieman mauton peruslager. Miedommasta päästä selvästi, joten miksihän tämä Alkossa on?

En ostaisi

Oli: Crisp Lager 6-pack tölkki 2.9/5.0 / 0,0 % / 7,50 € / 1,98 l

Vai sellaista viekkautta, ehkä Suomen vanhin alkoholiton olut uusintamaistoon koska monipakkaus. No, tämähän ei kyllä huono ole kun en alkoholittomaksi huomannut. Uusintamaistolla se vierteisyys sieltä vähän pukkaa, mutta kieltämättä tätä on jääkaapissa lähes koko ajan koska tämä on aivan pätevä olut. Joten ostaisin kyllä, en vain Alkosta.

Olut 2

Kirkas kultainen tämäkin, vähän tummempi ja vähän enemmän vaahtoa mutta ei kumpaakaan merkittävästi. Tuoksu on varsin epämiellyttävä, lähinnä pistävää vihannesta. Maku jatkaa samoilla linjoilla. Lopussa vähän humalaa, mutta on tämä kyllä rehellisesti pahaa. Varmaan tämä on kotimainen pienpanimolager, kun laatu ei ole alkuunkaan kunnossa.

En ostaisi, enkä joisi vaikka ilmaiseksi saisin

Oli: Espoon oma panimo Suomipop Festaribisse 1.6/5.0 / 5,0 % / 4,29 € / 0,44 l

On sitten vielä hinnallakin pilattu kaiken muun lisäksi (eikä ole lager). No jos haluaa saada autenttisen festaritunnelman koko viikonlopun leirintäalueella teltassa muhineesta oluesta mutta niin että se paha maku on intensiivisempi että usean sellaisen sijaan tarvitsee juoda vain yksi, niin tässähän sinulle olis sellainen. 

Olut 3

Hieman samea ruskea, vaahtokin rusehtava. Tuoksussa kevyesti paahteista mallasta ja karamellia. Maussa myös kevyen paahteista mallasta, karamellia, humalaa. Ihan kohtalaisen paljonkin sitä peräkärriä. Ei järin kiinnostava, mutta aivan kunnossa tämä ainakin on. Veikkaan jotain tummaa eurolageria. Tusinatavaraa.

En ostaisi

Oli: Mallaskoski Baijermaijer Bock 3.1/5.0 / 6,5 % / 3,58 € / 0,44 l

Veikkaus sinänsä oikein. Pieni naurahdus pääsee kun vertaa hintaa edelliseen. Tässähän ei siis ole mitään vikaa. Kannattaa ostaa jos tämä tyyli toimii.

Olut 4

Sameaa keltaista, tuoksussa hedelmämehua ja mallasta. Pätevän oloinen sumukalja. Paitsi maku jää kyllä kovin kuivaksi ja ohueksi. Ihan hyvä kesäolut, mutta pieni pettymys kuitenkin tuoksun nostattamien odotusten jälkeen. Olisiko jonkun ison panimon "hatsy" kun on niin keskinkertainen tapaus lopulta?

En ostaisi

Oli: North Brewing Invisible Cities Hazy IPA 3.3/5.0 / 6,7 % / 4,97 € / 0,44 l

No joo, ei kovin ison panimon toki. Northilta on yleensä tullut hyvää kamaa, tämä vain meni tällä kertaa omalla listalla sinne heikompaan päähän. Tai ehkä hetki oli vain huono. Ei mitään isompaa vikaa, ei vain nyt iskenyt.

Olut 5

Vähän ruskeaan taittava oranssi, samea. Kevyen mehuinen tuoksu. Maussa mehuisaa mallasta ja peräkärry perässä. Ihan hyvä, mutta jotenkin vanhalle vaikuttaa kun terää ei ole mitenkään päin. Voisiko olla joku jenkkineipa joka ehtinyt ikääntymään ja/tai hapettumaan?

En ostaisi

Oli: Mallaskoski Double Hopnosis Double IPA 3.1/5.0 / 7,5 % / 4,72 € / 0,44 l

Onhan Seinäjoki kaukana, mutta että näin kaukana?

Olut 6

Kirkas kuparinen. Tuoksu vahvasti savukinkkua, viittaa Bambergiin. Maku ohuehko ja katkerahko. Kyllä siellä sitä savukinkkuakin ennen humalan loppupuraisua on, mutta kovin vähän. Ihan hyvä, vaikka minun makuuni ohuen puoleinen. Ei kai tämä Schlenkerla sentään ole kun on näin ohut?

En ostaisi

Oli: Aecht Schlenkerla Weichsel Red Lager 3.6/5.0 / 4,6 % / 3,99 € / 0,5 l

Vielä mitä! Ensimmäinen maistamani rotbier, enkä edes tiennyt että se tapahtui. Kyllähän tätä varmaan on sittenkin pakko ostaa että saa vielä kerran maistaa ajatuksen kanssa.

Olut 7

Samea pinkkiin taittava oranssi kestävällä mutta matalalla vaahdolla. Tuoksussa hapanta mallasta ja vadelmaa, ehkä lakritsia? Maku samoilla linjoilla, olen kyllä edelleen tästä hennon lakritsin maistavinani. Ei kuitenkaan riittävän intensiivinen ollakseen CoolHead, vaikka onkin todennäköisesti kotimainen. Aivan hyvä.

Ostaisin

Oli: Mallaskoski Foxy Gose Sour Ale 3.5/5.0 / 4,0 % / 3,99 € / 0,44 l

Seinäjoella on oltu ahkerana keväällä. Ja se marja oli pihlajanmarja mikä ehkä hämäsi sitten sinne lakritsin suuntaan.

Olut 8

Täysin läpinäkymätön kirkkaan punainen, ei juuri vaahtoa. Tuoksu on hapan ja myös hieman tallinen. Maku puhtaamman ja reilumman hapan, mukana marjoja kuten tuoksussakin. Aika hyvä oikeastaan, vaikka tuoksu ei vakuuttanut. Ei varmaan kuitenkaan kotimainen ole tämä?

Ostaisin

Oli: Omnipollo Fruit World Famous Raspberry Pie 3.5/5.0 / 6,0 % / 6,79 € / 0,33 l

Ns. Omnipollohinnat, eli tuskin tulee sitten kuitenkaan ostettua kun ei tämä nyt niin hyvää ole Ei ne yleensä ole.

