100 vuotta sitten Kemiin perustettiin Työväen Wirvoitusjuomatehdas joka teki ensin alkoholittomia virvoitusjuomia, mutta sitten myös olutta. Perustaja päätyi muuttamaan Neuvostoliittoon ja 90-luvun loppupuolella hänen kolme sukupolvea nuoremmat jälkeläisensä palasivat Suomeen. Nyt he ovat päättäneet elvyttää panimon, joskin aluksi vain kiertolaispanimona joka tekee oluensa UG:llä Lohjalla. Panimon (tai "panimon" tässä vaiheessa) nimi on Old Kemi ja erilaisia oluita on tässä vaiheessa tehty kolme. Sain panimolta näistä näytteet ja kutsun Zoomissa pidettävään julkistustilaisuuteen. Alunperin julkistus oli tarkoitus toteuttaa 10.12. Kemin lumilinnassa ja 17.12. Triplassa, mutta nyt oli jouduttu siirtymään "hieman" pienimuotoisempaan tilaisuuteen.
Tarina näillä on ainakin kunnossa, mutta entäs itse oluet? Valikoimaan oli lähdetty hakemaan puhtaita makuja, sekä sellaisia oluita mitä esikuvapanimolla on aikanaan tehty. Ja tietenkin myös sellaisia mitä panimon väki itse haluaisi juoda. Ensimmäisenä maistossa oli Tumma vehnä, jossa ei vaahtoa ollut nimeksikään, johtuen kuulemma UG:n rajoitteista. Tuoksussa oli häivähdys vihannesta, mutta siitä eteenpäin olut olikin oikein mainio. Ei kovin banaanisesta ja sahtimaisesta päästä tyyliä, vaan hieman kuivempi ja savuisempi. Varsin miellyttävä yksilö tyylissä jota ei kauhean usein Suomessa tehdä.
Sitten oli kuulemma tehtävä sekä stout että porter, mutta niille piti keksiä joku ero. Stoutiksi päätettiin siten tehdä kuiva, irlantilais-brittiläistyylinen yksilö. Alkoholia on vain 4,8 %, mutta sitä ei juodessa huomaa, sillä tähän on saatu erittäin runsaasti makua ja runkoa. Maistelussa mukana ollut SOS-hallitustoveri kuvaili tätä kevytversioksi Koffin Porterista, mikä ei minustakaan kauhean kaukana ole. Pieni vihanneksen häivähdys oli tässäkin, mutta vielä vähemmän häiritsevästi kuin tummassa vehnässä.
Pulloon laitettu Porter oli joukon ainoa ravintolavahvuinen tuote. Stoutia hieman makeampi ja selvästi paksumpi ja vahvempi. Jos oli stoutissa alkoholipitoisuuteen nähden paljon runkoa ja makua, oli sitä myös tässä. Tuoksu ei vielä antanut paljoa, tosin ei myöskään sitä vihannesta, mutta maku oli runsas, paksu ja miellyttävä. Helpompi juotava kuin stout, joten onneksi alkoholia on kuitenkin vain se 7,5 %. Tämä oli kuitenkin lopulta joukon paras.
Jatkossa Old Kemin on tarkoitus laajentaa olutvalikoimaa. Keväällä tulee vaaleampia tyylejä ja lagerkin on jossain vaiheessa luvassa. Pitkän tähtäimen suunnitelmana on luonnollisesti oma panimo Kemissä, mutta siihen odotetaan menevät ainakin pari vuotta. Alku Old Kemillä on kuitenkin oikein mainio, joten toivotaan että pääsevät ainakin vuoden päästä talvella tarjoamaan oluitaan siellä lumilinnassa.
