14.10.18

Olari ja Oktoberfest



Olutkulttuuriseuran Oktoberfestiä vietettiin perinteiseen tapaan Tampereella. Samalle viikonlopulle osui kuitenkin myös Olarin panimon kaupan avajaiset, joten matkani alkoi sieltä. Myymälä oli tyylikäs ja näkymä panimoon pleksiseinän läpi plussaa. Hinnat olivat yksikköhinnoiltaan samaa luokkaa naapurin liskokaupan kanssa, eli litrahinnaltaan hieman kovemmat. Kyllä täälläkin silti mielellään tulee käymään lähes joka perjantai kotimatkalla.
Tampereelle päästyäni suuntana oli perinteinen Plevna, johon mentiin seuran perinteistä poiketen jo perjantaina. Valinta osoittautui oikeaksi, sillä Tuulensuussa olisi jälleen tullut ahdasta. Niin meinasi tulla Plevnassakin kun varauksemme oli ripoteltu hieman ikävästi pikkupöytiin, mutta tunnelmaa se ei liikaa haitannut.
Plevnasta edettiin Pyynikin Brewhouseen, jossa sielläkin oli möhlitty varauksemme. Sekä meidän että ravintolan onneksi tilaa kuitenkin oli ja virhe paikattiin esimerkillisesti. Meille järjestettiin yksi pitkä pöytä ja pöytään tuli muutama tapaslautanen talon puolesta. Panimon oma festiolut oli maistuvaa, samoin tapakset. Oma iltani loppuikin tähän väsymyksen iskiessä, enkä jatkanut enää kovakuntoisimpien mukana Tillikkaan.
Lauantain avasi perinteisesti jyvät akanoista erottava legendaarinen Pispalan Pulteri. Via Dolorosaa muistuttava matka Pispalan harjun päälle puolilta päivin jää useimmilta suorittamatta, mutta paikalle raahautuneet palkitaan aina maistuvalla ruoalla ja raikkaalla oluella - niin tälläkin kertaa.
Tuulensuuta ei toki voi väliin jättää, joten sinne suunnattiin seuraavaksi. Lauantai-iltapäivän perinteisesti pienemmälle joukolle Tuulensuun kabinetti sopi loistavasti, ja täytettä vatsoihin saatiin niin kiinteässä kuin nestemäisessäkin muodossa.


Välipysähdyksenä ennen illan päättävää Konttoria oli osalle porukasta Taproom United, jossa on varsin mukava hanakattaus kotimaista pienpanimo-olutta. Oli myös ilahduttavaa huomatata Pyynikin "katulätkän" yleistyminen Tampereen katukuvassa. Lisää näitä paikallisia valomainoksia Sandelsien ja ulkomaalaisten isojen merkkien sijaan. Konttorissa oli niin täyttä ettei mahtunut kuvia ottamaan. Kaksissa Kasvoissa, johon väki vielä suuntasi jatkoille, en enää jaksanut.
Jos lauantaiaamun Pulteri karsii jyvät akanoista, en tiedä miten tätä sunnuntain Ohranjyvää kuvailisin. Heikot sortuu elon tiellä, joten uutena ohjelmanumerona mukaan tullut vapaaehtoinen sunnuntaibrunssi (kaikki muut tapahtumat ovat luonnollisesti pakollisia) keräsi paikalle vain kolme osallistujaa. Ruoka oli kuitenkin tälläkin kertaa hyvää, samoin olut. Festit oli festailtu.

Litran festioluet 2018

(Pyynikin tumma ja vaalea festbier @ Pyynikin Brewhouse (0,5 + 0,5, eri tuoppeihin))

Mass päivässä pitää tohtorin loitolla, mutta aika vähäiseksihän tämä itse asiaan keskittyminen jäi.

No comments:

Post a Comment