Tässä vaiheessa käyn hakemassa listan maistetuista oluista ja ihmettelen hetken kun listalla on yhdeksän tuotetta. Ja niinhän tuossa on hyllyssäkin. Vertailen värejä valokuvista ja totean maistaneeni alkuun ensimmäiset neljä ja sitten viimeiset neljä, eli keskimmäinen jäi välistä. Luulen katsoneeni vielä listasta vahingossa että kyseessä on Mallaskosken Double Hopnosis joten sellaisella pienellä ennakkoluulolla tai -odotuksella tämä on maistettu. Maistoin samalla myös sen ykkösen uusiksi, se on kuvassa vasemmalla.

Olut 9 (eli 5)


Sameaa keltaista tämäkin. Tuoksu hyvin voimakas, hedelmämehua, vähän mutta vain vähän ylikypsää. Maku myös voimakkaan mehuisa ja hieman makea, vähän alkoholinen. Humalaa lopussa. Makean ja vahvan puolelle mennään, mutta ei liikaa. Hienosti tasapainossa kuitenkin. Erittäin hyvä. Luulen Mallaskoskeksi ja yllätyn positiivisesti laadusta.

Ostaisin

Oli: Moersleutel Sabro x7, 4.1/5.0 / 8,5 % / 6,98 € / 0,44 l

Moersleutelilta tällainen olut on vähän vähemmän yllättävä. Hintakin on tietty sen mukainen. Saattaa tämä vaikka joskus mukaan tarttuakin, on aivan pätevä tuote ainakin tässä vaiheessa elinkaartaan.

Alkuun tuntui ettei näistä oikein positiivisia löytynyt, mutta kyllä ainakin Moersleutel, Schlenkerla ja Foxy Gose on sellaisen puolelle laskettava. Eli ihan ok saldo, vaikka pari ensimmäistä meinasivatkin vähän masentaa.

Erikoiserä: Suomen paras IPA?


No nyt on raflaavasti nimetty erikoiserä, etenkin kun näette mitä on tarjolla.


Maku Härkönen papuNEIPA (tölkki)

Olisikohan Suomen paras IPA härkäpavusta tehty kokeellinen NEIPA? Pidän näiden Härkösten ajatuksesta, vaikka tuotteet eivät olekaan kummoisia toistaiseksi olleet. Tämä on aika tavanomaisen samea oranssi. Tuoksu mehumallasta. Maku yllättävän katkera, hieman mehuisa mallas. Mutta on tässä vihannestakin. Enkä usko että johtuu pavuista varsinaisesti, vaan prosessista yleisesti, eikä se ole tämän osalta kunnossa. Huonoin tähän mennessä.

3.3/5.0 / 6,5 % / 3,98 € / 0,33 l

Ei ole paras IPA

Teerenpeli Notkea NIPA (pullo)

Olisikohan se paras IPA sitten yhden Suomen tylsimmistä pienpanimoista kymmenen vuotta vanha tuotos? Kirkas oranssi. Tuoksu hieman hedelmäinen. Maku myös hieman hedelmäinen, reilusti humaloitu. Ja samalla kovin tylsä, pahvinen jopa. Humalat edellä, mutta aivan väärällä tavalla. Tämä oli vielä huonompi kuin odotin, koska odotin saavani puhdasta ja tylsää, mutta sain puhdasta ja pahaa. Edellistäkin huonompi.

2.7/5.0 / 6,6 % / 4,97 € / 0,33 l

Vielä vähemmän on paras IPA

Vakka-Suomen Enigma West Coast IPA (tölkki)

Entä voisiko se olla nurin menneen panimon brändillä varsin keskinkertaisen IPA-panimon panema nolla kertaa vakuuttaneen Enigma-sarjan tuotos? Sameahko kultainen, vaahtoa on. Hieman hedelmäinne, ehkä jopa vesimeloninen tuoksu. Maku samaa linjaa, vähän humalaa. Vähän omituinen. Ihan ok, mutta ei tämä oikein mitenkään päin west coast IPA ole. Silti paras tähän asti, koska puhdas ja ei paha.

3.1/5.0 / 6,5 % / 4,98 € / 0,44 l

Ei ole hyvin asiat jos tämä on paras IPA, vaikka onkin tähän asti paras

Suomenlinnan Kealakekua (tölkki)

Voisiko se paras IPA sitten olla hyvin perinteisiä oluita pääasiassa tekevän perinteikkään panimon ilmestyessään varsin moderni IPA? No oikeastaan voisi. Tämähän oli ilmestyessään jokseenkin Suomen paras IPA. Mutta se oli aikana ennen kuin jotakuinkin yksikään nykypäivän parhaista IPA-panimoista oli toiminnassa. Ja missäs ne Olarit, Tujut ja Salamat muuten ovat tästä sarjasta? Itse olut on keltainen, samea, tuoksuu hedelmämehulta. Maku katkera ja kuiva, mutta sopivan mehuisa peräkärrin kanssa. Aivan kelvollinen olut tämä on edelleen, vaikka aika onkin tästä jonkin verran ajanut ohi. Mutta aivan heittämällä eri tasoa kuin edelliset kolme.

3.7/5.0 / 6,5 % / 5,49 € / 0,5 l

No ei ole tämäkään suomen paras IPA vaikka aivan hyvä IPA onkin


Hiisi Homunculus Lupus IPA (pullo)

Voisiko se sitten olla Hiisin varsin laadukas tupla-IPA viritys, joka muuten jostain syystä "kilpailee" tässä neljää yhtä vahvaa olutta vastaan 1,5 %-yksikön etumatkalla? Kirkas meripihkan värinen. Tuoksu katkeraa mallasta ja pihkaa. Maku katkeraa mallasta, pihkaa, hieman hedelmää, reilusti humalaa. Saisiko joku sinne Vakka-Suomen panimolle yhden tällaisen merkkipaaluksi kun yrittävät seuraavan kerran tehdä West Coast IPAa kun tässä olisi sellainen. Odotetun hyvä ja suht lähellä tämän maan west coastien kärkeä, vaikka ei siinäkään kyllä ihan paras.

4.1/5.0 / 8,0 % / 5,29 € / 0,33 l

Tämän sarjan ylivoimaisesti paras, mutta ei silti kuitenkaan Suomen paras IPA

Olihan tässä mentykin vähän aikaa ihan kelvollisilla erikoiserillä. Joku kesähessuko tämän on raapinut kasaan vai eikö panimoilla ollut muuta varastoissa jäljellä vaikka kesä on vasta alussa?

19.12.23

Yksi joulukuun uutuus sokkona ja erikoiserä avoimena

Missasin joulukuun erikoiserän sokkopruuvin, mutta ehdin sentään paikalle vuoden viimeiseen pruuviin, jossa oli yksi vakiovalikoiman uutuus sokkona ja sen jälkeen erikoiserä avoimena. 



