Kellareiden aarteita vol. 5

Koska edellinen perinteinen kellarien aarteita - tasting jäi pienehköksi ja seuran väellä oli matkoja kesällä tiedossa, päätimme pitää jo samana syksynä toisen vastaavan. Aiempien raportteja löyty myös täältä ja täältä. Tällä kertaa maistelijoita saapui paikalle seitsemän ja kahdeksaskin liittyi vielä illan aikana seuraan. Maisteltavien oluiden määrä nousi melkoiseksi ja taso pysyi korkealla läpi illan. Raadin arviot on kerätty Untappdista vaihtelevalta määrältä maistelijoita.

Maistelun avasi Kosovosta työmatkalla haettu Peja. Ei mikään kummoinen olut, mutta useimmille varmasti uusi maa maisteltujen listalle. Ei herättänyt suuria tunteita mihinkään suuntaan.

Raadin arvio: 2½ (2 - 3)

Seuraavassakin oli ajatus enemmän uudessa maassa kuin itse oluessa. Insider Craft Hub kollektiivin West Coast IPA UA oli useimmille varmasti se ensimmäinen ukrainalainen olut. Tuoksu toi monelle mieleen urinal caken, maku ei onneksi niinkään. Mutta eihän tämä kovin kummoinen ollut, paljon parempia tuli Ukrainassa kesällä maistettua.

Raadin arvio: 2½ (2 - 3+)

Sitten päästiin lämmittelyjen jälkeen asiaan. Puolasta tuotu Fortuna Komes Porter Malinowy vadelmaportteri olisi varmaan hyötynyt pidemmästäkin kypsyttämisestä, mutta hyvää se oli nytkin. Alkupuraisu toimi lähes kaikilla, mutta makeus alkoi useimmilla vähän tökkiä loppua kohden. Plussan puolelle jäätiin kuitenkin.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4+)

Tsekistä maisteltavaksi oli tuotu Lobec Wild Berry hedelmäsour. Aika makea, ei överihapan, hyvin rapealla karbolla. Tällekin voisi ehkä kypsytys tehdä hyvää.

Raadin arvio: 3+ (2 - 4-)

Sitten päästiin kypsyteltyjen pariin. Fuller's 170th Anniversary Celebration Ale oli ehtinyt kypsyä vuodesta 2015 asti eli nelisen vuotta. Taattua Fuller's laatua, vähintäänkin. Kypsytys oli tehnyt tälle myös hyvää. Erinomainen, mielettömän tasapainoinen, makea ja tuhti.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4+)

Ja mielenkiintoisempaan suuntaan jatkettiin. Tanker Must Kapten BA, mutta koska pullosta puuttui etiketti, varmuudella ei osattu sanoa onko tämä kypsynyt Bourbon- vai punaviinitynnyrissä. Maistelu toki vahvisti tynnyrin olleen punaviiniä. Olut oli ensimmäistä Must Kapten - erää, eli jotakuinkin vuodelta 2015 tämäkin. Ja hyvin kypsynyt.

Raadin arvio: 4 (4 - 4+)

Tämä Tanker Love Will Tear Us Apart oli sen sijaan kypsynyt vasta vuodesta 2016. Aiemmalla maistolla totesin tämän turhan karkeaksi, ja vaikka kypsytys oli hyvin pyöristänyt kulmia, oli niitä jäänytkin. Alkoholi, yrtit ja humala olivat vähän turhan pinnalla vieläkin.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 4-)

Epävirallisena välioluena juotiin New Belgium Fat Tire, worker owned. Ei arvioitu.

Takaisin asiaan. Lervig Barley Wine oli kypsynyt jo vuodesta 2014. Kuten tarra osoittaa, tämän on aikanaan Põhjala tuonut maahan (Viroon). Minusta tästä oli lähtenyt paras terä jo katoamaan. Vähän tunkkaiseksi oli kypsynyt.

Raadin arvio: 4- (3 - 4+)

Virallisena välioluena vuorossa oli Lost Abbeyn Farmhouse Lager, joka oli kuulemma "niin tuore kuin tilaamalla saa", eli parasta ennen - päivä mennyt jo kesällä. Tätähän tämä Amerikan ihmeiden tilailu on. Ihan hyvä olut kuitenkin.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 4-)

Hof Ten Dormaal Blond Beer Armagnac BA oli olut joka oli aikanaan ollut melkoista rulettia avata, sisältö kun saattoi parhaimmillaan lentää Kaapelitehtaan kattoon asti. Tälläkin kertaa olut halusi oma-aloitteisesti ulos pullosta, mutta melko maltillista vauhtia. Ja kyllähän se mieluusti pullosta ulos otettiin, sen verran hyvää tavaraa tämä oli. Vuosikerta tässäkin 2016. 

Raadin arvio: 4- (3 - 4)

Seuraavana Japanin tuliaisia, Yama-Bushi Grand Rouge. Brewed with homegrown and handpicked blueberries and raspberries. Marjaisaa tavaraa, sopivalla happamuudella. Erittäin juotava, jos nyt vähän tylsä.

Raadin arvio: 3 (2- - 4-)

Pahaenteisen kuuloinen Zichovec Orange Milk Power ei tainnut kuitenkaan sisältää mitään erityisen epäilyttäviä ainesosia. Sameaa, sitruksista, makeaa ja vähän hapanta. Vahvat karbot. 

Raadin arvio: 3+ (3- - 4-)

Seuraavaksi tutumpaa tavaraa, Gulden Draak, tosin viskitynnyröity Brewmaster's edition. Ennen pidin Gulden Draakia jotenkin liian viinaisena, mutta nykyään on alkanut toimimaan. Etenkin tämä viskitynnyröity versio on aivan erinomainen. 2018 vuosikertaa.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4)

Jälleen puolalaista, tappelunhaluisen porsaan kuvalla varustettu Kingpin Full Contact Port Wine BA barley wine. Ei tämä ihan kauhean hyvin toiminut. Tynnyröinti meni hukkaan ja perusasiat tehtiin keskinkertaisesti.

Raadin arvio: 3+ (3 - 4-)

Allun tuoma olut olikin melkoinen mysteeri. Ikää useita vuosia, joku Vaatin pilottiolut joka ei koskaan edes päätynyt kaupalliseen tuotantoon. Pienellä Untappd-etsinnällä todettiin että todennäköisesti tämä oli San of A Birch - koivunmahlaolutta. Uskotaan siihen. Siltä se ainakin maistui. Hyvää ja erikoista.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 3.6)

Viime vuoden BrewDog joulukalenterista oli säästynyt Paradox Uncle Duke's, jonka olinkin ehtinyt jo BrewDog Helsingin hanasta maistaa. Ei se mitään, on tämä sen verran hyvää että viitsii maistaa uudestaankin.

