New Yorkin omatuonteja

Ystävät kävivät hiljattain New Yorkin reissulla, josta tarttui matkaan reilusti tuliaisia. Päätimme maistella ne porukalla, ja samallahan saatiin tietysti perinteinen Untappd-raati pystyyn, tällä kertaa neljällä hengellä, joista yksi tappasi vain pienen osan juomista.

Tervetuliaismaljana isäntäväki tarjosi Smuttynosen Blueberry Lemon Bar sourin (UT ka 3,63). Smuttynosea on muistiinpanojeni mukaan noin 6-7 vuotta sitten ollut Suomessa enemmänkin, mutta lieneekö ollut joku lyhytaikainen maahantuontikuvio. Pitkään aikaan ei näitä kuitenkaan ole tullut maistettua, eikä koskaan yhtään souria. Happamuus onkin tässä varsin hillitty ja monipuolinen, juuri sellainen mistä itse pidän enemmän kuin modernista yksiulotteisesta lactobacillus - runttauksesta. Oikein hyvä, minusta.

Raadin arvio: 3+ (3- - 3,7), 0,40 alle keskiarvon

Joku saattaa olla sitä mieltä että paikalla oltiin oikeastaan vain tutustumassa isäntäperheen uuteen tulokkaaseen, Rodimus - kissaan, joka osallistui maistelussa lähinnä vesilasien testailuun. Huom. ei ole New Yorkin omatuonti.

Raadin arvio: Sympaattinen keppostelija

Sitten ainoan paikan päällä käydyn panimon tuliaisiin, Brew by Numbersin kaltaisella mielikuvituksella oluensa nimeävän EBBS Brewingin IPA No. 7 (UT ka 3,78) Oikein tuore ja hedelmäinen, mutta kuitenkin samalla raikas. Erinomainen olut josta joutuisi tässä kuosissa maksamaan pitkän pennin Suomessa.

Raadin arvio: 4- (3,7 - 4-), 0,05 alle keskiarvon

Heti perään sitten ruokajuomaksi hieman kevyempi pikkuserkku, EBBS IPA No. 3 (UT ka 3,77). Hyvin lähellähän nämä olivat toisiaan. Joidenkin mielestä tämä kevyempi oli vielä parempi, minusta hieman heikompi, mutta hyvin samoilla suunnilla kuitenkin.

Raadin arvio: 3½ (3½ - 4-), 0,19 alle keskiarvon

Sitten mehuisampaan päähän, Sloop Brewingin ylivoimaisesti maistetuin olut Juice Bomb (UT ka 3,97) oli kieltämättä nimensä veroinen, mutta mehuöverien myötä myös raikkaus oli hävinnyt johonkin. Tilalla oli hieman tunkkaisuutta ja katkeruutta. Ymmärrän toki miksi tästä voisi tykätä kovastikin, mutta itselle ei uponnut yhtä hyvin kuin vaikka EBBSin seiska.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4), 0,31 alle keskiarvon

Toinen Sloop, Citra Bomb (UT ka 4,02), oli aika saman kaltainen kuin edellinen, joskin makuprofiili luonnollisesti enemmän siellä sitruksen puolella. Ei päivän parhaimmistoa, mutta hyvä oluthan tämäkin on.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4), 0,32 alle keskiarvon

Industrial Arts on panimona minulle tuttu lähinnä samojen tyyppien edelliseltä reissulta vuosia sitten tuoman tuliaistölkin myötä. Nyt mukaan oli tullut Torque Wrench (UT ka 4,12), joka olikin edellisiä parempi, joskin myös vahvempi, sumukalja. Maku oli alkuun hieman viljainen, joka toimi myös, mutta pehmeni suoraviivaisemmaksi hazy IPAksi lasin tyhjentyessä. Oikein hyvä.

Raadin arvio: 4 (4- - 4+), 0,14 alle keskiarvon

Välijuomaksi otettiin saman panimon alkoholiton Safety Glasses IPA (UT ka 3,60). Jotenkin odotin tältä enemmän, mutta ilmeisesti alkoholittomat ei vielä kuitenkaan ole kovin iso juttu maassa jossa muutaman sessio-IPAn jälkeen lähdetään huoletta auton rattiin. Ihan OK, mutta kyllä Suomessa tätä parempia tehdään, ja paljon.