Sokko-olut

Pikimusta. Lasin seinämiin tarttuvan paksu. Tuoksuu paahteiselta maltaalta, maitosuklaalta, hennosti kahvilta. Maistuu makealta paahteiselta maltaalta, suklaata, kahvia, viskiä, humalaa. Vähän ylimakea, mutta varsin hyvä kuitenkin. Lienee jonkun pienehkön panimon hypestout.

Ostaisin (paitsi jos on BrewDog)

Oli: Amager World's Best Imperial Pastry Stout 3.9/5 / 11,0 % / 7,99 € / 0,44 l

Huh, ei ollut BrewDog. Erittäin maukas jälkkäristout ja ei tuo hinta nyt tämän vahvuisesta oluesta paha ole.


Seuraavaksi sitten kirkkaampaan saliin maistelemaan avoimena erikoiserä, teemalla "pienpanimoiden taidonnäytteet".




Olut 1

Pramia vahva lager muovipullo 2.9/5 / 7,3 % / 9,99 € / 0,75 l

Heti kärkeen sitten yksi käsittämättömimmistä tuotteista jonka olen ikinä Alkon pruuvissa nähnyt. Että ihan vahva lager isossa muovipullossa. Ja lähinnä viinoista ja juomasekoituksista tunnetulta Pramialta? Pienpanimoiden taidonnäytteet tosiaan. Värihän tässä on ihan kohdallaan. Tuoksussa jo vähän puskee metallinen alkoholi läpi, maussa hieman enemmän. Ei varsinaisesti paha, mutta en kyllä tiedä mitä pitäisi päässä liikkua että tällaisen ison muovilekan mukaan ottaisin.

En aio ostaa

Olut 2

Tornion 1873 Hunaja-Bock 3.7/5 / 7,3 % / 4,39 € / 0,33 l

Tämä on tuttu jo kesä SOPPista, mutta mieluustihan tätä uudelleen maistaa. Oljenkeltainen. Tuoksu puhdasta leipäistä mallasta ja humalaa. Maussa näiden lisäksi hieman hunajaa ja kohtalainen katkero. Aika tyylipuhdas maibock pienellä hunajatwistillä.

Voisin ostaa

Olut 3

Hiisi Kinahmi English Red Ale 3.3/5 / 5,7 % / 4,39 € / 0,33 l

Kirkas meripihkan värinen. Tuoksu hieman pähkinäinen, hieman karamellinen. Maku samoilla urilla, mutta erittäin ohut, siinä missä markkinointimateriaali hehkuttaa täyteläiseksi. Enemmän tästä tulee joku kevyen puoleinen bitter mieleen kuin sellainen red ale mitä kuvauksesta odotin. Ihan hyvä, mutta ei nyt kuitenkaan huippuluokkaa.

En taida ostaa

Olut 4

United Gypsies Parc de la Motuekapo Saison 2.9/5 / 5,8 % / 4,32 € / 0,33 l

Samea oranssi. Tuoksu hieman hedelmäinen, mutta myös hiivainen. Maussakin näitä molempia. Olen UG:n oluisiin tykästynyt viime aikoina, mutta vaihtelua tasossa valitettavasti on, ja tässä esimerkki sieltä heilurin heikommasta päästä. Keskinkertainen kotiolut jolla ei pitäisi olla asiaa näihin karkeloihin.

En osta

Olut 5

Mallaskoski Dark Double Berry Sour 4.1/5 / 6,5 % / 4,41 € / 0,33 l

Näyttää punaviiniltä joka vaahtoaa. Tuoksussa paahteista mallasta, marjaa, lakua. Maussa myös. Aika kevyesti hapan. Lakukin on melko kevyenä ja makeana tässä. Todella erilainen kuin CoolHeadin lakusourit, joista keskimäärin pidän aika paljon. Pidän silti tästäkin. Hyvä on. Aamun paras.

Saatan hyvinkin ostaa

Olipahan melkoinen kattaus. Oikeastaan ihan kiva että nämä pienpanimosarjat ovat nykyään tällaisia pieniä rykäisyjä. Toisaalta olisi varsin mielenkiintoista törmätä osaan näistä osana vanhanaikaista maratonsarjaa.

Joulukuun erikoiserän kouluarvosana:

Aihe: 9
Sisältö: 7-
Mielikuvitus: 9½
Kokonaisarvosana: 8½

27.10.23

Suuri glögimaistelu 2023, lokakuun erikoiserä avoimena ja jotain sokkojakin

 Alkon pruuvissa oli taas kaikenlaista, ja kirjoittaminen on jäänyt mutta pakkohan tämä on nyt puurtaa kun (kirjoittaessa) huomenna (eli julkaistessa tänään) on jo seuraava pruuvi edessä! Aloitetaan muutamasta vakiovalikoiman uutuudesta, jotka pääsi maistamaan sokkona.


Olut 1

Samea keltainen. Tuoksussa hedelmää, etenkin greippiä, ja mallasta. Maku hapan, mallasta, greippiä. Ihan kelpo mehusour. Voisiko olla jopa alkoholiton? Ei kai, kun ei ollut sellaiseksi mainittu ja yleensä mainitaan.

Ostaisin

Oli: Vandestreek No Sour Losers 3.7/5 / 0,5 % / 3,07 € / 0,33 l

No niin, tämähän oli ihan hiljattain Alkon pruuvissa ja pidin silloin. Nyt pidin vielä enemmän. Hyvä tuote.

Olut 2

Hyvin kevyesti samea meripihkan värinen olut. Tuoksu makeahkoa mallasta, karamellia, vähän alkoholia. Maku reilusti katkerampi. Lähinnä mallasta ja humalaa. Voisi kai tämä joku bockikin olla? Ihan hyvä.

Ostaisin

Oli: Beer Hunter's Mufloni DIPA 3.7/5 / 8,0 % / 4,95 € / 0,44 l

 Aivan niin. On kyllä no-nonsense DIPA tämä. Pätevä tuote, eikä edes hinnalla pilattu.

Olut 3

Samea keltainen. Tuoksu mehuisaa mallasta. Maku sitä samaa, mutta melko tiukalla peräkärryllä. Aika hyvä on kaikin puolin. Löytyy runkoa, tuoreutta, peräkärryäkin. Tämä voisi olla Hagströmin Bandwagon, mutta ei sellaista sentään Alkoon päädy edes unissani, niin mikä tämä nyt sitten on?

Ostaisin

Oli: To Øl Cryo Out Loud Triple IPA 3.9/5 / 10,3 € / 7,99 € / 0,44 l

No löytyy sekä volttia että hintaa. Toisaalta ei tämä nyt niin paljon vaikka Olarin hinnoille kalpene, eli pysyn ostopäätöksessäni.