Raadin arvio: 4+ (4 - 4+)

Allun pölyisestä kellarista löytyi myös Lagunitas GnarlyWine vuodelta 2015, jota Allu muisti vieneensä aikanaan Fat Lizardin omistajille panimon aloittaessa. Erinomainen barleywine joka ei ainakaan ollut huonommaksi iän myötä muuttunut.

Raadin arvio: 4 (3½ - 4½)

Maistingin lopetti viime kesän Australian matkalta tuotu Moon Dog Captain Raisin Beard. Makeaa, vaniljaista, rusinaista. Hyvää. Ehkä tällekin olisi tosin kypsytys voinut toimia.

Raadin arvio: 4+ (4.2 - 4½)

Ja rusinaparta kiilasi lopussa koko tastingin voittoon! Melkoinen kattaus, ei voi muuta sanoa. En lähde enää omaa top - listaa kasaamaan, hyvä kun sain tämän postauksen kirjoitettua!

Alkon jouluoluet sokkona

Oli jälleen aika Alkon jouluoluttastingin. Jos pitkin vuotta on välillä tastingien tarjonta vähän kapeaa, niin käsityöläissarjan ja jouluoluiden tastingissa saa tehdä töitä tosissaan. Sokkomaisteltavana oli tällä kertaa 19 olutta. Ennakkoon tiesin sisällöstä lähinnä sen että pakko siellä joku Schlenkerla on taas olla.

Olut 1:

Hieman samean ruskea. Tuoksuu kevyesti paahdetuille maltaille, hieman makeasti. Makukin on makea, kepeän paahteinen, vähän ehkä hunajaa ennen lopun katkeroja. Ihan hyvä, mutta en kyllä arvaa mikä tämä on. Ehkä joku bock Saksasta?

Siinä rajoilla mennään, mutta en ostaisi.

Oli: Mikkeller Drink'in the Snow 3.3/5 / 0,3 % / 3,35 € / 0,33 l

Usein olen veikannut jopa keskiolutta vahvempaakin tavaraa alkoholittomaksi, mutta näin päin ei ole juuri päässyt käymään että alkoholiton olisi mennyt täydestä "oikeana oluena". Jos sen joku pystyy tekemään niin tietysti Mikkeller, sillä Drink'in the Sun on myös erinomainen. Täytyy siis korjata että kuitenkin ostaisin.

Olut 2:

Kirkkaan kultainen, vähän purukumimaista makeaa mallasta. Hieman väljähtäneen katkera maku. Ei tästä paljon kerrottavaa jää. Tai arvattavaa.

En ostaisi

Oli: Aldersbacher Ursprung Export Hell 2.3/5 / 5,6 % / 3,74 € / 0,5 l

Tämähän oli jo edellisessä pruuvissa mukana. Nyt arvosana nihkeytyi entisestään. Mikähän tässäkin nyt on niin joulua olevinaan?

Olut 3:

Kirkkaan kultainen, puhdas, vähän makea. Keski-Euroopasta tämä varmaan on kun ei ole mitään sanottavaa suuntaan eikä toiseen.

En ostaisi

Oli: Irlbacher Weihnachts Festbier 3.0/5 / 5,6 % / 3,98 € / 0,5 l
Samaa sarjaa kuin edellinen, joskin hieman parempi. Hieman.

Olut 4:

Vähän tummempaan suuntaan tällä kertaa. Tuoksu aika perus hieman pähkinäinen paahteinen mallas. Maku myös suht yllätyksetöntä paahteista mallasta. Vähän humalaa. Joku bulkkipanimon jouluolut tästä tulee ekana mieleen.

En ostaisi

Oli: Koff Jouluolut 6,0 % 2.9/5 / 6,0 % / 2,58 € / 0,33 l
En yllättynyt.

Olut 5:

Tumman ruskea, kirkas. Makeaa paahdettua mallasta niin tuoksussa kuin maussakin. Vähän kahvia, vähän mausteita. Perusjees. Ei yhtä bulkkia kuin edellinen, mutta ei erityisesti säväytä.

En ostaisi

Oli: Ayinger Winterbock 3.3/5 / 6,7 % / 4,58 € / 0,5 l

Välillä aina nämä kestosuosikit pääsevät tutkan alta iskemään. Kyllä tätä varmaan tulee kuitenkin se pullo tai pari ostettua tänäkin jouluna. Helppo perusjuoma.

Olut 6:

Tumman meripihkan värinen, kirkas. Makeaa mallasta ja vähän alkoholikin puskee tuoksussa läpi. Maussa vähän mausteisuutta, vähän alkoholia, humalaa. Pitkälti samat vibat kuin edellisestä, mutta voltit tuntuvat enemmän.

En ostaisi

Oli: Mufloni Doppelbock 3.3/5 / 7,0 % / 3,78 € / 0,33 l
Ei tästä oikein ole sanottavaa tässäkään vaiheessa.

Olut 7:

Tämä taas on kuin edellinen mutta miedompi. Ei näistä oikein sanottavaa löydy.

En ostaisi

Oli: Mönchshof Bockbier 2.9/5 / 6,9 % / 4,68 € / 0,5 l
Bockiparty jatkuu, enteili hyvää saman illan jalkapallo-otteluun.

Olut 8:

Väriä viilattu astetta tummempaan edellisistä. Tuoksussa joku hyvin epämiellyttävä sivuvivahde, jotain liuotinta. Sama liuotin jatkuu myös maussa ja tekee oluen jokseenkin juomakelvottomaksi. Muuten liikutaan samoilla poluilla kuin edelliset kolme.

En ostaisi

Oli: La Trappe Bockbier 1.8/5 / 7,0 % / 3,20 € / 0,33 l
Ei voi La Trappeenkaan enää luottaa. En kyllä etiketin nähtyänikään tähän ropojani tuhlaisi.

Olut 9: 

Samea keltainen paksulla vaahdolla. Banaani ja mausteet tulevat sen verran vahvasti tuoksuun että nyt ollaan vehnäoluen äärellä. Maku samoilla linjoilla. Ei mitenkään erityisen jouluinen, mutta muuten kyllä maistuva. Saksasta mitä todennäköisimmin.

Ostaisin

Oli: Autenrieder Weizenbock 3.7/5 / 7,2 % / 4,70 € / 0,5 l

Jouluvehnä oli mielessä, mutta sehän olikin jouluvehnäbock. Aina parempi, vehnäbockit tuppaavat itselle kyllä maistumaan.

Olut 10:

Lähes kirkas kultainen. Aika makea ja hedelmäinen tuoksu, samoin  maku. En oikein saa hedelmästä kiinni. Kepeä, ei kovin jouluinen, mutta varsin juotava.

Ostaisin

Oli: Erdinger Schneeweisse 3.4/5 / 5,6 % / 3,90 € / 0,5 l

Tätä oikeastaan vähän hain tuon edellisen arvauksessa, kun muistin että joku tällainen on useana vuonna ollut mukana. Maku ei ole sitä mitä etiketin perusteella odottaisi, mutta ei se siitä huonoa tee.

