Alkon lokakuun uutuusoluet ja -gögit

Tällä kertaa Alkon pruuvissa luvattiin sokkopuolella olevan 10 olutta. No, numero 9 ei ehtinyt pruuviin ja lopulta selvisi ettei se olisi ollut edes olut, kuten ei myöskään numero 10. 8 on kuitenkin aivan hyvä määrä. Lisäksi avoimella puolella oli tarjolla peräti 16 glögiä, jotka piti tietenkin käydä maistamassa. Tässä siis sokkoarviot oluista ja perään avoimet arviot glögeistä.

Olut 1:

Varsin vaisu ja mauton tapaus heti alkuun. Kalpean keltainen. Ei oikein hajua eikä makua. Vähän viljaa vain. Tämän on pakko olla joku alkoholiton.

Lähestulkoon, sillä tämä oli Lapin Kulta I. Ei kovin vahva suoritus.

Olut 2:

Tuoksu lupailee jo vähän parempaa, mutta maku ei juurikaan. Kovin ohueksi ja mitäänsanomattomaksi tämäkin jää, vaikka onkin edellistä parempi.

Tämä oli San Miguel Fresca, rima ei siis vieläkään noussut järin korkealle. Mikä järki tällaisia on tuoda uutuksiinsa sisään syksyllä?

Olut 3:

Tämä on tumma, mutta muuten ei juuri askelta ylöspäin ole huomattavissa. Makea, viljainen, hieman maltainen. Pakkohan tämän on olla alkoholiton kun mitään puhtia ei löydy?

Vaan ei ollut. Oli Erdinger Dunkel. Yllättävän huono.

Olut 4:

Edelleen mennään ohuella linjalla. Tässä makeus toimii edellistä paremmin, muistuttaa laktoosia. Mukana myös hieman kahvin ja suklaan aromia. Ihan toimiva. Voisi olla Big Drop Stout jos alkoholiton, mutta ehkä tässä joku voltti on?

Poppels Mörk Lager oli kyllä odotettua parempi, vaikka meinasikin sekoittua alkoholittomaan.

Olut 5:

Tämäkin tuoksuu mallasmehulle, mutta maku vihjaa että ei ainakaan enää olla alkoholittomissa. Kevyt on tämäkin, mutta ei huono, joskaan ei hyväkään. Voisi olla Olvin Hi-Hop, mutta muistelen sen kyllä paremmaksi.

Aura Bock. Enpä ihan heti bockiksi arvannut. Jää hyllyyn jatkossa.

Olut 6:

No nyt päästiin asiaan! Tuoksussa tummaa hedelmää, makeaa mallasta, alkoholiakin. Paitsi että maku vetää maton alta. Mitä ihmettä tämä on? Makeaa mallasta ja mausteita. Kuin julmustia joisi. Ei sinänsä huono, muttei yhtään niin hyvä kuin tuoksu lupaili. Outo.

Green's Dubbel Ale on täysin ohraton olut, joka selittää outouden. En kyllä näe tälle käyttötarkoitusta, kun jotkut panimot tekevät nykyään hyviäkin gluteenittomia.

Olut 7:

No vihdoin, toiseksi viimeisen oluen kohdalla, oikeasti asiaan. Tummaa hedelmää, makeaa mallasta, alkoholia. Maussa näiden lisäksi myös mukavasti mausteita. Kanelia ja neilikkaa puskee. Piparinen. Ihan sellainen fiilis että olen juonut tämän ennenkin, mutta en vain osaa paikallistaa. Veikkaan jotain Muflonia.

Sitähän tämä ei kuitenkaan ole, vaan Sori Vinum Secale, joka on kypsytetty Kyrön Koskue-ginin tynnyreissä. Ginisyys sekoittui piparisuudeksi minulla tällä kertaa. Varsin mainio olut joka tapauksessa.