Raadin arvio: 3 (2,6 - 3+), 0,67 alle keskiarvon

Kovin hypekalja jätettiin viimeiseksi IPAksi, eli Other Halfin Solo Exhibition (UT ka 4,37), Nectarina single hop TIPA. Kyllähän tässä vähän sitä perinteistä syndroomaa oli, että muutaman pinnan kevyempänä olisi selvästi parempi, mutta olihan vain silti varsin maukas ja juotava olut kaksinumeroisilla volteilla.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4+), 0,52 alle keskiarvon

 Ja jälkkäriksi stouttia, EBBS Stout No. 1 (UT ka 3,78). Joku ehkä odotti tältä enemmän revittelyä, mutta itse olin varsin tyytyväinen siihen mitä sain. Erittäin tasapainoinen, vahva, vahvasti humaloitu, kahvinen ja suklainen stout, jossa mikään osa-alue ei peitä muita alleen. Kyllähän tätä mielellään joi.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 3,8), 0,18 alle keskiarvon

Ja niinhän siinä vähemmän yllättäen kävi, ettei minkään oluen kanssa raatimme ollut ihan täysillä hypejunassa mukana. Kaikki toki olivat hyviä, vaikkei Untappdin keskiarvojen tasolle noustukaan. OKS-maisteluista tutut loppukysymykset jäivät kysymättä, mutta hyvän yhteenvedonhan tästä silti saa. Kiitokset järjestäjille ja ehkä kesällä uudelleen meidän tuliaisilla.

Raadin suosikki: Industrial Arts Torque Wrench (UT ka 3,98)

Oma suosikki: Other Half Solo Exhibition (RB 3.9)

Raadin yliarvostama (vähiten aliarvostama): EBBS IPA No. 7 (0,05 alle keskiarvon)

Raadin arliarvostama: Industrial Arts Safety Glasses (0,67 alle keskiarvon)

One Pintin joulumaistelu 2021

Joka joulun perinne on One Pint Pubin jouluolutmaistelu. Näistä kinkereistä ei perinteisesti ole vauhtia ja vaarallisia tilanteita puuttunut. Listaa ei koskaan ole saatu etukäteen, eikä siihen koskaan ole tarvinnut pettyä. Tällä kertaa listan oli kasannut ja maistelun piti Kyde "Markku" Kykkänen, joka oli konsultoinut myös ex-ravintolapäällikköä ja nykyistä panimopäällikkö Allu Montinia. Oli siis syytä odottaa vain parasta. Kyde antoi meidän arvuutella jokaista olutta hetken ennen kuin paljasti mitä laseista löytyy. Otimme käyttöön myös edellisistä kellarien aarteista tutun menetelmän, jossa joka oluelle äänestettiin sen maistamisen jälkeen paikka paremmuusjärjestykessä olevasta jonosta.

Ensimmäinen olut tuoksui kuin tripel. Selvästi ollaan Belgiassa, vähintään henkisesti. Makuakin oli melko vahvasti. Äärimmäisen miellyttävä ja tasapainoinen tuote. Jossain tämä panimo kuulemma on edelläkävijä, mitä sen jälkeen Chouffekin on tehnyt, mutta mitä se on?

Se erikoisuus oli jenkkihumalat belgioluessa, ja panimo La Rulles. Olut ei kuitenkaan ollut tripel, vaan "pelkästään" Blonde (UT ka 3,51). Hyvää kamaa, josta ei kovin pahaa sanottavaa löytynyt.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 3,9), 0,03 yli keskiarvon

Sijoitus jonossa: 1/1

Sitten punertavampaan ja funkymman tuoksuiseen suuntaan. Tästä minulla olikin jo hyvä arvaus vaikka ei varmaa tietoa ollutkaan, sillä olin nähnyt erään kiinnostavan belgipullon kaapissa ja hiljaa toivonutkin sitä maisteluun.