Olut 11:

Kirkkaan kultainen. Tuoksuu väljähtyneelle maltaalle. Maku on sekä väljähtänyt että hieman hapan. Nyt en kyllä tajua mitä tämä tekee tässä maistelussa. Heikko suoritus.

En ostaisi

Oli: Wieninger Winter Festbier 1.7/5 / 5,8 % / 3,98 € / 0,5 l

Olkoon tämä opetuksena että ihan jokaista juhlateemaista olutta ei saksanmaalta kannata Alkon hyllyyn hakea.

Olut 12:

Kirkas kultainen. Alkoholi tulee vähän läpi tuoksussa, samoin kuin maussa. Mausta löytyy myös vähän hedelmää, mutta aika vähän. Maistelun taso ei kyllä päätä huimaa, kun tätä ennen kaksi kahdestatoista on mennyt edes jollain mittarilla jatkoon, ja tästä ei kyllä kolmatta siihen jonoon saa.

En ostaisi

Oli: Shepherd Neame Christmas Ale 2.6/5 / 7,0 % / 4,99 € / 0,5 l

Ei tämä oikeastaan yllättänyt. Joka joulu valikoimissa koska perinteet, mutta ansiot ovat nykyään aika vähäiset.

Olut 13: 

Kirkas tumma ruskea. Tuoksussa paahteista mallasta ja alkoholia. Maussa paahteista mallasta, banaania, mausteita, alkoholia, rapsakka humalointi. Tuoksu ei vakuuttanut mutta sen jälkeen tästä kuoriutui oikein maistuva tapaus. Veikkailin vehnäbockia.

Ostaisin

Oli: N'Ice Chouffe 3.3/5 / 10,0 % / 4,49 € / 0,33 l
Vanha tuttu. Ei kuulu koskaan joululistan suosikkeihin, mutta kelpaa kyllä.

Olut 14:

Kirkas, tumma meripihkainen. Tuoksussa makeaa paahteista mallasta, anista, muitakin mausteita. Maku jatkaa samoilla linjoilla, bändiin liittyy hedelmiä ja humalaa, sekä vähän alkoholia. Erittäin hyvä, juuri sitä mitä vahvalta jouluoluelta kaipaakin. Takkatulen ääreen. Tästä tulee mieleen Chouffen tai Kasteelin jouluolut.

Ostaisin

Oli: Gouden Carolus Christmas 3.7/5 / 10,5 % / 9,48 € / 0,75 l

Niin, tai sitten se Carolus. Chouffehan meni juuri äsken, eli sivuosuma?

Olut 15:

Lähes pikimusta, vaahtokin on tummahko ruskea. Tuoksu paahteista mallasta pienellä vihannesvivahteella. Maussa sama teema. Pettymys komean ulkonäön jälkeen.

En ostaisi

Oli: Pühaste Vaikus Oatmeal Milk Stout 3.2/5 / 6,0 % / 4,10 € / 0,33 l

Ehkä se vihannesviba tuli laktoosista, tiedä häntä. Ei tämä kuitenkaan niin hyvä ollut miltä nimi kuulostaa.

Olut 16:

Erittäin tumma ruskea. Paahteista mallasta, alkoholia ja karamellia tuoksussa. Maussa näiden lisäksi pähkinää, alkoholia, mausteita, suklaata. Erinomainen olut. Paahteinen barleywine tästä tulee enemmän mieleen kuin imperial stout. Toisaalta vähän kuin Xocoveza, mutta ei yhtä makea.

Ostaisin

Oli: Põhjala Jõuluöö 4.1/5 / 8,0 % / 4,98 € / 0,33 l

Maustepaletti onkin varmaan lähellä Xocovezaa. Imperial stout tämä kyllä on eikä mikään barley wine.

Olut 17:

Samea kultainen korkealla vaahdolla. Tuoksussa makeaa mallasta ja hiivaestereitä. Maussa näiden lisäksi mausteita, alkoholia, humalaa. Erittäin hyvä tripel. Ehkei kuitenkaan Chimay?

Ostaisin

Oli: Chimay White 3.7/5 / 8,0 % / 3,99 € / 0,33 l

Miksi ei Chimay? En tiedä.

Olut 18:

Hieman samea punainen. Tuoksu on hedelmäinen ja hieman hapan. Maku makea ja erittäin hapan, hedelmää, marjaa, mausteita. Erittäin hyvä sour. En kyllä keksi kuka tällaista jouluksi tekee.

Ostaisin

Oli: Põhjala Leevike Spiced Winter Sour 4.1/5 / 6,5 % / 4,98 € / 0,33 l

Tätä olen maistanut ennenkin, ja pidin silloinkin. Tästäpä siideriväelle olut joulupöytään.

Olut 19:

Ehdin jo miettiä edellisen jälkeen että mihin se Schlenkerla jäi. Tuoksu jo paljastaa että tässähän se. Savukinkkua reilusti. Maussa sen lisäksi vähän alkoholia ja humalaakin. Olin sen verran tahtomattani nähnyt listaa että tiesin Schlenkerlan olevan Eiche, joten en päässyt sitäkään vähää tämän kanssa arvailemaan. 

Ostaisin, ostan, joka joulu.

Oli: Aecht Schlenkerla Eiche 4.3/5 / 8,0 % / 4,98 € / 0,5 l
Joulun pelastaja, jolle ei tänäkään jouluna löydy Alkon listoilta selättäjää.

Hyvästä loppukiristä huolimatta melko vaisuksi jää tämän vuoden kattaus. Jouluoluet pitää siis enenevissä määrin hankkia muualta, valitettavasti.

Far East - tasting

Pidin hiljattain Australian tuliaisista oman tastingin, ettei joutunut juomaan kaikkia itse. Seuratoveri oli erehtynyt tuomaan Japanin matkaltaan myös paljon tuliaisia, joten joukkovoimaa tarvittiin taas. Maistelijoita kertyi kasaan neljä, joista kolme osallistui Untappd-raatiin.

Ensimmäisenä laseihin kaatui Yo-Ho Yona Yona Ale, jota saa melko laajalti kaupoista Japanissa. Aivan hyvä ja tyylipuhdas pale alehan tämä oli. Hedelmää mukavasti.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 3½)

Seuraavana saman panimon Tokyo Black Porter, jota ei kannata sekoittaa BrewDogin Tokyoon, Mikkellerin Blackiin tai näistä tehtyihin sekoituksiin. Soijaisuus häiritsi ainakin itseäni vähän liikaa. Ehkä tähän voisi dipata sushia?