Olut 8:

Viimeinen olut herättää lupauksia jo kaataessa. Erittäin paksu pikimusta olut, jossa vaahto on kermaisen ruskea ja olutta jää lasin reunoihin roikkumaan pyörittäessä. Tuoksu on huumaava yhdistelmä makeaa paahteista mallasta, suklaata, kahvia, alkoholia. Maussa samoja elementtejä, joiden seuraksi lyöttäytyy myös sopivasti polttava chili. Ajatukset vievät taas Xocovezan suuntaan, vaikkei se näin tulinen olekaan.

Tuttuhan tämä kyllä oli, vaan ei Xocoveza. Westbrookin Mexican Caken olin maistanut nimittäin alle kaksi viikkoa sitten Konttorissa Tampereella. Edelleen aivan erinomainen jälkkäripommi, vaikka hintaa onkin melkoisesti.

Lokakuun uutuudet top 3:

1. Westbrook Mexican Cake Imperial Stout - 4.3 / 27,90 € / 0,65 l / 0,10 p/€/l
2. Sori Vinum Secale (Kyrö Distillery Gin BA) - 3.7 / 7,98 € / 0,33 l / 0,15 p/€/l
3. Green's Dubbel Ale - 3.3 / 4,59 € / 0,33 l / 0,30 p/€/l

Lokakuu uutuudet top 3 hinta-laatu:

1. Lapin Kulta I - 2.1 / 0,98 € / 0,33 l / 0,70 p/€/l

2. Aura Bock - 2.7 / 2,98 € / 0,5 l / 0,45 p/€/l

3. San Miguel Fresca - 2.7 / 1,98 € / 0,33 l / 0,45 p/€/l

Mitähän tästä tasosta nyt sitten sanoisi. En sano mitään.

Alkon gögit vm. 2018

Sitten jotain aivan muuta, nimittäin 16 glögiä. Valitettavasti nämä oli maisteltava kylmänä, mutta kyllä siitäkin jonkinlaisen käsityksen tuotteista sai.

Blossa Alkoholfri Glögg 0,0 % / 0,75 l / 3,98 €

Tuoksu aivan hyvä, mutta maistuu lähinnä mehulta, kuten alkoholittomat glögit tapaavat tehdä. En ostaisi.

Tuike Rosé Glögi Luomu 8,0 % / 0,75 l / 8,29 €

Aivan kuin mausteinen rosé-viini. Tai oikeastaan mausteinen rosé-kotiviini. En ostaisi.

Tuike Punaviiniglögi Luomu 11,0 % / 0,375 l / 5,20 €

Ei ollenkaan hassumpi. Kuin hyvä punaviini jossa on sopivan hillitysti mausteita. Pienestä pullokoosta myös plussaa. Ostaisin.

Jouluhetki 8,0 % / 0,75 l / 6,99 €

Lähes täysin väritön. Tuoksuu omenamehulle. Maistuu... omenamehulle. Tuo mieleen USAn warm cider touhun. Eli toimii jos pitää sellaisesta. Glögi tämä ei oikein ole. Silti ostaisin.

Blossa Vinglögg 10,0 % / 0,75 l / 8,79 €

Ei siis vuosikertaversio vaan se perustuote. Blossa on Blossa. Ehkä Alkon klassisin glögi. Hyväähän tämä on, joskin yllätyksetöntä. Ostaisin.

Dufvenkrooks Vitvinsglögg Ekologisk 10,0 % / 0,75 l / 8,85 €

Vaalea glögi jossa on selvästi valkoviinin pohja. En erityisesti pidä makeista valkoviineistä, mutta tämä kyllä toimii. Sopivasti mausteita ja potkua. Makean valkkarin ystävälle. Ostaisin.

Talvitori Organic Glühwein 10,0 % / 0,75 l / 8,98 €

Hauskan nimen ovat Saksassa keksineet. Itse tuote ei oikein vakuuta. Liian kirsikkainen minun makuuni. Toiminee jos haluaa kirsikkaa glögiinsä. En ostaisi.