Olut 4

Hieman samea punaruskea. Tuoksu hieman hapanta mallasta, viinimäinen. Maku myös hieman hapan, marjaa, ehkä humalaakin? Onpahan epämääräinen tuote. Joku kehnohko kotimainen sour.

En ostaisi

Oli: Kimito Father and Son Raspberry Sour Saison 3.0/5 / 6,0 % / 4,96 € / 0,33 l

Joo, ei jäänyt tästä jälkipolville kerrottavaa.

Seuraavaksi sitten edellisessä missaamassani pruuvissa sokkona tarjolla ollutta lokakuun erikoiserää, teemalla Craftober. Kotimaisia craft-festbierejä oli saatu mukaan peräti... kolme.



Mallaskoski Harvest Lager 5,9 % / 4,67 € / 0,5 l

Kirkas kuparin värinen. Tuoksussa puhdasta ja katkeraa mallasta. Maussa katkeraa mallasta ja humalaa. Onhan tämä puhdas ja ihan kelvollinen, mutta ei helpoimmasta päästä näillä katkeroilla.


Osta, mutta älä litran tuoppia

Hiisi Pääpäivä 6,0 % / 4,49 € / 0,33 l

Kirkas kultainen. Tuoksu tällä kertaa makeahkoa mallasta. Menee lähemmäs sitä mitä festbieriltä odotan. Maku puhdas, mutta taas hieman odotettua katkerampi. Ei ole litran tuoppiin tästäkään, mutta ihan hyvä ja puhdas.


Osta, mutta älä litran tuoppia

Fiskarsin Pikkupässi kekriolut 6,6 % / 3,60 € / 0,33 l

Tämä, tai ainakin joku aiempi versio, olikin tuttu jo vuosien takaa. Syvän ruskea, mutta kirkas. Paksu hieman ruskeaan taittava vaahto. Tuoksussa puhdasta kevyen paahteista mallasta. Maussa hyvin katkeraa mallasta ja humalaa. Ihan OK, mutta tämän setin heikoin.


Älä osta, varsinkaan litran tuoppia

Lokakuun erikoiserän kouluarvosana

Aihe: 9
Sisältö: 8-
Mielikuvitus: 7-
Kokonaisarvosana: 8-

Erikoiserien kouluarvosanat:

Sitten asiaan! Viime vuonna glögejä näytti olleen 20, nyt niitä oli 22, vaikka pari jäi puuttumaan pruuvista. Kaikki siis testiin, valitettavasti edelleen kylmänä.



Glögi 1 - Blossa Ekologisk Alkoholfri Glögg

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 0,5 % / Sokeri: 150 g/l (2022: 140 g/l) / 5,33 € (2022: 4,89 €) / 0,75 l

Vähän makeampi ja kalliimpi kuin viime vuonna, mutta edelleen perusvarma alkoholiton. Maukas.

Ostaisin

Glögi 2 - Varpu Alkoholiton Mustikkaglögi

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 0,5 % / Sokeri: 130 g/l / 9,98 € / 1,5 l

Eipä ole huono tämäkään. Mustikkaisuus toimii ja tällainen hanapakkaus on mainio valinta myös alkoholittomalle glögille. Kardemummaakin on niin että huomaa. Tasapainoinen glögi, hyvä pakkaus, ei huono hintakaan.

Ostaisin

Glögi 3 - Glöet Red Sparkling Glögg

Alkuperä: Espanja / Alkoholi: 11,0 % / Sokeri: 50 g/l / 12,98 € / 0,75 l

Aika tyylikäs. Tästä on ilmeisesti nykyään olemassa valkoinen versiokin, mutta ei tässä pruuvissa. Tämä on melkein enemmän kuoharin kuin glögin makuinen, mutta onhan tässä glögiäkin toki. 

Ostaisin

Glögi 4 - Hans Baer Organic White Glühwein

Alkuperä: Saksa / Alkoholi: 10,5 % / Sokeri: 80 g/l / 11,79 € / 1 l

Tuoksuu makealle valkoviinille, mutta glögiksihän tämä on ennemmin kuiva kuin makea. Maistuu vaalealta glögiltä jossa luumua, kanelia. Muovipullosta en niin pidä, mutta ei se tästä muuten hyvästä hehkuviinistä huonoa tee.

Ostaisin



Glögi 5 - Valkia Talviomena Glögi

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 8,0 % / Sokeri: 150 g/l / 9,99 € (2022: 8,98 €) / 0,75 l

Kuten totesin myös viime vuonna, päärynähän tässä enemmän tuntuu maussa jyräävän, vaikka tuoksussa onkin reilusti omenaa. Kanelinkin tästä huomaa. Kovin on makea, mutta ei kuitenkaan liian. Edelleen hyvä, vaikka hintaa onkin tullut hieman lisää.

Ostaisin

Glögi 6 - Nordfors Luomu Valkoviiniglögi

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 10,0 % / Sokeri: 160 g/l / 9,90 € / 0,75 l

Tämä viiniglögi onkin sitten selvästi enemmän viiniä kuin glögiä. Joulumausteet jäävät sivuosaan ja valkoviini jyrää, eikä 160 g/l sokerilla varustettu valkoviini kuulu omiin suosikkeihini. Ei tämä sinänsä huono ole, paitsi muovinen pullo, mutta

En ostaisi

Glögi 7 - Talvikki Rosé Glögi

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 10,0 % / Sokeri: 120 g/l / 9,98 € / 0,75 l

Tämäkin on enemmän viini glögiluonteella kuin toisin päin, mutta selvästi edeltäjää kuivempana myös selvästi miellyttävämpi. Kirsikkaa ja vadelmaa sieltä kyllä löytyy. Tämä saattaa olla parempikin kylmänä kuin lämmitettynä.

Ostaisin

Glögi 8 - Festive Glögi

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 8,0 % / Sokeri: 150 g/l / 10,98 € / 0,75 l

No niin. Kyllähän näissä glögimaisteluissakin on kaikenlaista osunut vastaan, mutta ei koskaan ihan tällaista hirvitystä. Hinta on premium-glögien puolella eli kaksinumeroisissa, mutta lasiin kaatuu jotain kauhean näköistä ja vielä kauheamman makuista. Kuvauksessa mainitut "vaaleanpunainen" ja "vaahtokarkkinen" kyllä täsmäävät, mutta sitä penisiliinin mieleen tuovaa lääkemäisyyttä eivät ole tohtineet listaan kirjoittaa. Lienee kuumana vielä kauheampaa.