Raadin arvio: 3- (2+ - 3)

Viimeinen Yo-Ho:n olut oli Aooni (tai Ao Oni), joka Japanin kävijöiden mukaan on yksi parhaita yleisesti kaupoista löytyviä oluita sieltä päin. Ja hyvähän tämä olikin. IPA jossa reilusti makua.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 4-)

Sitten vähän harvinaisempaan tavaraan. Songbird Wheat. Aika kevyt, ehkä hieman vetinenkin, mutta muuten miellyttävän kesäinen ehkä enemmän Belgiaan kuin Saksaan kumartava vehnäolut. Jotain sitruunaruohon tapaista tässä oli.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 4-)

Harvinaisempaa sekä erikoisempaa päätä oli Daisen G:n Yago, sakeriisiä sisältävä olut. Melko saisonmainen kokonaisuus, josta saken elementtejä löytää ainakin kun tietää etsiä. Ei kuitenkaan mikään säväyttävä.

Raadin arvio: 3+ (2½ - 4-)

Ainakin tässä oli komea tölkki. Echigo Flying IPA ei myöskään ollut mitenkään huono olut. Tasapaino reilusti katkeron puolella, hedelmää vähän siinä sivussa. Mutkatonta menoa.

Raadin arvio: 3 (3- - 3.3)

Tässä oli ainakin tastingin paras panimon nimi, olut kaikessa komeudessaan oli Kamikatz Rise & Win BBQ & General Store Vanilla Sky, etiketin Zero Waste Organic Life olivat vain buzzwordeja. PirtelöIPA taittui hieman liikaa makean vaniljaesanssin puolelle, mutta Omnipollon etiketillä olisi varmaan saanut kehut kaikilta.

Raadin arvio: 3½ (3+ - 4-)

Tyylikkään informatiivisella etiketillä varustettu Y Marketin Hop Bazooka!! oli nimensä veroinen humalapommi, jossa humalan aromipuoli oli erittäin pätevästi edustettuna. Hyvää kamaa.

Raadin arvio: 4- (3½ - 4)

IPA-linjalla jatkettiin, vuorossa tyylikäs Ise Kadoya Kurenai no Keyaki IPA. Vahva, hedelmäinen, hyvä humalan potku. Tässä oli jokseenkin kaikki kohdallaan. Kyllä Japanissa selvästi IPAa osataan tehdä.

Raadin arvio: 4- (3½ - 3.9)

Viimeisenä vakavasti otettavana juomana maisteltiin Hidejin Kuri Kuro kastanja - imperial stout. Tämähän oli sitten jokseenkin yhtä hyvää miltä kuulostaakin. Ei niinkään sitä soijaa tällä kertaa, vaan jälkiruokaherkkua. Omilla listoillani maistelun paras olut, jota kaksi edellistä seurasivat lähellä perässä.

Raadin arvio: 4- (3 - 4½)

Kuri Kuro selvisi niukasti tastingin voittajaksi hieman Kurenai no Keyakia paremmalla keskiarvolla. Yksi jokeri oli vielä kuitenkin jäljellä. Pesäpallotermein tämä lienee sellainen lyöjäjokeri.

Casa del Solin Knox 19 %. Ei tämä tainnut olla edes Japanissa tehtyä, tai jos oli niin lisenssillä. Casa del Sol on niin laadukas jenkkipanimo ettei sitä Ratebeeristäkään löydy. En vaivautunut lisäämään. Melko kauheaa tavaraa. Taattu hitti lähitulevaisuudessa Tallinn Crap Beer Festivalilla, kunhan saan haettua omalta Japanin reissulta yhden talteen.

Tässä vielä koko tastingin valikoima, itämaisen haamun esittelemänä.

Olutkulttuuriseuran 10-vuotisjuhla

Olutkulttuuriseura juhli tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan. Juhlavuodesta oli tarkoitus tehdä juhlava muutenkin kuin vuosijuhlan osalta, mutta lopulta päädyttiin pitämään oikeastaan vain se vuosijuhla ja samana päivänä pidetyssä syyskokouksessa virtaviivaistamaan toimintaa, koska kenelläkään ei ole aikaa järjestää aiempien tavoitteiden mukaista määrää toimintaa.

Vuosijuhlaan paikalle saapui kuitenkin varsin hyvä määrä väkeä, sillä ilmoittautuneita oli 24 ja vain yksi joutui jättämään juhlan väliin. Useita aiempiakin vuosijuhlia isännöineseen Cafe Alvariin saatiin heti alkuun hyvä tungos kun kehotin juhlaväkeä hakemaan kurkunkostuketta.

Ohjelmaa oli tällä kertaa hieman aiempia vuosia vähemmän. Presidentti Välimaa piti juhlapuheen ja jäsen Tyni lyhyen esityksen. Tämän jälkeen keskityttiin ruokaan ja juomaan. Alvarin normaalisti loistava ruokapuoli ei ollut ehkä aivan edellisvuosien tasolla, mutta nälkä ei ainakaan kenellekään jäänyt.

Viime vuoden juhlassa tarjolla olleita kotioluita oli jäljellä muutama pullo, mutta näistä ehkä vain Stadin Stydein Stout oli parantunut vuoden aikana. Muiden kohdalla oli hyvä että juomat tuli juotua kun ne olivat parhaimmillaan.

Tulorekisterisähläyksen välttämiseksi viime vuosien palkinnon sisältänyt kotiolutkilpailu oli muutettu vain "kotiolutfestivaaliksi", johon seuran jäsenten kotipanimot toivat tuotteitaan muiden nautittavaksi. Perinteisen laadukas Panimo Duuni onnistui jälleen, XOKS German Lager oli mainio. Pääkaupunkiseudulta kannettiin Sonicus - kotipanimon ESB, joka oli myös varsin juomakelpoinen. Lisäksi perinneolutammattilainen Mika Laitinen toi erästä Norjassa pidettyä tapahtumaa varten kehitettyä sahtia, joka taisikin olla illan ainoa loppuun asti juotu juoma. 

Ilta jatkoi perinteiden velvoittamana paikallisissa olutravintoloissa. Ensi vuonna vuosijuhla järjestetään ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulla. Jäämme odottamaan osallistujamäärää pelonsekaisin tuntein.

Alkon marraskuun erikoiserä sokkona

Jälleen tarjolla Alkon sokkopruuvia, tällä kertaa marraskuun erikoiserän muodossa. Maisteltavana oli kaikki 7 marraskuun erikoiserän olutta, joten vääntäydyin paikalle. Arviot tehty ilman ennakkotietoa oluista tai teemasta. Tosin jo ensimmäistä neljää lasiin kaataessa noteerasin sameat värit ja haistoin trooppisen hedelmän metrin päähän.

