12.8.24

Alkon elokuun erikoiserä sokkona

Pruuviin tuli jo perinteeksi muodostuen mentyä ilman minkäänlaista ennakkovalmistautumista, joten en tiennyt että erikoiserää tässä pääosin maisteltiin, enkä siis osannut myöskään teemaa arvata. Enpä kyllä olisi arvannutkaan, ei sen puoleen.


Olut 1

Ihan miellyttävä aloitus. Samea keltainen. Tuoksu kuivahko, vähän hedelmäinen. Maku katkera, vähän hedelmäinen, maltainen, kokhtalaisen katkera. Aivan hyvä. Ehkä joku bock?

Ostaisin

Oli: Põhjala Laager 3.7/5 / 4,7 % / 2,98 € / 0,44 l

No joo, ei mennyt kaukaa ohi. Yllättävän vähän voltteja, tai käännetään niin päin että aika runsas maku.

Olut 2

Hieman samea punaruskea, vaahto hieman rusehtava. Tuoksussa kahvia, paahdettua mallasta, ehkä hitusen melassia. Maku kuiva ja katkera, paahteinen, vähän kahvinen. Humalaakin lopussa ihan riittämiin. Ihan ok tämäkin, joku kuiva stout?

Ostaisin

Oli: Hoppa Black Lager 3.5/5 / 6,5 % / 4,49 € / 0,33 l

Tämä olikin vanha tuttavuus, jota olen tainnut aina maistaa vain sokkona (pari kertaa Suomen Paras Olut kisassa). Ei ihan yhtä hyvä kuin viimeksi, mutta edelleen hyvä.

Olut 3

Hieman samea tämäkin, kultainen, korkea vaahto. Tuoksu makeahko, hieman banaaninen. Maussakin makeutta, banaania, vehnää, vähän humalaa. Ihan kelvollinen hefeweizen, voisiko olla jopa kotimainen? Ei kuitenkaan ihan tarpeeksi hyvä, joten 

En ostaisi

Oli: Schneider Weisse Tap 1 Helle Weisse 3.3/5 / 4,9 % / 3,89 € / 0,5 l

Schneider on kyllä takuuvarma suorittaja vehnäoluiden saralla, mutta tämä Tap 01, joka oli minulle jopa ennestään tuntematon, ei kyllä kuulu heidän mielenkiintoisimpiin tuotteisiinsa. Tyylinmukainen ja puhdas kuitenkin - sikäli kun Helle Weisse nyt jotain tarkoittaa.

Olut 4

Kirkas, vaalean keltainen. Tuoksu makeahko, puhdas, maltainen. Maku samoin. Hieman katkera, hieman vetinen. Lähinnä tästä tulee joku huono pils mieleen. En edes yllättyisi valtavasti jos paljastuisi alkoholittomaksi, sen verran ohut on runko. Alkoholittomana toki pisteet hieman nousisivat.

En ostaisi

Oli: Bitburger Premium Pils 2.3/5 / 4,8 % / 3,89 € / 0,5 l

Kai tämä jonkinlainen klassikko on, tai ainakin klassiselta valmistajalta, mutta ei kyllä tyylin parhaimmistoa. Puhdas ja virheetön toki, kuten odottaa sopii, mutta ei se aina mielenkiintoista tai edes nautinnollista olutkokemusta takaa. Olin maistanut tämän Ratebeeriin kymmenen vuotta sitten konferenssin posterisessiossa Bostonissa. Nyt voin kyllä odottaa seuraavat kymmenen vuotta ennen kuin maistan uusiksi.


Olut 5

Kirkas kultainen. Tuoksu kuivahko, maltainen, puhdas. Maku kuivan maltainen, puhdas, melko katkera. Aika peruslagerilta tämä tuntuu. Ei valittamista, ei kehumista.

En ostaisi

Oli: Veltins Pilsener 3.0/5 / 4,8 % / 3,95 € / 0,5 l

Onhan tämä jo pykälää tai kahta edellistä parempi saksalais-pilsner, vaikkei ihan tyylin aatelia tämäkään. Myös tuttu, tämä vain kuuden vuoden takaa.

Olut 6

Kirkas keltainen. Tuoksussa vähän hedelmäistä mallasta. Maussa hedelmäistä ja hyvin katkeraa mallasta ja reippaasti peräkärryä. Kevyen puoleinenhan tämä on, mutta ei huono. Joku pale ale lienee.

En ostaisi

Oli: Plevna Nectar Pils 3.4/5 / 5,0 % / 4,49 € / 0,33 l

Nyt kyllä hedelmäisyys hieman yllätti, mutta kaipa tämä ihan pätevä pils kuitenkin on. Jopa revittelevä ottaen huomioon panimon.

Olut 7

Sameahko vaalean keltainen. Tuoksu lähes sitruunamehua, vähän mallastakin seassa. Saa epäilemään Radleriksi. Maku myös hyvin sitruunainen, mallasta enemmän kuin tuoksussa humalaakin. Ei tämä Radler sentään ollut, eikä sourikaan. Joku lemon pale ale lienee. Mielenkiintoinen, mutta ei oman suun mukainen tässä vaiheessa.

En ostaisi

Oli: Uiltje Juicy Lucy 3.0/5 / 5,5 % / 3,99 € / 0,33 l

Tämä pääsi kyllä yllättämään, sillä Uiltje on panimo jonka tuotteista yleensä pidän ja joita ostan kaupoista melko luottavaisin mielin. Tämä olisi kyllä ollut pettymys ostettuna.