Tähti Glögi Luomu 15,0 % / 0,75 l / 9,48 €

Aika paljon on kirsikkaa tässäkin, mutta ei niin dominoivassa roolissa. Runsas alkoholi ei vielä tuoksu, mutta maistuu kyllä. Tämähän on aivan hyvä. Vahvan glögin ystävälle. Ostaisin.

Jouluglögi Vadelma 15,0 % / 0,75 l / 9,48 €

Vadelma tulee päälle jo tuoksussa ja jatkaa dominanssiaan maun puolella. Mutta jotenkin tämä toimii. Mainiosti. Erilainen, toimiva glögi. Makea. Ostaisin. 

Unser Haus Glühwein 10,0 % / 1,0 l / 10,90 €

Tämä on enemmän glühwein minun makuuni. Karpalo ja mustikka toimivat paremmin kuin kirsikka. Tasapainoinen. Ei erityisen mausteinen, enemmän marjainen. Ostaisin.

Hehkuviini 22,0 % / 0,75 l / 10,99 €

Alkon klassikko tämäkin. Ja itse asiassa tosi samanlainen kuin Blossa. Tosin voltteja on tässä hyvin reilusti, mikä tuntuu maussa. Vahva perusglögi jossa ei ole oikeastaan mitään vikaa. Ostaisin tätäkin.

Rocky Road Glögg 15,0 % / 0,75 l / 11,48 €

Eikö kukaan ajattele lapsia? Miten Valvira on päästänyt tämän läpi? Henkilökohtaisesti minua ei tietenkään haittaa, mutta onhan tämä pullo melkoista karkkia ja voltteja on 15. Itse juoma on hyvin hämmentävä ja nimensä mukainen. Glögiä johon on sekoitettu pähkinää ja vaahtokarkkia. Hemmetti, hyvää. Ostaisin. Olisin itse asiassa hieman rapeasta hinnasta huolimatta ostanut heti pruuvin jälkeen, mutta ei ollut vielä hyllyssä.

Dufvenkrooks Mocca & Choklad 15,0 % / 0,75 l / 11,98 €

Tuoksu hämmentävän kahvinen. Maussa glögiä, kahvia, vähän suklaatakin. Perin kummallinen tapaus. Ehkä jää posin puolelle tämäkin, vaikka en pidä yhtä paljon kuin edellisestä. Ostaisin. Ehkä. 

Juhla Glögi 20,0 % / 0,75 l / 12,69 €

Yhdyssanojen juhlaa. Klassinen konjakkiglögi. Tai Stroh rommi tästä lähinnä tulee mieleen. Eli sellaisen ystäville sopii. Joisin jos tarjottaisiin, mutta en ostaisi.

Loimu 2018 15,0 % / 0,75 l / 13,99 €

Lignell & Piispasen vastine Blossalle. Pullo on kiva, eikä juomakaan huono. Vähän marjamehun puolelle lipsuu, mutta aivan hyvä kuitenkin. Makeasta päästä. Ostaisin vaikka hinta koetteleekin hieman.

Blossa 2018 15,0 % / 0,75 l / 14,98 €

Tätähän moni aina odottaa. Ilmeisesti Blossa on odotusten vanki eikä voi tyytyä glögimäisiin glögeihin. Tämäkin on jotain ihan muuta. Appelsiiniä, kanelia, yrttejä, olen inkiväärinkin maistavinani vaikka sitä ei makuluonnehdintaan ole listattu. Näyttää warm ciderilta, maistuu mausteiselta appelsiinimehulta. Toimii jos olet kokeileva luonne, ei jos haluat glögin makuista glögiä. Eli kuitenkin, ostaisin.

Rima ei kohdallani ole järin korkealla gögien suhteen. 12/16 tarttuisi tilaisuuden tullen mukaan. Tuskin tulee kaikkia kuitenkaan kokeiltua. Rocky Roadia nappaan kyllä pullon jostain.