Olut 1:

Kirkas kultainen. Tuoksu makeahkoa mallasta ja vähän alkoholia. Alun IPAt-arvaus ei siis ainakaan osunut, koska IPA tämä ei ole. Maku myös makeahko, alkoholi tulee vähän läpi ja humalaa on reilusti. Hieman hämmentävä olut, koska ei missään tapauksessa lager, muttei okein mikään belgiale tai IPAkaan.

En ostaisi

Oli: Mikkeller Sundried Saison 3.4/5 / 6,3 % / 4,99 / 0,33 l

Niinpä tietysti. Craft-saison. Luonnehtisin vähän hintavaksi jos ei olisi Mikkeller. Ottaen huomioon sisällön laadun, luonnehdin silti.

Olut 2:

Nyt päästiin sinne IPAlinjalle. Samea keltainen, tuoksu makeaa mallasta ja hedelmämehua. Maku ei mitenkään överimakea, mutta mehua, hedelmää ja peräkärriä sieltä löytyy. Aika tasapainoinen ja tuoreen oloinen NEIPA. Oikein hyvä. Kotimainen?

Ostaisin

Oli: Cervisiam Jungle Juice 4.1/5 / 8,5 % / 6,66 € / 0,33 l

"Saatanan hyvää" ja tuttu jo Oljenkorren hanasta kesältä. Hintava, mutta hintansa arvoinen.

Olut 3:

Toinen NEIPA perään. Monelta osin identtinen tapaus edellisen kanssa, mutta tuoksusta puuttuu hieman sitä tuoreutta mitä edelliseltä löytyi. Tasapaino silti tässäkin mainio, ei liikaa mehua, mukavasti peräkärriä. Hyvä on tämäkin. Tämä ei ainakaan liene Suomesta kun tuoreutta uupuu.

Ostaisin

Oli: To Øl The Boss IPA 3.9/5 / 6,8 % / 5,98 € / 0,5 l

Hinta-laatusuhteeltaan jopa Jungle Juicea parempi, koska sekä halvempi että isommassa tölkissä, eikä laadulta juuri jää jälkeen.

Olut 4:

Tämä on taas kirkkaampi kultainen. Tuoksu lähinnä limemehua mallastwistillä. Maku pitkälti samaa. Tuo mieleen lähinnä radlerin tai jonkun meksikolaisen lime - läppäoluen. Ihan juotava, mutta ei oikein paini samassa sarjassa aiempien kanssa.

En ostaisi

Oli: Helsinki Brewing Hietsun Aurinko Lemon IPA 3.0/5 / 5,6 % / 4,34 € / 0,33 l

Helsinki Brewing on hieman harhaanjohtava nimi, sillä kyseessä on käsitykseni mukaan kiertolaispanimo joka tekee oluensa Sorilla, eli Tallinnassa. No, tätä olutta en olisi muutenkaan suositellut.

Olut 5:

Paluu NEIPAn maailmaan. Sameaa keltaista, mehuisaa hedelmää ja mallasta. Hyvä tasapaino tässäkin ja tälläkin kertaa peräkärri on otettu mukaan. Ei mitään hajua panimosta kyllä.

Ostaisin

Oli: Amager Talents & Legends: Brewski 3.7/5 / 6,5 % / 5,15 € / 0,33 l

Ja olen ostanutkin, aiemmin Maltaisesta Riekosta. Oli hyvä silloin, on hyvä edelleen.

Olut 6:

Kirkas tumma ruskea. Tuoksu lähinnä hentoa paahteista mallasta eikä maussakaan ole juuri sen kummempaa sisältöä. Melko ohut runkokin. Tämä tuo mieleen jonkun suuren kotimaisen panimon jouluoluen, mutta miksi sellainen olisi tässä erikoiserässä? Voisiko erän teema olla sittenkin jouluoluet ja aiemmat vain nykytrendin mukaisia hieman mausteisia joulu-IPA:ja ilman sen suurempaa yhteyttä "perinteiseen" jouluolueen?

En ostaisi

Oli: Nils Oscar Scotch Ale 3.1/5 / 8,2 % / 4,27 € / 0,33 l

Jopa hieman harmittaa etten maistanut listan lukemisen jälkeen uudestaan, sen verran yllättävä tämä tulos oli. Runkoa ei tahdo löytyä mutta voltteja kuitenkin yli 8. Ja ehkä se viskikin siellä oikeasti maistui. No, tällainen kiirepruuvi tällä kertaa.

Olut 7:

Jälleen olut jonka haistaa vaikka käsivarren mitan päästä. Tällä kertaa nenään ei kuitenkaan leijaile mehuisa hedelmä vaan savukinkku. Ainakin osa tästä oluesta lienee kotoisin Bambergista. Tuoksu siis puhdasta Schlenkerlan savukinkkua. Maku jatkaa samoilla linjoilla, mutta erittäin kevyenä ja helposti juotavana. Toki Schlenkerlatkin sitä ovat, mutta mikään niistä ei ole näin kevyt, mielestäni.

Ostaisin

Oli: Fiskarsin Sepän Shavu Lager 3.7/5 / 5,7 % / 4,26 € / 0,33 l

Positiivinen yllätys. Hieno olut on Fiskarsissa tehty hyvistä raaka-aineista.

Ja erikoiserän teemaksi paljastui "Pohjoismaiset pienpanimo-oluet". Anteeksi mitä? Olin jo valmis kehumaan tätä erikoiserää, mutta mitä tämä tällainen nyt on? Eikö "pohjoismaisten pienpanimo-oluiden" pitäisi kuulua Alkon vakiovalikoimaan automaattisesti? Etenkin kun valitut panimot ovat pääosin hyvinkin valtavirtaa. Kyllähän tämä valitettavasti taas pakkasen puolelle painuu. Voisinkin alkaa tästedes arvioimaan näitä erikoiseriä eränä.

Marraskuun erikoiserän kouluarvosana:

Aihe: 5-

Sisältö: 8+

Mielikuvitus: 7

Kokonaisarvosana: 6+

Grönbacka panimo (sic)

Nurmijärvellä tulee vierailtua suhteellisen säännöllisesti appivanhempien luona, ja viime syksynä Myös Nurmijärvi sai historiansa ensimmäisen kaupallisen pienpanimon, kun Grönbacka panimo aloitti toimintansa. Kirjoitusasu ei kuulosta ihan oikealta, mutta ei anneta sen häiritä. Panimo puoteineen sijaitsee, kuten useimmat pienpanimot, karussa teollisuushallissa, jolle loppusyksyn kolea sadesää sopi oikeastaan melko täydellisesti.

Sisältä tila ei kuitenkaan näyttänyt ollenkaan niin ankealta. Toinen panimoa pyörittävistä veljeksistä on koulutukseltaan sisustusarkkitehti ja sen kyllä huomaa. Korkeaan teollisuushalliin on saatu sopivasti mahtumaan sekä puoti, että sen yläpuolella oleva tasting-tila, josta avautuu näkymät siistinä pidettyyn panimotilaan. Puodistakin toki on kaksi lasiovea joiden läpi panimotilaa voi ihastella ja saattaapa hiljaisena hetkenä päästä käymään panimon puolella ilman sen kummempaa varattua kierrosta.