En ostaisi, paitsi naapuriblogin touhuihin ehdottomasti ostaisin



Glögi 9 - Blossa 23

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 15,0 % / Sokeri: 140 g/l (2022: 130 g/l) / 15,98 € (2022: 14,98 €) / 0,75 l

Vertailu tässä tietysti viime vuoden vuosikertatuotteeseen, joka oli täysin erilainen. Vadelmaa tässä on selvästi, humalaa ehkä enemmän kuin mainittu hento aromi. Kovin katkera kokonaisuus ja omituisen pippurinenkin. Nämä vuosikertaviritelmät ovat olleet yleensä tosi hyviä tai tosi huonoja, ja tällä kertaa osui Blossalle se huonompi vuosi. Myös 15 € haamuraja on ylitetty.

En ostaisi

Glögi 10 - Jouluaamu Luomu Punaviiniglögi

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 8,0 % / Sokeri: 60 g/l / 8,98 € / 0,75 l

Joutuu aika epäreiluun paikkaan väkevän Blossan perään tällaisena kevyenä ja kuivana, ja tuntuu kieltämättä jopa vetiseltä. Melko perinteinen, ja siihen kategoriaan löytyy parempiakin kuin tämä kevyt muovipullotapaus.

En ostaisi

Glögi 11 - Alpenglitzern Glühwein Organic

Alkuperä: Saksa / Alkoholi: 10,0 % / Sokeri: 95 g/l / 11,78 € (2022: 10,99 €) / 1,0 l

Perinteinen keskitien glühwein on saanut myös euron lisää hintaa, mutta juuri muu tässä ei ole muuttunut. Kuivempi kuin useimmat. Tasapainoinen, perinteinen, varma. Kai tätä melkein joka joulu tulee juotua.

Ostaisin

Välistä puuttui Loimu Luomuglögi (Suomi / 10,0 % / 100 g/l / 9,48 € / 0,75 l) joka vaikuttaa potentiaaliselta, mutta sen enempää siitä ei voi nyt sanoa.

Glögi 12 - Blossa Ekologisk Vinglögg

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 10,0 % / Sokeri: 160 g/l (2022: 150 g/l) / 9,98 € (2022: 9,29 €) / 0,75 l

Intensiivinen takuuvarma valinta. Perus Blossa on oikeastaan jo käsite, tavallisen alkoholiglögin arkkityyppi. Sokeria on tullut vähän lisää viime vuoteen, hintaa samoin, mutta tämä on saatu pidettyä kympin alla kuitenkin vielä.

Ostaisin



Glögi 13 - Blossa Ekologisk Vinglögg hanapakkaus

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 10,0 % / Sokeri: 160 g/l / 19,99 € / 1,5 l

Sama tuote kuin äsken, paitsi jostain syystä tämä on merkitty vegaaniseksi ja äskeistä ei. Lisäksi tässä on hitusen kalliimpi litrahinta, vaikka pakkaus on isompi. Ainako nämä menee näin? Joka tapauksessa, pulloversiosta saa pantitkin joka lisää litrahinnan eroa entisestään pienemmän pakkauksen hyväksi.

En ostaisi

Glögi 14 - Perinteinen Punaviiniglögi Luomu

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 11,0 % / Sokeri: 120 g/l / 9,49 € (2022: 8,99 €) / 0,75 l

En tiedä miten perinteinen tämä on, mutta oli ainakin viime vuonna tarjolla! Tämä on oikeastaan kotimainen optio glühweinille, sillä maku on lähempänä Alpenglitzerniä kuin Blossaa. Kirsikkaa, karpaloa, viinimäisyyttä. Aivan hyvä. Erilainen, mutta hyvä.

Ostaisin

Glögi 15 - Loimu 2023

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 15,0 % / Sokeri: 150 g/l (2022: 160 g/l) / 15,48 € (2022: 14,95 €) / 0,75 l

Vertailu käy jälleen edellisvuoden versioon. Siinä missä Blossan kikakoulu epäonnistui tänä vuonna, Loimu onnistuu ja tämä on tähän asti pruuvin paras glögi. Kevyt minttu toimii mainiosti, samoin taateli tuo tuttuja mutta kuitenkin uusia jouluisia makuja. Hinta on tietysti noussut Blossan tahdissa, mutta ihan positiivista ettei kaikissa glögeissä mene sokeripitoisuus ylöspäin tänä vuonna.

Ostaisin

Glögi 16 - Tähtiglögi Luomu

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 15,0 % / Sokeri: 150 g/l / 9,98 € / 0,75 l

Tähän neljän sarjaan osui nyt ensimmäistä kertaa vain glögin näköisiä juomia. Tähtiglögi on myös hyvin perinteinen keskitien glögi. Mutta onpahan alle kympin, hieman tavallista hienommassa pullossa ja potkuakin on vähän enemmän jos siitä tykkää, vaikka ei se kauheasti maussa tunnu.

Ostaisin



Glögi 17 - Pukki Glögi Luomu

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 15,0 % / Sokeri: 140 g/l / 10,59 € (2022: 9,98 €) / 0,75 l

Pukki partyihin aivan sopiva juoma. Perushyvä glögi tämäkin, vähän kovemmila volteilla ja sitä myöten hinnalla. En oikein tiedä miksi tämän ostaisi mieluummin kuin edellisen, kun hintapiste on vähän ylempänä, mutta aika tasavahvoja ovat.

Ostaisin

Glögi 18 - Juhla Glögi

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 20,0 % / Sokeri: 130 g/l / 13,78 € (2022: 12,98 €) / 0,75 l

Vanha kunnon jalluglögi, tai ehkä pitäisi sanoa jallu glögi. Kai tätä joku ostaa kun kerran pysyy vuodesta toiseen valikoimissa, mutta onhan tämä melkoista viinaa. Jouluisempaa jallua kaipaavalle?

En ostaisi

Glögi 19 - Rocky Porkkanakakku Glögg

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 8,0 % / Sokeri: 170 g/l / 10,49 € / 0,75 l

Viime vuonna Rockyn glögi ei ollut kovin hyvää. Silloin alkoholia oli tuplasti, sokeria vähemmän ja hintaa enemmän (!). Sokerit on nyt vedetty tappiin mutta miedommalla alkoholiprosentilla on saatu hintaa alaspäin. Porkkanakakku ei kuulosta maailman maukkaimmalta glögioptiolta, mutta tämä yllättää takavasemmalta olemalla varsin hyvää. Pähkinä tästä enemmän puskee läpi, varsinkin tuoksussa, mutta maussa kyllä sellaista porkkanaista kakkuakin löytyy. Hutivuoden jälkeen taas aivan hyvä Rocky erilaisen glögin ystävälle.