Sokkomaistelussa Olarin uusia ja vanhoja

Tähän asti olen käynyt Olarin panimon kaupassa sen jokaisena aukiolopäivänä, mutta huomenna olen etätöissä enkä ehdi paikalle. Tietysti juuri silloin ollaan julkistamassa jotain uutuuksia! Ei hätää, viestiä salaisille korruptiokontakteille (moi Bisseguru!) ja näin hallussani onkin pari pulloa molempia uutuustuotteita. Koska kaapista löytyi jo valmiiksi kaksi aiemmin ostamaani maistamatonta Olarin tuotetta, päätimme pitää kotona lyhyen sokkomaistelun. Hyvää harjoitusta tämän viikon sokkopruuville Alkossa? Maisteltavana olivat siis aiemmin ostetut SMaSH Cashmere ja Hopz N the Hoods, sekä tänään hankitut 21 Minutes IPA ja Imported Goods.

Olut 1:

Hieman samea, tumman kultainen. Reiluhkosti vaahtoa. Vahva tuoksu viittaa ehkä jopa DIPAn suuntaan, mutta maku on miedompi. Ei tämä DIPA ainakaan ole. Hieman mansikkaakin löytyy. Itse veikkaan SMaSHia ja Eeva aluksi Hopz N the Hoodsia, mutta vaihtaa myöhemmin veikkauksensa samaan kuin minulla.

Raadin arvio: 3+ (J 3+, E 3+)

Olut 2:

Selvästi edellistä vaaleampi ja myös tuoksultaan miedompi. Viljainen, kevyt. Eeva löytää jälkimausta banaania. Aitoa banaania, ei vehnäolut-banaania. Kevyt ja helppo juotava, molemmat veikkaavat Hopz N the Hoodsia, Eevan vaihtaessa tässä vaiheessa ykkösoluen veikkaustaan.

Raadin arvio: 3+ (J 3+, E 3+)

Olut 3:

Tuoksu on selvästi edellisiä voimakkaampi ja syy selviää pian. Tänään noudetut oluet eivät ole ehtineet jäähtyä yhtä kylmiksi kuin aiemmin kaapissa olleet. Helpottaa turhan paljon tätä sokkomaistelua. Aiemmat arvaukset osuivat siis ainakin oikeaan kaksikkoon. Tämän oluen tuoksussa on reilusti tuoretta humalaa. Eevan mielestä ei ainakaan DIPA, mutta minusta voisi ollakin. Alan kuitenkin nojaamaan enemmän 21 Minutesin puolelle, sillä sen verran suoraviivaista tämä on. Hyvää kuitenkin. Tuoretta ja tasapainoista. Molemmat veikkaavat 21 Minutes IPAa.

Raadin arvio: 4- (J 4-, E 3½)

Olut 4:

Viimeisen oluen tuoksun hedelmäisyys tulee nenään heti kun sen kaataa laseihin. Tämän täytyy olla se DIPA. Hyvää se on ainakin. Ananasta ja guavaa löydämme molemmat. Ja molempien veikkaus on Imported Goods.

Raadin arvio: 4 (J 4-, E 4)

Poistamme oluet pusseista ja itsevarmuus vaihtuu hämmennykseen. Molemmilla 0/4 oikein. Oluet olivat siis järjestyksessä Hopz N the Hoods, SMaSH Cashmere, Imported Goods ja 21 Minutes IPA. Jälkikäteen ajateltuna SMaSH olisi pitänyt tunnistaa vain Golden Promise mallasta sisältäväksi väristään ja minun olisi pitänyt uskoa nenääni Imported Goodsin kanssa, sillä tuoksu oli selvästi nelikon voimakkain. Metsään mentiin, mutta vain arvauksissa. Itse oluet olivat kaikki oikein kelvollisia, eikä niiden kanssa voi metsään mennä. Eeva nosti vielä jälkikäteen kaikkien paitsi 21 Minutesin arvosanaansa neljänneksellä.

Huomenna perjantaina näitä saa myös Olarin panimon kaupasta, joka on auki 14-18. 21 Minutes IPAn hinta on nelisen euroa, Imported Goodsin noin euron verran enemmän. Kannattaa käydä noutamassa, ommuute tuoretta!