Kuten kuvastakin näkyy, tuotantokapasiteetti on jo kohtalainen. Pääosa oluista menee pulloihin, jotka myydään lähes kokonaan lähiseudulla ja panimon kaupassa, joka on ilahduttavasti perinteisen perjantai-iltapäivän lisäksi auki myös lauantaisin. Osa oluesta menee myös G-kegiin, joita tilaavat myös pääasiassa lähiseudun baarit. Kivistön Solmuunkin olutta menee ja itse muistelen ottaneeni ensi kosketuksen ks. panimoon Viidessä Pennissä. Pullohinta on varsin kohtuullinen 3 € eikä kegikään kallis ole, 170 € / 30 l, johon saa 30 € lisähintaan viikonlopuksi vuokrahanan mukaan. Kaupan oli myös panimon t-paitoja sekä Baltiasta tilattuja oluttynnyri-grillejä, jollaisen hankkimista harkitsin vakavasti itsekin.

Ainoa pieni ongelma Grönbackalla on tällä hetkellä se tärkein, eli oluiden laatu. Eivät ne pilalla ole, mutta pientä epämääräisyyttä löytyi kaikista kolmesta tarjolla olleesta oluesta. Toisaalta taas ensi kosketuksena toiminut American IPA, joka on myös panimon oma suosikki, oli minusta aikanaan erittäin hyvä. Tärkeintä kuitenkin että edes sellainen "hyvää kaljaa tää on" perustaso on saavutettu, jolloin menekki lähiseudulla on taattu, ainakin niin kauan kuin paikallisia kilpailijoita ei ole. Eiköhän se tasonnosto sieltä sitten ajallaan tule.

Kotisivu: https://www.gronbackapanimo.fi/
Osoite: Ilvesvuorenkatu 37 H, Nurmijärvi

Alkon lokakuun uutuuksia sokkona (ja glögit silmät auki)

Pääsin lokakuussa toisenkin kerran osallistumaan Alkon pruuviin, tällä kertaa maisteltavaa oli hieman enemmän kuin alkukuun erikoiserien maistelussa. Täytyy kyllä rehellisyyden nimissä todeta että itse erikoiserässä oli sentään puolenkymmentä olutta, joista muutama ihan oikea uutuus, mutta määrä on silti sen verran mitätön niinkin perinteikkäältä olutalueelta kuin Isosta-Britanniasta, että kritikki oli mielestäni oikeutettua.

Tällä kertaa tarjolla oli peräti 9 olutta sokkona ja avoimella puolella näiden lisäksi ne kaksi edellisen kerran sokkomaistiaista sekä 18 glögiä. Oluet maisteltu sokkona ilman ennakkotietoja, glögit avoimin silmin.

Olut 1:

Vaaleahko kullankeltainen olut, tuoksu ja maku melko lailla pelkkää mallasta. Vähän katkeroakin maussa. Suutuntuma ihan kelvollinen. Ei säväytä suuntaan eikä onneksi myöskään toiseen, joten lienee joku eurolager, niitähän uutuuslistoille riittää.

En ostaisi

Oli: Aldersbacher Ursprung 2.8/5 / 5,6 % / 3,74 € / 0,5 l

Lasketaan osumaksi, vaikken kovin tarkkaan arvausta määritellytkään. Kyllä näitä on hyvä valikoimassa olla, mutta eikö yksi riittäisi?

Olut 2:

Selvästi tummempi kultainen. Tuoksu makeahkoa mallasta. Maku hieman makeaa ja hyvinkin katkeraa mallasta, humala puree lopussa. Nyt ollaan craftimmalla puolella. Ehkä turhankin katkera tapaus. Muistuttaa Mallaskosken True - sarjalaisia.

En ostaisi

Oli: Mallaskosken Strong Helles 3.0/5 / 6,5 % / 3,28 € / 0,5 l

Vähän tarkempi osuma jo. Ei enää true mutta kieltämättä melko strong. Turhankin.

Olut 3:

Kirkas tumma ruskea. Kevyen paahteinen mallas tuoksussa ja maussa. Ei paljon muuta. Ihan OK tämä on, mutta ei juuri säväytä. Varmaan tämä voisi olla Aura Tumma, mutta miksi se olisi nyt Alkon uutuuksissa?

En ostaisi

Oli: Aura Tumma 3.1/5 / 5,2 % / 3,19 € / 0,5 l

Niin. En olisi halunnut osua. Onhan tämä ihan kiva olut ja voitti hiljattain testinkin, mutta kuitenkin kauppavahvuinen suuren "kotimaisen" öykkäripanimon olut, eikä edes aivan uusi sellainen.

Olut 4:

Jokseenkin kuin edellinen, mutta jotenkin vielä pliisumpi. Ei tästä oikein löydä mitään sanottavaa, eikä hyvää arvaustakaan kun Auraa veikkasin jo edelliseen, tietämättä osuneeni.

En ostaisi

Oli: Swannay Dark Munro 2.9/5 / 4,0 % / 4,49 € / 0,5 l

Tämä yllätti. Oikeastaan jopa niin paljon että olisi pitänyt maistaa uudelleen, mutta jäi kiireessä kokeilematta. Olen nimittäin tykännyt tästä aivan hiljattain selvästi enemmän. Tällä kertaa ei kolahtanut mutta luultavasti edelleen aivan hyvä olut.

Olut 5:

Kirkas kultainen. Tuoksu makea, hieman vierremäinen jopa. Maku myös hyvin ohut, makeahkoa mallasta, vähän humalaa. Näiden kanssa olen useimmiten ollut väärässä mutta tutka sanoo taas alkoholittomaksi. Voisiko olla jopa Brooklynin Special Effects?

Jos alkoholiton, ostaisin, jos ei, ehdottomasti en ostaisi.

Oli: Shepherd Neame Master Brew 2.4/5 / 4,0 % / 3,98 € / 0,5 l

Tarkkasilmäisimmät ehkä huomasivatkin ettei tämä ole alkoholiton. En ole kauhean suuressa arvossa tätä olutta toki ennenkään pitänyt, mutta tätä suuremmassa kuitenkin. Erikoiserään myös aivan ala-arvoinen veto, sillä löytyy joka ikisen ruokakaupan hyllystä.

Olut 6:

Kirkas kultainen jälleen. Tuoksu lähinnä sitrusta. Maku melko hedelmäinen, makea, humalainen loppu. Melko ohut on tämäkin. Ajatukset menevät Keisarin Micro-IPAn suuntaan, mutta olisipahan taas kummallista jos osuisi kohdalleen.