Ostaisin

Glögi 20 - Manteliglögi

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 15 % / Sokeri: 160 g/l / 8,48 € / 0,5 l

Ei siis kuitnkaan manteli glögi. Mutta varsin mielenkiintoinen idea on tämä. Karvasmanteli maistuu melko vahvasti ja toimii yllättävän hyvin. Voisin minä tätä jouluksikin ostaa, mutta täytynee ostaa Runebergin päivää varten varastoon. Tämän on aivan pakko toimia niiden torttujen kanssa. Pieni pullo saa kovankin litrahinnan vaikuttamaan halvemmalta.

Ostaisin



Glögi 21 - G Glögi Suklaa & Appelsiini

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 15,0 % / Sokeri: 190 g/l / 13,98 € /0,75 l

Ei se sokeri tainnutkaan vielä aiemmin olla tapissa. Tämä myös kuulostaa hieman epäilyttävälle, mutta on yllättäen kuitenkin aika hyvää. Ehkä se tuo sokeri toimii näissä glögeissä. Mutta onhan tämä makea, ei siitä mihinkään pääse.

Ostaisin

Glögi 22 - Hehkuviini

Alkuperä: Suomi / Alkoholi: 22,0 % / Sokeri: 150 g/l / 17,84 € (2022: 12,49 €) / 0,75 l

Vaikka tämä on nimeltään se glühweinin kotimainen vastine, niin onhan tämä aika erilainen juoma. Jonkinlaista hehkua tämä kyllä vahvuudellaan varmasti saa aikaan. Kallis ja vahva, mutta kuitenkin vähemmän vahvan makuinen kuin jalluglögi. Jos haluaa jostain syystä tosi vahvaa glögiä terästämättä sitä lisää itse, niin kyllähän tämä sen asian toki ajaa. Hintakin on "hieman" pompsahtanut. Jostain syystä taivun kuitenkin eri ostopäätökseen kuin viime vuonna.

Ostaisin

Ihan kelvollinen valikoima tälläkin kertaa. Alkoholittomiin kaipaisi lisää optioita, mutta toisaalta niitä saa myös ruokakaupoista, joten eiköhän tämä vahvoihin keskittyminen ole ihan oikea valinta. Ostokelpoisia oli tänä vuonna 16/22 (2022: 13/20) ja luomuja 11/22 (2022: 8/20). Pieni nousu molemmissa ihan positiivista. Viime vuonna en laskenut vegaanisia mutta nyt niitä on 13/22. Sinänsä oli mielenkiintoista kuulla miksi ne loput 9 eivät vegaanisia ole, etenkin Blossalla jossa vain hanapakkausversio perustuotteesta on vegaaninen. Viime vuodelta tuttuja tuotteita oli 8/22 ja päälle joka vuosi vaihtuvat Blossan, Loimun ja Rockyn vuosikertatuotteet. Hintojen nousu näkyy siinä, että perusglögeistä osa alkaa maksaa jo yli 10 € ja premium-glögeistä / vahvoista osa jo yli 15 €. Ei tässä varmaan mitään kipurajoja vielä ole ylitetty, mutta kuitenkin.

26.10.23

Kellareiden aarteita vol. 10

 Taas oli aika kokoontua Olutkulttuuriseuran pääkaupunkiseudun joukolla maistelemaan kellareista tai lähialkoista löytyneitä herkkuja. Koska viimeksi oltiin Helsingissä, nyt paettiin taas Espooseen, aiemminkin maistelupaikkana toimineeseen kotimaisen pelitalon saunatilaan. Maistelijoita saapui paikalle yhdeksän, joista kaikki eivät Untappd-raatiin osallistuneet. Oluita oli maisteltavana hieman enemmän, koska yhden mukana tuli iso kasa pieniä tölkkejä Japanista, ja itsekin vein kaksi pulloa.



Huomatkaa täydellinen tarkennus maistelulistassa.


Illan aloitti "ei oikea olut" Hon Kirin (UT ka 2,88). Tämä siis kuuluu Japanissa johonkin eri veroluokkaan alhaisen mallaspitoisuutensa ja/tai lisätyn viinan takia. Jälkimmäisestä saa ilmeisesti "strong drinking response". Vahvan vasteen tämä kyllä antoi, mutta ei kovin positiivista. Saa nimittäin kotimaiset "tuplapukit" vaikuttamaan melkoisilta herkuilta. Kovin ylistys taisi olla "ei sen huonompaa kuin Lapin Kulta".

Raadin arvio: 2- (1 - 2+), 1,05 alle keskiarvon


Japanin craftsarjan aloitti sitten Far Yeastin Off Trail Ghost in the Beans (UT ka 3,22). Ilmeisesti kysessä on "brett pale ale with coffee". Nyt ollaan tosiaan pois yleisimmiltä poluilta, ja sen kyllä huomaa. Tuoksu on melko funky, mutta ei hyvällä tavalla, ja reippaan kahvinen. Vähän chilimäisyyttäkin. Makuakin dominoi kahvi, lisäksi mallasta, chilimäisyyttä, vähän humalaa. Raadin vaste on voimakas, mutta ei positiivinen. Asettuu tukevasti jonon hännille.

Raadin arvio: 2- (1+ - 3-), 1,42 alle keskiarvon


Ilmeisesti kotimainen massalager on myötävaikuttanut siihen että Baeren panimolla on jonkinlainen kulttimaine joidenkin suomalaisten Japanin kävijöiden keskuudessa, ja siksi kai maisteltavana oli panimolta peräti kaksi The Day - sarjan tuotosta, joista ensimmäisenä Japanese Citrus Lager (UT ka 3,29). Olihan tässä jotain hyviäkin elementtejä, mutta aivan liian saippuainen kokonaisuus. Teimme joskus seuran porukalla lime-habanero alen joka maistui Fairylle, mutta ei sekään näin saippuainen ollut. Hon Kirinin ja kahvihirvityksen väliin.

Raadin arvio: 2- (1- - 2+), 1,55 alle keskiarvon


Karhu päivässä, mutta otetaan nyt kuitenkin vielä toinen. Trad Gold Pilsner (UT ka 3,38) olikin sitten huomattavasti helpompi ja parempi olut. Jotain mitä edellinenkin olisi voinut vähemmän saippuaisena olla. Puhdas ja humalavetoinen, kyllähän tämä nimensä täyttää. Ihan kelpo pils. Tosin muu raati piti tästä minua vähemmän. Tässä vaiheessa silti keulille.