Olutmaistelu USAn tuomisista

Toimittajakaverini (siis oikea toimittaja, ei tällainen diipadaapabloggari) kävi hiljattain New Yorkissa ja mukaan tarttui tietysti useampi olut. Koska yksin maistelu on tylsää, hän tuli puolisonsa kanssa meille jakamaan osan tuliaisista. Minä siis vuorostani jaan maistelun tuloksia tässä teille. Kuvassa näkyvä etiketitön pullo jonka nokkelimmat jo tunnistavatkin oli jokusen vuoden takaa Alkosta.

Maistelu aloitettiin Industrial Artsin Wrenchillä, joka on tölkin mukaan "southeast IPA" mutta sekä raadin että esim. Ratebeerin mukaan ihan rehellinen NEIPA. Olut oli ehtinyt vanhentua tölkissä alle kuukauden ja maku oli sen mukainen. Erinomaisen raikas ja tasapainoinen NEIPA, jossa hedelmämehua on vielä varsin runsaasti, mutta peräkärry kulkee mukana. Raadin NEIPA-vastainen siipi laski hieman pisteitä, mutta heidänkin oli myönnettävä tämä varsin kelvolliseksi tyylinsä edustajaksi.

Raadin arvio: 3½ (3 - 4+)

Toinen samantyylinen olut perään, Omnipollon Sphloing!!. Panimo itse tietysti kuvailee oluttaan sanoin "mango s’mores IPA brewed with mango, vanilla, marshmallow fluff, graham crackers, rock salt, lactose sugar and an abundance of our favorite hops". Jep jep, suolaa ei juuri maistanut, joten milkshake IPAn verran ehkä olen valmis myöntämään. Niin ja Omnipolloa USAsta? Tämä olut on pantu Massachusettsissa ja olikin luultavasti halvempaa kuin mikään saman kokoinen Omnipollo Euroopassa. Hieno tölkki ja maistuva olut kuitenkin, joskaan ei yhtä mainio kuin edellinen, simppelimpi yksilö. Maistui toki sitten NEIPAn vihaajille edellistä paremmin.

Raadin arvio: 3½ (3 - 4-)

Seuraavaksi otettiin maistelun viimeinen vaalea, Bruery Terreuxin Orchard Wit. Atlantin takana ei tunnuta tekevän hapanoluita niin yleisesti kuin vaikka Suomessa, mutta ne panimot jotka niihin keskittyvät, ovat erinomaisia. Cascaden osalta tämä tuli todettua omalla reissulla ja Terreuxin osalta nyt. Ainakin mikäli tämä yksi olut on yhtään suuntaa antava. Erinomaisen kompleksi happamuus ja mainio tasapaino maltaan, happamuuden ja hedelmäisyyden välillä. Yksi parhaista oluista jonka olen maistanut koko vuonna. Tuntui tämä muillekin uppoavan.

Raadin arvio: 4+ (4 - 4½)

Tummaan päähän siirtyessä vastaan tuli Industrial Artsin ja 2SP:n kollabo-stout Nailed It!. Jos vierekkäin on tämä tölkki ja tastingin aloittanut Wrench, veikkaus siitä kumpi on stout ja kumpi NEIPA ei ihan helposti osuisi oikeaan. 2SP:ltä oli ilmeisesti haettu nimenomaan stout-osaamista, lopputuloksessa sitä ainakin jommalta kummalta on löytynyt. Erinomaisen tasapainoinen dry stout suhteellisen maltillisella määrällä alkoholia, mutta toimivalla rungolla.

Raadin arvio: 4- (3+ - 4)

Ennen siirtymistä grande finaleen otettiin omasta kaapistani yksi maistamaton matkatuliainen, tämä tosin vain Kastrupin lentokentältä. Viimeinen maistamatta ollut osa Theodor Schiøtz - panimon Tivoli - sarjaa, Black IPA. Odotukset eivät olleet järin korkealla, mutta aivan kelvolliseksi tämäkin paljastui. Erittäin lakritsinen ja hieman tuhkakuppinen, mutta samalla myös hedelmäinen olut.