Ostaisin

Oli: St. Austell Tribute 3.0/5 / 4,2 % / 3,99 € / 0,5 l

Kelvollinen brittiale joka oli yllättävänkin hedelmäinen nyt. 

Olut 7:

Kultainen jälleen. Tuoksu mainio, reilusti pihkaista humalaa ja hedelmää. Maku hieman kevyempi, mutta löytyy sitä hedelmää sieltäkin. Voltteja tässä ei voi kauheasti olla, mutta muuten oikein pätevä melko perinteinen IPA.

Ostaisin

Oli: Wychwood Hobgoblin IPA 3.4/5 / 5,3 % / 4,48 € / 0,5 l

Perinteinen tosiaan, IPA-versio hyvinkin perinteisestä brittioluesta. Ja aivan toimiva versio onkin.

Olut 8:

Kirkas, syvänkultainen. Tuoksussa makeaa hedelmäistä mallasta. Maussa makeaa mallasta, hedelmää, jonkin verran alkoholia, humaloitu loppu. Oikein hyvä, mutta en osaa kauhean tarkasti tarkentaa. Ehkä joku klassinen belgi?

Ostaisin

Oli: Swannay Old Norway Barleywine 3.5/5 / 8,0 % / 3,89 € / 0,33 l

Tai jos olisin tajunnut että tässähän on se edellisestä pruuvista puuttunut osa erikoiserää niin olisin varmaan tämän osannut sijoittaa. Oikein hyvä olut, mutta ei se ihan tyypillisin barleywine, siksi (tekosyy) lipsahti arvaus ohi.

Olut 9:

Kirkas erittäin tumma ruskea. Tuoksu kuin ruiskaakaota. Kevyen paahteista mallasta ja suklaata. Maku jatkaa samoilla linjoilla. Hieman paahteisempi nyt. Mausteita, mallasta, suklaata, humalaa. Erittäin hyvä tasapaino ja muutenkin maistuva olut. Ei överimakea. Mutta mikä tämä on, en osaa yhtään sanoa.

Ostaisin

Oli: Vakka-Suomen Prykmestar Suklaa Porter 3.9/5 / 7,5 % / 3,98 € / 0,33 l

Vanha tuttuhan tämäkin oli, ja olen tästä kyllä pitänyt ennenkin, mutta en ihan näin paljon. Oikein mainio olut näin syksyn pimentyessä, etenkin kun ei ole jouluolut.

En taida kuitenkaan tämän mittaisesta pruuvista, tai ehkä tulevistakaan, alkaa mitään top - listoja tekemään. Hinta-laatusuhde oli tällä kertaa joka tuotteella aika hyvin kohdallaan, mikä on suht poikkeuksellista Alkolle.

Tisle 1:

Nokkelimmat huomasivat kirkkaan juoman viimeisen oluen vieressä. Ei, kyseessä ei valitettavasti ollut Välivesi, vaan sokkopruuvissa mukana ollut "alkoholiton tisle", joka piti toki maistaa. Tuoksu ei ollut hassumpi, sitruksinen mausteisuus vei ajatukset ginin / GT:n suuntaan. Maku sitten vei ne johonkin viemärin suuntaan. Suutuntuma on kuin hanavedellä, maku on epämääräinen sekamelska yrttejä. Yrittääkö tämä nyt sitten olla gini? 

EN OSTAISI

Oli: Fluère 0,0 % / 27,49 € / 0,7 l

Aika rapea hinta on makuvedelle laitettu. En siis edelleenkään ostaisi.

Gögit

Jos jouluoluet ilmestyvät nykyään kauppojen hyllyille jo syyskuun lopulla, miksipä ei Alko maistattaisi myös glögejä jo lokakuun pruuvissa. Parin vuoden päästä näitä varmaan maistellaan ensimmäisessä kesäloman jälkeisessä pruuvissa, ehtiipä kokeilla kaikki ennen joulua. Itsehän olen suuri glögin ystävä, joten olihan nämä kuitenkin maistettava läpi ajankohdasta huolimatta. Ruokapuolella tarjolla olleet lohipastrami ja ylikypsä karitsa menivät glögin kylkeen aivan passelisti. Suoritin myös vertailua viime vuoden glögimaisteluun (joka oli myös lokakuussa).

Blossa Alkoholfri Glögg

0,0 % / 3,99 / 0,75 l

Ei tämä juurikaan häviä alkoholiversioille. Vahvan mausteinen, melko makea mutta ei liian makea. Oikein toimiva perusglögi halpaan hintaan.

Ostaisin
Viime vuonna: En olisi ostanut, joten parannusta on tapahtunut. Hinta noussut sentillä.

Perinteinen Valkoviiniglögi Luomu

10,0 % / 8,19 € / 0,75 l

Niin perinteinen että taidan maistaa ensi kertaa. Ja glögihän on perinteisesti tehty valkoviiniin. Ei siinä, hyväähän tämä on jos kaipaa jotain kevyempää. Mausteet toimivat hyvin viinipohjan kanssa eikä ole liian makeakaan.

Ostaisin
Ei tarjolla viime vuonna.

Blossa Ekologisk Vit Vinglögg

10,0 % / 8,99 € / 0,75 l

Eikä ole huono tämä Blossankaan versio. Käytännössä sama tuote kuin edellinen. Mutta maksaa 80 snt enemmän oikeuttamatta hintaeroa mitenkään. Vain tästä syystä

En ostaisi
Ei tarjolla viime vuonna.

Jouluhetki Omena-Pihlajanmarja

8,0 % / 7,89 € / 0,75 l

Jos valkoviiniglögikin tuntuu liian perinteiseltä, niin tässä erilainen versio. Oikeastaan tämä on sikäli perinteinen juoma, että makuprofiili on aika lähellä rapakon takaa löytyvää warm (hard) cideria, eli omenahan tätä aika pitkälti dominoi. Sopivasti maustetta seassa, makeus balanssissa, ehkä se pihlajanmarjakin siellä jossain on.

Ostaisin
Viime vuonna: Olisin myös ostanut. Hinta noussut lähes eurolla.

G Luomuglögi Rosé

10,0 % / 8,95 € / 0,75 l

Selvästi marjaisampi kuin aiemmat. Roséviini toimii sekin aika kivasti glögin pohjana. Mausteita myös mukavasti. Ei valittamista.

Ostaisin
Ei tarjolla viime vuonna.

Unser Haus Glühwein

10,0 % / 10,90 € / 1,0 l

Nyt on kunnollista. Rehtiä hehkuviiniä litran pullossa. Tuhtia tavaraa. Mausteista punaviiniä ilman sen kummempia kikkailuja.

Ostaisin
Viime vuonna: Olisin myös ostanut. Hinta pysynyt ennallaan.