Arvaukseni osui oikeaan, ja lasissa oli Rodenbachin Red Tripel (UT ka 3,50), panimon 200-vuotis juhlaolut. Siinä missä normaalisti Rodenbachiin laitetaan 25 % vanhaa ja 75 % nuorta olutta, tässä oli nuori hapanolut korvattu panimon omalla tripelillä, jota ei tiettävästi ole vielä myyty sellaisenaan missään. Varsin mielenkiintoinen ja täysin omanlaisensa maku, joka jakaa varmasti mielipiteitä. Mutta niinhän Rodenbach on aina tehnyt muutenkin. Itse olisin jättänyt tämän Rullesin taakse jonossa, mutta enemmistö oli eri mieltä.

Raadin arvio: 4- (3,7 - 4), 0,28 yli keskiarvon

Sijoitus jonossa: 1/2

"Kukas Belgiassa on NEIPAa tehnyt?". Ei kukaan tietenkään, vaan välijuomana tarjolla vähän hypekaljaa rapakon takaa. Minusta tätä ei kovista mainospuheista huolimatta mitenkään selvällä erolla erottanut parhaista kotimaisista genren tuotoksista, mutta ei tästä tietysti suurta vikaakaan löytynyt.

Ja lasissahan oli erittäin arvostetun Other Half - panimon Double Dry Hopped Space Diamonds (UT ka 4,35). Hyvää kaljaa, mutta mielestäni ei kuitenkaan hintansa (15+ €) arvoista. Mutta mieluusti toki otin tällaisessa maistelutilanteessa jakotölkiksi. Ei mielestäni ansainnut kärkipaikkaa jonossa, mutta melko selvin äänin sen kuitenkin sai.

Raadin arvio: 4 (3½ - 4+), 0,28 alle keskiarvon

Sijoitus jonossa: 1/3

Väristä oli helppo päätellä tyylin muuttuneen, mutta lasissa ei kuitenkaan ollut Helsinki Long Drinkiä, vaan tuoksusta päätellen lambicia. Ihan en saanut kiinni millä maustettua, mutta pahuksen hyvää kuitenkin.

Kyseessähän oli uudehko lambicsekoittamo Tilquin, ja heidän luumuilla maustettu Oude Quetsche - oluensa vuosilta 2019-20 (UT ka 4,07). Todellinen helmi jonka olin maistanut kerran aiemminkin, mutta maistoin varsin mieluusti uudestaan. Aina löytyy kuitenkin joukosta se yksi lambic-vihaaja, jonka äänellä jonon kärkipaikka jäi saavuttamatta. Vihaaja ei kuitenkaan osallistunut Untappd-raatiin, joten sieltä pisteitä tuli paremmin.

Raadin arvio: 4+ (4 - 5-), 0,23 yli keskiarvon

Sijoitus jonossa: 2/4

Viimeisenä mentiin perinteisen belgioluen ja -tyylin modernimpaan versioon. Tunnusomainen vaahto ja väri, mutta tuoksussa aivan selkeää bourbonin makeutta. Ihan en osannut kuitenkaan panimoa tunnistaa vaikka olisi vaahdon perusteella melkein pitänyt.

Kyseessähän oli erittäin laadukkaan Huyghen Delirium Blonde Barrel Aged (UT ka 4,06). Olen viime vuosina alkanut pitämään tynnyrikypsyteyistä oluista vähemmän ja vähemmän, mutta tästä saatiin taas osoitus siitä miten kypsytyksen voi tehdä oikein. Bourbon, tammi ja vaalea mutta vahva belgiale ovat aivan älyttömässä tasapainossa, eikä lopputuloksesta tahdo löytyä muuta kuin ylisanoja. Erinomainen olut johon maistelu on mukava päättää. Harmi vain että Untappd-raadin ulkopuolelta löytyi jälleen yksi naysayer jonka äänellä kärkipaikka lopullisessa jonossa jäi saavuttamatta.

Raadin arvio: 4+ (4 - 4½), 0,27 yli keskiarvon

Sijoitus jonossa: 2/5 

Erinomainen maistelu Pintiltä jälleen kerran, ja tällä kertaa ei jonoon tarvinut "hajurakoja" jättää, sillä jokainen tuote oli todella hyvä. Jonon järjestykseen ei tainnut olla tyytyväinen kukaan paikallaolijoista, mutta niin se demokratia toimii.