Raadin arvio: 3+ (2½ - 3½)

Maistelun päätti ensimmäisen kuvan etiketitön pullo, josta en malttanut ottaa edes kuvaa. Kyseessähän oli tietysti oluiden Shawshank Redemption, eli Westvleteren 12. Piti kuulemma juoda pois vanhenemasta. Tämähän passaa. Pari vuottaa kaapin pohjalla maannut Westy ei joutunut juuri tässä seurassa häpeämään. Kolmella raatilaisella arvosana oli maistelun paras tai jaettu paras, yhdellä alkoholi ja makeus tökki hieman liikaa, mutta hänkin joutui myöntämään ettei lasissa olevaa nestettä kovin paljoa voinut haukkua.

Raadin arvio: 4 (3 - 4½)

Voittajaksi selviytyi niukalla erolla Terreuxin Orchard Wit, maailman (kolmanneksi) parhaan seuratessa kannoilla. Pettymään emme tälläkään kertaa päässeet yhteenkään olueen. Parempaa onnea ensi kerralla.

Olari ja Oktoberfest

Olutkulttuuriseuran Oktoberfestiä vietettiin perinteiseen tapaan Tampereella. Samalle viikonlopulle osui kuitenkin myös Olarin panimon kaupan avajaiset, joten matkani alkoi sieltä. Myymälä oli tyylikäs ja näkymä panimoon pleksiseinän läpi plussaa. Hinnat olivat yksikköhinnoiltaan samaa luokkaa naapurin liskokaupan kanssa, eli litrahinnaltaan hieman kovemmat. Kyllä täälläkin silti mielellään tulee käymään lähes joka perjantai kotimatkalla.

Tampereelle päästyäni suuntana oli perinteinen Plevna, johon mentiin seuran perinteistä poiketen jo perjantaina. Valinta osoittautui oikeaksi, sillä Tuulensuussa olisi jälleen tullut ahdasta. Niin meinasi tulla Plevnassakin kun varauksemme oli ripoteltu hieman ikävästi pikkupöytiin, mutta tunnelmaa se ei liikaa haitannut.

Plevnasta edettiin Pyynikin Brewhouseen, jossa sielläkin oli möhlitty varauksemme. Sekä meidän että ravintolan onneksi tilaa kuitenkin oli ja virhe paikattiin esimerkillisesti. Meille järjestettiin yksi pitkä pöytä ja pöytään tuli muutama tapaslautanen talon puolesta. Panimon oma festiolut oli maistuvaa, samoin tapakset. Oma iltani loppuikin tähän väsymyksen iskiessä, enkä jatkanut enää kovakuntoisimpien mukana Tillikkaan.

Lauantain avasi perinteisesti jyvät akanoista erottava legendaarinen Pispalan Pulteri. Via Dolorosaa muistuttava matka Pispalan harjun päälle puolilta päivin jää useimmilta suorittamatta, mutta paikalle raahautuneet palkitaan aina maistuvalla ruoalla ja raikkaalla oluella - niin tälläkin kertaa.

Tuulensuuta ei toki voi väliin jättää, joten sinne suunnattiin seuraavaksi. Lauantai-iltapäivän perinteisesti pienemmälle joukolle Tuulensuun kabinetti sopi loistavasti, ja täytettä vatsoihin saatiin niin kiinteässä kuin nestemäisessäkin muodossa.

Välipysähdyksenä ennen illan päättävää Konttoria oli osalle porukasta Taproom United, jossa on varsin mukava hanakattaus kotimaista pienpanimo-olutta. Oli myös ilahduttavaa huomatata Pyynikin "katulätkän" yleistyminen Tampereen katukuvassa. Lisää näitä paikallisia valomainoksia Sandelsien ja ulkomaalaisten isojen merkkien sijaan. Konttorissa oli niin täyttä ettei mahtunut kuvia ottamaan. Kaksissa Kasvoissa, johon väki vielä suuntasi jatkoille, en enää jaksanut.