Raadin arvio: 2+ (2- - 3,1), 1,08 alle keskiarvon


Varsin mielenkiintoisella nimellä ja etiketillä varustettu Setouchi Udon Noww Wheat Ale (UT ka 3,31) herätti tietynlaisia mielikuvia. Vaikka tämä ilmeisesti onkin tehty vain udon-kokkien työjuomaksi, jostain syystä tuoksu oli täynnä jonkinlaista nuudelikeiton lientä. Maultaan jopa ihan kelvollinen hopfenweisse, mutta tuoksu häiritsi tällä kertaa liikaa. Toiseksi trad gold pilsin perään.

Raadin arvio: 2½ (1,8 - 3-), 0,91 alle keskiarvon


Etikettien osalta mentiin kohti normaalia, kun laseihin kaatui Far Yeast Triggger #2 (UT ka 3,60). Ja tölkin sisältö ihme kyllä oli jokseenkin linjassa etiketin kanssa. Hyvin normaali ja jopa ihan peruslaadukas west coast IPA, josta löytyi niin pihkaa, sitrusta, kuin katkeroakin. Ei nyt mistään luonteikkaimmasta päästä, mutta selvästi paras tähän asti. Muukin raati asetti tämän selvästi japanilaisten parhaaksi.

Raadin arvio: 3+ (2+ - 4-), 0,42 alle keskiarvon


Japanisarjan loppuun maisteltiin vielä kaksi olutta Far Yestin Hop Frontier - sarjasta, joista ensimmäisenä Juicy IPA (UT ka 3,73). Jotenkin tämäkin oli ihmeen saippuainen minusta, eikä muutenkaan kovin säväyttävä sumukaljaksi. Aika ohut ja vetinen. Pettymys, etenkin kun edellinen olut näytti että tällä panimolla osataan kyllä IPAa tehdä, ja tölkki näytti lupaavalta. Muiden arvostuksella toiseksi jonossa, vaikka itse laitoin alemmas.

Raadin arvio: 3- (2+ - 3+), 0,94 alle keskiarvon


Viimeisenä ennen ensimmäistä taukoa nautittiin vielä saman panimon ja saman sarjan Berry Black IPA (UT ka 3,59). Vaikka tuo berry aiheutti hieman epäilyksiä, itse olin black IPAsta hyvinkin kiinnostunut, siinä missä osa tuntui tuomitsevan juuri tuon tyylin jo ennen maistamista. No, eipä tästä kummoisesti löytynyt kehuttavaa piti tyylistä tai ei. Pelättyä tuhkakuppisuutta tässä ei ollut, mutta toisaalta jotain kovin epäpuhdasta käymisaromia joka ainakin itseäni häiritsi. Muuten ihan pätevä hieman hedelmäinen runsaasti humaloitu tumma ale. Kolmanneksi kahden Far Yeastin IPAn perään.

Raadin arvio: 3 (2½ - 3+), 0,70 alle keskiarvon

Ensimmäiselle tauolle lähtiessä järjestys jonossa oli siis Triggger #2, Hop Frontier Juicy IPA, Hop Frontier Berry Black IPA, Baeren Trad Gold Pils, Udon Noww, Hon Kirin, Baeren Japanese Citrus Lager, Ghost in the Beans, joista vähiten aliarvostettuna Triggger #2 ja eniten Japanese Citrus Lager.


Sitten vakavampiin oluisiin. Tai no, kun Open Water Potato Headin (UT ka 3,20) etikettiä katsoo, niin ehkä ei kuitenkaan. Yksi jäsenistämme oli tuonut tämän Ahvenanmaalta koska halusi valita oluen mitä kukaan meistä ei ole maistanut. Siinä ainakin onnistuttiin loistavasti. Kai tässä oli tarkoitus tyrniä olla ja sitä ehkä vähän maistoikin, mutta pääasiassa jotain todella rankasti epäpuhdasta käymisaromia. Melko epämiellyttävä tapaus. Sijoittui listalla tässä vaiheessa kolmanneksi kuitenkin, eli jollekin taisi maistua. Tai siis kaikille paitsi minulle.

Raadin arvio: 3 (2,1 - 3+), 0,30 alle keskiarvon


Etiketeissä ei menty sen vakavampaan suuntaan, mutta oluissa ehkä vähän kuitenkin. Uiltje on tunnettu sarjakuvamaisista etiketeistään joiden takana on usein hyviä oluita. Motueka Mohitos (UT ka 3,62) ei ollut varsinaisesti poikkeus sääntöön, jos nyt ei ihan panimon parhaimmistoakaan. Ei mitään kovin erikoista, mutta perusvarma tuote. Ei tosin niin mehuisa kuin "New England IPA" kuvauksesta odottaisi, vaan ennemmin perus hazy pale ale. Onnistui jotenkin jäämään listalla kolmanneksi, vaikka sai tähän asti parhaat raatipisteet.

Raadin arvio: 3+ (3 - 3½), 0,30 alle keskiarvon


Sitten päästiinkin hiljalleen asiaan. Tämä Garden Paths Fermentationin The Curious Mix Methods (UT ka 3,97) ei ole meren takaa haettu, vaan olikohan Prahasta. Onneksi tällainen kunnon vanhan liiton hapanolut ei ajasta ja merimatkasta paljon välitä, päin vastoin. Kerta kaikkiaan herkullinen tuote kompleksista tuoksusta lähtien. Kompleksi happamuus, vähän hedelmää, sopivasti etikkaa. Erinomaista. Heittämällä kärkeen.

Raadin arvio: 4- (3- - 4,1), 0,21 alle keskiarvon


Luulin jo aluksi että vastaan tulee jotain tuttua ja turvallista, mutta tämähän olikin Tankerin Ketser Red Wine BA (UT ka 3,87) kun vain tynnyröimätön oli tullut aiemmin maistettua. Kyseessä on sen verran intensiivinen hapanolut ettei sitä ole ainakaan pilalle saatu tynnyrillä, ehkä jopa vähän parantunut. Vähän tämä jää lyhyeksi ja ohueksi verrattuna tyylin priimuksiin, mutta varsin maistuva olut silti. Melkein Fiskarsin tasoa, mutta vain melkein. Jonossa toiseksi.

Raadin arvio: 4- (3+ - 4), 0,17 alle keskiarvon


Vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta tämä oli muistaakseni vain ainoa lähialkosta löytynyt pullo jota minä ja jäsen ta_ta emme kumpikaan olleet maistaneet. Kyseessä oli Marblen, North Ridingin ja Five Townsin kollabo Jollification (UT ka 3,63). Etiketti sanoo apricot & peach tripel, mutta enemmän tämä oli kyllä joku vähän hapan farmhouse ale kuin mikään tripel. Toki sellaisena aivan hyvä. Sijoituksesi jonossa tuli kuitenkin nyt vasta seitsemäs.