Olut 8

Sameahko meripihka, rusehtava vaahto. Tuoksu makeahko, paahteinen, mausteinen. Maussa makeahko paahteista mallasta, mausteita, humalaa. Vähän on hankala sanoa mitä tämä on, vaikka ihan kelvollinen onkin. Joku dark lager tulee mieleen, joskin puhtaus ei ole siellä päinkään joten ei ehkä kuitenkaan lager.

En ostaisi

Oli: Theakston Old Peculier 3.5/5 / 5,6 % / 4,99 € / 0,44 l

Old Alehan se tietysti oli. Ei ihan tyylin parhaimmistoa, mutta näin hyvässä tyylissä tällainen keskitason suorituskin on ihan OK.


Olut 9

Kirkas kultainen. Tuoksu katkeran maltainen. Maku erittäin katkera, maltainen, humalaa toki löytyy lopusta. Joku tupla West Coast IPA tästä tulee lähinnä mieleen, joskin se pihkaisuus ja hedelmäisyys uupuu. Ei varsinaisesti huono, mutta ei nyt oikein osu.

En ostaisi

Oli: De Ranke Guldenberg 3.5/5 / 8,0 % / 4,99 € / 0,33 l

Laadukkaan panimon kehnomman pään tuote. Ehkä tämä jossain tilanteessa tulisi ostettua, mutta ei ole rikos jättää hyllyyn. Oli myös vanha tuttu ja säkällä annoin tasan samat pisteet kuin vuosia sitten.

Ja tässähän oli tosiaan erikoiserä teemalla Olutta pöytään! eli loppukesän ruokapöytään ruokaoluita. Oluet 5, 6 ja 7 eivät tähän kuuluneet vaan olivat vakiovalikoiman tuotteita, vaikka etenkin 5 ja varauksin 6 istuisivat teemaan mainiosti. Sen sijaan tämän Guldenbergin jättäisin ruokapöydästä pois, koska tämähän on kuin hyvä saison jonka ruokajuomakelpoisuus on pilattu kottikärryllisellä humalaa. Tällaiset katkerot eivät yleensä ole harmoniassa oikein minkään ruoan kanssa. Muuten erikoiserän ajatus oli minusta sieltä paremmasta päästä, jos nyt toteutus jättikin vähän toivomisen varaa.

8.8.24

Sahdinvalmistuksen SM 2024


Vaikka blogin nimi tulee jostain ihan muualta, niin onhan perinnejuomamme sahti kuitenkin äärimmäisen helppoa juotavaa. Taas kerran piti siis suunnata maailman parhaille olutfestareille, eli sahdinvalmistuksen SM-kisoihin. Paikkana oli tällä kertaa äärimmäisen perinteikäs sahtipaikkakunta Isojoki ja siellä sijaitseva Sahtiopisto. Matkaa lähdettiin taittamaan ensin aamujunalla Tampereelle ja siitä Suomen Olutseuran bussilla perille.






Puitteet kilpailulle olivat ainakin turistin kannalta mitä mainioimmat. Lauhansarven lounas oli hyvää ja ruokavaliot huomioivaa, vaikka erinomainen sahtijäädyke ei kaikkien valioon sopinutkaan. Viihtyisässä nurmiparkissa oli jälleen tarjolla kymmeniä sahteja niin kisasta kuin sen ulkopuoleltakin. Suomen Olutseuraa parkissa (ei valitettavasti kisassa) edusti Markku "LaiskanSahti" Lahti kahdella varsin laadukkaalla tuotoksella. Perinnetietoista viihdettä mm. hanurimusiikin ja kuorolaulannan muodossa tarjosi Peura-Areena.


Kisan jälkeen ennen palkintojenjakoa julkistettiin seuraavan kisan sijainti, joka on aina maantieteellisesti kauimpana nykyisestä sijaitseva kisaa hakenut paikka. Ensi vuonna tullaan kisaamaan "Hollolan Lahes", koska Lahtihan on tunnetusti alunperin Hollolan pieni sivukeskus. Kisan järjestävät yhteistyössä kolme alueen toimijaa.


Palkintojenjaossa kokemus oli jälleen valttia, kun tuohihattu toisensa perään asteli korokkeelle palkintoja hakemaan. Kisa oli historiallisen tiukka, kun voittajan ero kakkoseen oli piste ja kakkos- ja kolmossijan ero ei löytynyt pisteistä eikä kympeistä, vaan vasta yseistä, joiden määrässä oli yksi kappale eroa. Itse laskin maistaneeni päivän aikana 29 sahtia joista 21 sai arvosanan **** ja loput kahdeksan ***. Kärkikuusikosta kohdalle osui noin puolet, kaikki toki tuon paremman arvosanan ansainneita.



Kisan jälkeen tarjoutui vielä mahdollisuus käydä aidossa savusaunassa, jonka vieressä sai vilvoitella pienessä idyllisessä korpilammessa. Tämä mahdollisuushan piti toki käyttää ennen pitkälle kotimatkalle starttaamista.

Ensi vuonna ollaan tosiaan paljon lähempänä, mutta toisaalta itsellä olisi pienet synttärijuhlat järjestettävänä samaan aikaan. Saas nähdä miten käy.