Jos lauantaiaamun Pulteri karsii jyvät akanoista, en tiedä miten tätä sunnuntain Ohranjyvää kuvailisin. Heikot sortuu elon tiellä, joten uutena ohjelmanumerona mukaan tullut vapaaehtoinen sunnuntaibrunssi (kaikki muut tapahtumat ovat luonnollisesti pakollisia) keräsi paikalle vain kolme osallistujaa. Ruoka oli kuitenkin tälläkin kertaa hyvää, samoin olut. Festit oli festailtu.

Litran festioluet 2018

Plevnan oktoberfest @ Plevna

(Pyynikin tumma ja vaalea festbier @ Pyynikin Brewhouse (0,5 + 0,5, eri tuoppeihin))

Hacker-Pschorr Märzen @ Tuulensuu

Mass päivässä pitää tohtorin loitolla, mutta aika vähäiseksihän tämä itse asiaan keskittyminen jäi.

Olutta ja diplomatiaa - syksyn vierailu suurlähetystöön

Oli jälleen puolivuosittaisen suurlähetystövierailun aika. Teemana jälleen olut ja juusto, ja tällä kertaa kutsu sisälsi avecin. Otin siis avecin mukaan ja lähdin edustamaan. Mikko Salmi vastasi onneksi esiintymisestä, joten itse muiden bloggarinretkujen kanssa keskityin olennaiseen eli pöytien antimiin. Stadin Panimon tiskillä oli runsaasti himoittua tyrnilambiccia, joka oli edelleen hyvää. Samoin oli Brewseekeriltä löytynyt Rodenbachin Alexanderin uusi vuosikerta, joka loppui kesken jo melko alkuillasta. Toki myös uudelleenbrändätty Rodenbach Classic oli hyvää. Juustoista löytyi maistuvia makupareja belgioluiden, erityisesti Chimayn kanssa, ja paikalle saapuneet kotimaiset panimotkin edustivat varsin onnistuneesti. En muista oliko kutsu ensimmäistä kertaa avecin kanssa, mutta jotenkin hieman täydemmältä suurlähetystö nyt vaikutti kuin ennen. Ei kuitenkaan vielä liian täydeltä, joten en valita. Mukavaa oli ja myös sympaattinen suurlähettiläs tuntui viihtyvän. Näitä voinee siis edelleen odottaa lisää.

Sokkomaistelu: Saimaan uutuudet

Saimaalta tuli taas isompi paketti testiin. Uusiahan näistä oli oikeastaan vain jouluolut, mutta uudehkoja sen lisäksi myös Yakima ja Utah. Länsirannikon IPAtkin olivat saaneet uudet etiketit jokseenkin tyylittömien alkuperäisten tilalle. Koska tämänkään kokoista näytepakkausta ei viitsi nauttia yksin, päätin pitää sokkomaistelun. Mukana maistamassa olivat minun lisäkseni avopuolisoni ja isäni. Joka olutta oli kaadettu lasiin kertomatta meille mistä oluesta on kyse, ja näistä laseista oluet maistettiin.

Olut 1 (Utah Rye IPA):

Arvaukset: 3*Utah Rye IPA

Raadin arvio: 2+ (1½ - 3)

Aika helposti bongattava, vaikka olikin ensimmäisenä. Raati tuomitsi pliisuksi, vaikka minusta onkin edelleen varsin juotava alkoholittomaksi. Hajuakin moitittiin.

Olut 2 (Valkiajärvi jouluolut):

Arvaukset: 2*Valkiajärvi, 1*American IPA

Raadin arvio: 3- (2½ - 3+)

Makea, "pliisu jouluolueksi", mutta kuitenkin melko tunnistettava. Väristä jos ei muuten, sillä viidestä oluesta yksi (Utah) oli muita vaaleampi ja tämä muita tummempi. Muut kolme jokseenkin identtisiä.