Maistelun paras arvosana: Delirium Blonde Barrel Aged

Maistelun jonon kärki: Other Half Double Dry Hopped Space Diamonds

Oma suosikki: Delirium Blonde Barrel Aged

Raadin yliarvostama: Rodenbach Red Tripel

Raadin aliarvostama: Other Half Double Dry Hopped Space Diamonds

Craft Beer Helsinki 2019

 

Craft Beer Helsinki on oikeastaan alusta asti ollut valikoimaltaan se kovin kotimainen olutfestari. Vaikka Cool Head ja Pien antavatkin tätä nykyä kovan vastuksen Korjaamofestareillaan, on CBH ehkä kuitenkin se festari jonka missaaminen harmittaisi eniten. Ja niin tänä vuonna meinasi käydäkin, kun omien hääjuomien valmistelu täytti aikataulun. Sain kuitenkin sen verran raivattua kalenteriin tilaa että lopulta pääsinkin avauspäiväksi paikalle melkein samantien ovien auettua. Järjestelyt toimivat tänä vuonna aiempaa paremmin, joskin hieman outona lapsuksena missään ei ollut kylttiä kumpi sisäänpääsy jono on ennakkolipuille ja järjestysmies joutui siksi juoksuttamaan jatkuvasti väärään jonoon tulleita ihmisiä aidan oikealle puolelle.

Heti alkuun kohtasin mieluisan yllätyksen. Vaikka väkeä oli sisällä jo melko mukavasti, Omnipollolla ei ollut minkäänlaista jonoa! Ja hyvä niin, sillä tiski oli hieman oudosti sijoitettu juuri vessanurkkauksen viereen. No, tällä kertaa sen ohi kulkeminen ei ollut erityisen vaikeaa.

Sää suosi festarivieraita ja Olutkulttuuriseura oli paikalla useammankin jäsenen voimin, joten sain kasaan maisteltuja oluita varsin hyvän määrän. 25 maistoa kolmeen tuntiin oli todennäköisesti osaltani ainoaksi jäävän festaripäivän saldo. Ruokatarjonta näytti myös erittäin hyvältä, mutta vastustin kiusausta ja lähdin sen sijaan Jätkäsaaren uuteen vietnamilaiseen Be My Guestiin. Erittäin vahvasti suorittaneen festarin ainoaksi pettymykseksi jäi Lehen 21 % savuolut, sillä se ei ollut vielä torstaina hanassa ja jäi siten maistamatta. Käykää ihmeessä viikonlopun aikana paikalla, ehkä sitä vielä saa.

Craft Beer Helsinki 2019 top 5:

1. Põhjala / Other Half Hämarik 4.3/5
- Kyllä tälläkin säällä imperial stout maistui.

2. Põhjala Öö - Bowmore BA 4.3/5
- Harvinaisen onnistunut ja tasapainoinen tynnyröinti. Hintansa arvoinen, ainakin melkein.
3. Naparbier Overcloud 4.0/5
- Pastry stout ilman pastry stoutin voltteja, eli vain 7,5 %. Alkoholia en jäänyt kaipaamaan.
4. Põhjala / Other Half Koit 4.0/5
- Tämä kaksikko oli melko kovassa iskussa nämä festarit. Festarin paras IPA.
5. Cool Head Brew Peated Whisky Sour 3.9/5
- Niukasti pervompi ja parempi kuin saman panimon Smoked Nectarines.

Tallinn Craft Beer Weekend 2019

Kirjoittelin alkuviikosta Tallinnan päätapahtumasta, mutta olihan siellä toinenkin olutfestari. Siellä vain joutui juomaan pieniä annoksia pienistä laseista, niin meinasi unohtua koko karkelot. Pikkujuttuja.

Viime vuonna jätimme tapahtuman Eevan kanssa väliin, koska tiesimme palaavamme kohtalaisen olutvoittoiselta matkalta saman viikon alussa. En siis osaa sanoa mihin suuntaan juomavalikoima oli vuodessa muuttunut, mutta tämän vuoden osalta arviota voi tehdä. Perjantai oli kuulemma ollut varsin imperial stout - voittoinen jo ensimmäisestä sessiosta asti, mutta lauantaina ilahduttavan monella tiskillä oli hyvin tehtyä peruskamaa tarjolla. Kernel on tietysti tässä eliittiä, mutta muiltakin homma sujui mallikkaasti. Kovin montaa hutia ei tullut vastaan.