Raadin arvio: 3+ (2½ - 4-), 0,42 alle keskiarvon


Viimeisenä ennen toista taukoa nautittiin toinen minun tuliaisistani, Nantesin kupeesta Guerandesta ostettu La Turbulente panimon Moby Dick tripel (UT ka 3,38). Pohjustin tätä toteamalla että se oluttyyli mitä ranskalaiset eivät tunnu yhtään osaavan tehdä on juuri tripel, mutta tulipa tällainen ostettua. Toin tälle makupariksi myös Gueranden suolalla suolattuja sipsejä jotka maistuivat, no, sipseiltä. Parempia ne olivat kuin tämä olut, jonka sijoitus listalla oli nyt kymmenes. Oli nimittäin aivan samalla tavalla huonon tuplapukin makuista kuin suurin osa Ranskan tripeleistä tuntuu olevan.

Raadin arvio: 3 (2½ - 3,1), 0,44 alle keskiarvon

Eli tässä vaiheessa jonon järjestys oli Curious Mix Methods, Ketser BA, Triggger #2, Hop Frontier Juicy IPA, Motueka Mohitos, Jollification, Potato Head, Hop Frontier Berry Black IPA, Moby Dick, Baeren Trad Gold Pils, Udon Noww, Hon Kirin, Baeren Japanese Citrus Lager, ja Ghost in the Beans. Uusista eniten aliarvostettiin Moby Dickiä, vähiten Ketseriä.


Vaikka vähän tämän jälkeen taisinkin ääneen kehuskella että olin kerrankin muistanut ottaa joka oluesta kuvan, niin kuitenkaan jostain syystä en tästä oluesta kuvaa löytänyt kamerastani. Varmaan korruptoitunut itsekseen. Oluena oli joka tapauksessa viime vuonna Grenoblen V&B:stä tuotu La P'tite Maiz Send the Wood #13 (UT ka 3,98) jossa tyylinä imperial russian stout BBA. Hieman yllättäen tämä lähti karkuun pullosta, mutta ei onneksi kovin voimallisesti. Eikä se maussa juurikaan tuntunut. Kahvia, suklaata, paahdetta, viskiä. Aivan hyvä, jos nyt ei mikään sukkia jaloissa pyörittävä. Listalla neljänneksi tässä vaiheessa. 

Raadin arvio: 3½ (2½ - 4+), 0,42 alle keskiarvon


Tuon yhden kuvan korruptoitumisen huomasin jo aiemmin, mutta jotenkin tämä seuraavakin on hävinnyt. Tuskin oluiden alkoholipitoisuus ainakaan on asiaan vaikuttanut. Tämä olikin maistelun ainoa ennakkoon tuttu olut, eli Mallaskosken Nemesis 3 (UT ka 3,65). Hieman hapan ja flatti tämä oli joskus Alkon sokkopruuvissa ollut, mutta nyt toimi vähän paremmin. Voimaahan tässä on kuin Seinäjoen kokoisessa kylässä, ja tasapainokin ihan kohtalainen, mitä nyt vähän alkoholin lämpö puskee yli. Jonossa vahva kolmossija tässä vaiheessa.

Raadin arvio: 3½ (3- - 4), 0,07 alle keskiarvon


Lopuksi pari BrewDogin tuotetta, jotka oli kuulemma ostettu ennen ahdistelukohuja joten ehkä ne on sitten fine. Ensimmäisenä se mielenkiintoisempi, hapanolutprojekti BrewDog Overworksin Hocus-Pocus sour imperial stout (UT ka 3,95). Sour stout on niin perverssi asia että harva sitä edes yrittää, mutta silloin kun sillä osuu maaliin niin voi osua hyvinkin komeasti. Ja niin nytkin osutaan. Kompleksin happamuuden ja sopivasti tasapainossa olevan paahteisuuden yhdistelmä on maagisen hyvä, ja tämä ei ole pelkästään tämän maistelun maukkain olut, vaan yksi maukkaimpia vähään aikaan. Ja sillä pääsee listan kärkeen.

Raadin arvio: 4+ (3½ - 4½), 0,26 yli keskiarvon


Viimeisenä vastuksena kohdattiin vielä BrewDogin viinaolutsarjan Dog H (UT ka 4,26). Chiliä, kaakaota, konjakkitynnyriä. Sanoo kuvaus. Nenä ja suu löytävät paahteisen maltaan ja alkoholin kaverina lähinnä soijakastiketta, kiitos ylipitkän kellaroinnin, ja jotain kookoksen ja suklaan tapaista. Ei tämä siis huono ole, ihan OK, mutta kaukana tämänkin maistelun kärjestä. Jonosta löytyy lopulta sija kuusi.

Raadin arvio: 3+ (3+ - 3½, vain kolme raatilaista), 0,93 alle keskiarvon



Ja näin saatiin pitkä jono järjestykseen. Tällä kertaa selvittiin yllättävän vähällä mielipahalla jonotuksesta, vaikka mietityt uudistukset, kuten parhaan ja heikoimman arvosanan pudotus pois, jäivät nyt toteuttamatta. Kärkeen mentiin isoilla pulloilla ja isoilla mauilla, mutta molemmilla myös pudottiin yksinkertaisempien tuotteiden taakse silloin kun taso ei ollut kohdallaan. Lopuksi toteutettiin vielä pari äänestystä (joista yksikään ei tällä kertaa ollut "mikä oli paras") ennen kuin poistuttiin saunomaan.

Mitä tilaisit uudestaan: BrewDog Overworks Hocus Pocus (44% äänistä)
2. Garden Paths Fermentation Curious Mix Methods 33 %
3. La P'tite Maiz Send the Wood #13 11 %
3. Far Yeast Triggger #2 11 %
Hienoin etiketti: Open Water Potato Head (44 % äänistä)
2. La P'tite Maiz Send the Wood #13 22 %
2. Uiltje Motueka Mohitos 22 %
4. Baeren The Day kumpi tahansa 11 %
Raadin suosikki: BrewDog Overworks Hocus Pocus (4,21/5)
Oma suosikki: BrewDog Overworks Hocus Pocus (4.5/5)
Raadin yliarvostama: BrewDog Overworks Hocus Pocus (+0,26)
Raadin aliarvostama: Baeren The Day Japanese Citrus Lager (-1,55)
Pahin pettymys: Japani (kohtalaiset UT-keskiarvot joista jäätiin systemaattisesti reilusti taakse)