Olut 3 (Yakima Valley Double Hopped IPA)
Arvaukset: 1*Yakima, 1*American IPA, 1*California IPA
Raadin arvio: 3- (2 - 3½)
Itse tunnistin tämän muita vahvemmasta havuisuudesta. Muuten arvio oli lähinnä "ihan hyvä IPA". Yhden raatilaisen mielestä kaikki kolme IPAa maistuivat samalta. Vaikka en tätä allekirjoita, niin ei eroja helposti löytynyt.

Olut 4 (California IPA)
Arvaukset: 1*California IPA, 1*American IPA, 1*Yakima
Raadin arvio: 3+ (3 - 3½)
Yakimaa kevyempi humalointi toi pisteitä myös vähemmän humalahakuiselta jäseneltä raadissa. Arvaukset muuten mitä sattuu, kuten koko IPA-kolmikolla.

Olut 5 (American IPA)
Arvaukset: 1*California IPA, 1*Yakima, 1*Valkiajärvi
Raadin arvio: 3+ (3 - 3½)
Tähän ei sitten kenelläkään osunut edes arvaus, kun jouluoluen ohi laittanut raatilainen veikkasi sitä tähän. Tämän ja California IPAn erottaminen oli koko maistelun hankalin osa eikä se itseltäkään onnistunut.

Ihan hauska setti jossa ei varsinaista heikkoa lenkkiä ollut, jos nyt ei riemunkiljahduksiakaan aiheuttanut.

Olutblogisessio #9 - Alustus

Olutblogisessiot palasivat viime kuussa kesätauolta ja päätin itse ottaa vetovastuun juuri parahiksi ennen juhlanumeroa. Kyseessä on siis sessio numero 9. Koska olen matkaillut tänä kesänä melko paljon erityisesti kotimaassa, päätin ammentaa aihetta sieltä. Olutmatkailuhan on melko hiljattain sessioiden aiheena ollut, mutta tällä kertaa lähestytään aihetta hieman eri kantilta. Kuka tahansa osaa lähteä oluen perässä Brewskivalille, Portlandiin tai Brysseliin. Mutta entäpä Loviisaan?

Odottamaton olutmatka

Aiheena siis olutmatkailu, mutta ei minne tahansa, vaan johonkin yllättävään, odottamattomaan paikkaan. Mikä on kummallisin paikka mihin olet matkannut oluen perässä? Tai odottamattomin mainioksi olutpaikkakunnaksi osoittautunut kohde? Sattuiko matkalla jotain muuta täysin odottamatonta? Hyväksyn, mukaan vaan. Espanjalainen inkvisitio? En usko.

Aikataulu on tällä kertaa hieman tiukempi kuin aiemmin ettei mennä OlutExpon päälle. Julkaise siis juttusi 22.-24.10. niin ne ehtivät yhteenvetoon joka tulee ulos 25.10. Kirjoituksesta on myös suotava ilmoittaa allekirjoittaneelle esim. blogin kommenteissa tai muuten sopivaksi katsomallaan tavalla. Saatan innostua myös Olutpostin blogisyötteen vilkaisemaan läpi ennen yhteenvedon julkaisua.

Edelliset olutblogisessiot:
#8: Olutkoira - Pubit ja muut olutravintolat: Alustus Yhteenveto
#7: Tuopin ääressä - Olutcocktail: Alustus Yhteenveto
#6: Loppasuut - Bändit ja brändit: Alustus Yhteenveto
#5: Arde arvioi - Olutmatkailu: Alustus Yhteenveto
#4: Ölmönger - Kotimaiset vs ulkomaiset oluet: Alustus Yhteenveto
#3: Helppoa juotavaa - Joulu ja olut: Alustus Yhteenveto
#2: Olutkellari - Olut ja penkkiurheilu: Alustus Yhteenveto
#1: Tuopillinen - Keskiolut: Alustus Yhteenveto