Puolalaisella Rockmill - panimolla oli nähdäkseni ensimmäisenä idea laittaa tarjolla olevista oluista näytekappaleet hanojen päälle. Hyväksyn parin lasillisen hävikin tässä tapauksessa.

Vaikka Omnipollon kaltaista hypepanimoa ei tänä vuonna ollut paikalla, suositut panimot olivat todella suosittuja. Stamm tuntui myyvän loppuun hetkessä, Other Halfille oli jatkuva jono, ja varsinkin naiset tuntuivat käyvän pettyneenä AF Brewn tyhjiä tankkeja ihmettelemässä. Hedelmäiset hapanoluet ovat löytäneet kohteensa tältä osin.

Sanoinko ettei Omnipollo ollut paikalla? Olihan se, yhdellä kollabolla ainakin. Kaiken maineensa ansainnutta Yellow Bellyä tarjoiltiin lauantain toisessa sessiossa ja jono (lue: epämääräinen häröpallo) oli sen mukainen. Ja olihan se jonotettava, vaikka olut olikin jo tuttu.

Eihän tällainen hipsterifestari olisi mitään ilman olutarvioita. Untappd - integraatio oli jälleen käytössä ja perinteisesti listaa hallitsivat imperial stoutit, yleensä useana eri versiona arvioituna vaikka tarjolla oli vain yhtä. Itse maistoin tapahtuman aikana kokonaista 64 olutta, joista kaksi oli ennestään tuttuja. Ratebeer - arviot ovat tällä kertaa huonosti kirjattujen muistiinpanojen ja huonon muistin varassa, mutta jotain suuntaa niistä ainakin saa.

TCBW 2019 Top 5:

1. Buxton / Omnipollo Yellow Belly Ceased & Desisted Final Batch 4.7
- Edelleen huikea olut. Kyllähän tätä jonotti.

2. AF Brew Do You Know the Blueberry Man? 4.5
- AF osaa happamien lisäksi tehdä myös tummia. Tätä avattiin yllättäen muutama tölkki ja onneksi olimme silloin lähes tiskin vieressä.

3. Brewski / Spike Creamy Carousel 4.3
- Paras monesta loistavasta happamasta.

4. Other Half Observations from Orbit V1 4.3
- Kookosta, vaniljaa, kanelia. Joulun ihme.

5. AF Brew / XP Brew Million Minutes on Raspberry 4.3
- Miljoona minuuttia kypsynyt vadelmasour näytti AF:n kykyjä tehdä muutakin kuin kattilahappamia.

TCBW 2019 kunniamaininnat:

Põhjala / Collective Arts Tuk Tuk Drama 3.5
- Päivän eka.

BrewDog OverWorks Cosmic Crush Raspberry 3.9

- BrewDogin hapanprojekti jatkaa hyvää menoa.

The Kernel Imperial Brown Stout London 1856 4.1

- Kunnon imperial stout ilman yhtäkään kikkaa. Näin se tehdään.

Jing-A (京A) Suan La Tang 3.7

- Soppagose inkiväärillä ja chilillä. Toimii.

De Molen Hangen & Wurgen IJsbock 4.3
- Lauantain täpätyin olut, eikä syyttä.

Lehe Sigtuna Strikes Back 2.8
- Lehe on aina vähintään mielenkiintoinen. Tämä maistui Jägermeisterilta.

Purtse Eksperimentaal XI - Plaadimeri 3.2
- Parempi Bloody Mary gose kuin latvialaisten.

Cigar City Hunahpu's Imperial Stout 4.3
- Tämä klassikko taisi tulla vähän yllättäen hanaan. Status on ansaittu.

AF Brew / Wild Lab Ol' Filthy Popcorn Pimp 4.3
- Ruskistettua voita.
Stamm Beer Urals Black Desert Edition 4.3
- Hyvää mustaa.
Lehe Ice Queen 3.3
- Melko Leheä jäätislata berliner weissea.
Pühaste Black Blood 4.0
- Festarin kaunein olut:

Käbliku Definitely Not Port Side Piss Water 3.7
- Tässä oli hyvää muutakin kuin nimi, mutta se vasta olikin.
O/O Arctos Imperial Stout 4.1
- Illan vika