Back in Town Organic Glühwein

10,0 % / 8,97 € / 0,75 l

Marjaisampi ja kuivempi kuin Unser Haus. Ei aivan niin perinteinen hehkuviini siis, mutta siitä huolimatta

Ostaisin
Ei tarjolla viime vuonna.

Blossa 2019

15,0 % / 14,99 € / 0,75 l

Blossan tämän vuoden vuosikertaglögi on erittäin makea, liiankin. Maussa reilusti hedelmiä ja vahvat mausteet. Oikeastaan niitäkin on liikaa. Yrittää ihan liikaa onnistumatta oikein missään ja hintaa tuplat verrattuna niihin parempiin glögeihin.

En ostaisi
Viime vuonna: Olisin kalliista hinnasta huolimatta ostanut, koska Blossa 2018 oli selvästi parempi. Hinta noussut sentillä.

Jouluglögi Vadelma

15,0 % / 9,98 € / 0,75 l

Kertoo melko suoraan etiketissä mitä odottaa. Nestemäistä vadelmahilloa glögimausteilla. Siinä ja siinä oikeuttaako kovempi alkoholiprosentti hinnan nousun, mutta hyväähän tämä kuitenkin on.

Ostaisin
Viime vuonna: Olisin myös ostanut. Hinta noussut 50 snt.

Blossa Ekologisk Vinglögg

10,0 % / 8,99 € / 0,75 l tai 5,44 € / 0,375 l

Tuoksu perinteistä Blossaa, mutta maku ei jotenkin toimi. En tiedä mikä tässä on pielessä, ehkä neilikkaa on liikaa. Harvoja epäonnistumisia tässä pruuvissa.

En ostaisi
Ei tarjolla viime vuonna.

Talvi Glögi Luomu

8,0 % / 8,95 € / 1,0 l

Plussaa halvasta hinnasta ja kartonkipaketista. Valitettavasti maistuu myös halvalta kartonkiin pakatulta glögiltä.

En ostaisi

Ei tarjolla viime vuonna.

Nordfors Luomu Punaviiniglögi

11,0 % / 8,48 € / 0,75 l

Markkinointiteksti lähes pelkkää vegaanisuuden buffausta, vaikka ei tuon luulisi niin kauhean harvinaista glögeissäkään olevan. Tämän pruuvin glögeistäkin noin puolet on vegaanisia. Maultaan tämä oli jossain Blossan ja Glühweinin välimaastossa. Aivan hyvä.

Ostaisin

Ei tarjolla viime vuonna.

Tuike Punaviiniglögi Luomu

11,0 % / 5,20 € / 0,375 l

Kova litrahinta, mutta silti pikkupullo on plussaa. Itse tuote on kevyehkö, marjainen, helppo juotava. 

Ostaisin

Viime vuonna: Olisin myös ostanut. Hinta pysynyt ennallaan.

Juhla Glögi

20,0 % / 12,69 € / 0,75 l

Jokavuotinen viinaglögien "klassikko". Stroh-rommia johon on vähän lisätty joulumausteita. Saat paremman glögin lisäämällä mihin tahansa kunnolliseen rommiin joulumausteita. Tai ostamalla lähes minkä tahansa muun tämän vuoden glögeistä.

En ostaisi

Viime vuonna: En olisi silloinkaan ostanut. Hinta pysynyt ennallaan.

Loimu 2019

15,0 % / 14,49 € / 0,75 l

Blossan vuosikertaglögiinhän tätä väkisinkin aina vertaa. Pullo on nätimpi, sisältö parempi. Mausteista marjamehua, joka peittää vahvuutensa. Maultaan ehkä pruuvin kärkipäätä, muttei mitenkään sellaisella erolla että oikeuttaisi tuplahinnan, joten

En ostaisi

Viime vuonna: Olisin hinnasta huolimatta ostanut, mutta muistiinpanojen perusteella tuote ei ole juuri muuttunut. Hinta noussut 50 snt.

G Luomu Väkevä Punaviiniglögi

15,0 % / 9,92 € / 0,75 l

Erittäin makea, mutta ei kuitenkaan imelä. Makeus peittää vahvuuden. Melko mehuisa. Jos haluaa vahvempaa glögiä, kyllä tämä ainakin Juhla_Glögin pesee joka mittarilla (okei, ei vahvuudessa, mutta sitä saa terästämällä lisää).

Ostaisin

Ei tarjolla viime vuonna.

Vana Tallinn Authentic Väkevä Viiniglögi

15,0 % / 11,89 € / 0,75 l

Näyttää ihan viattomalta glögiltä, mutta liköörin tuoksu paljastaa jekun jos et ole nähnyt pulloa. Maku on jonkinlainen 50-50 sekoitus Vana Tallinnaa ja perinteisempää glögiä, reilulla höysteellä palanutta kumia. Pruuvin surkein, saa jopa Juhla_Glögin maistumaan hyvältä.

EN ostaisi

Ei tarjolla viime vuonna.

The Rocky Cookie Glögg

8,0 % / 9,98 € / 0,75 l

Viime vuoden erikoisglögihitti oli Rocky Road, tänä vuonna tarjolla on hieman omituisesti nimetty Rocky Cookie, joka on melko lailla sama tuote. Erittäin pähkinäinen, suklaisen makea. Kaukana mistään glögiksi miellettävästä, mutta ajaa kieltämättä samaa asiaa ja maistuu aivan hyvältä. Jos haluat jotain "räväkkää" niin mene roskiin. Jos haluat erikoisemman glögin niin tässäpä hyvä tuote.

Ostaisin

Ei tarjolla viime vuonna.

Viime vuodelta pudonneet: Tuike Rosé Glögi Luomu (en ostaisi), Blossa Vinglögg (ostaisin), Dufvenkrooks Vitvinsglögg Ekologisk (ostaisin), Talvitori Organic Glühwein (en ostaisi), Tähti Glögi Luomu (ostaisin), Hehkuviini (ostaisin), Rocky Road Glögg (ostaisin), Dufvenkrooks Mocca & Choklad (ostaisin) Yhteensä 6 ostaisin, 2 en ostaisi, 4 luomu

Uudet tälle vuodelle: Perinteinen Valkoviiniglögi Luomu (ostaisin), Blossa Ekologisk Vit Vinglögg (ostaisin), G Luomuglögi Rosé (ostaisin), Back in Town Organic Glühwein (ostaisin), Blossa Ekologisk Vinglögg (en ostaisi), Talvi Glögi Luomu (en ostaisi), Nordfors Luomu Punaviiniglögi (ostaisin), G Luomu Väkevä Punaviiniglögi (ostaisin), Vana Tallinn Authentic Väkevä Viiniglögi (en ostaisi), The Rocky Cookie Glögg (ostaisin) Yhteensä 7 ostaisin, 3 en ostaisi, 8 luomu

Ostettavien valikoima siis kohdallani lisääntynyt ja odotettavasti sekä ilahduttavasti luomupainotus samoin.