28.6.24

Heinäkuun erikoiserä sokkona

 Pruuvipäivälle osui tällä kertaa Tuskan vuoksi otettu lomapäivä, joten päädyin paikalle vasta puoli tuntia ennen pruuvin päätöstä. Tämä osoittautui virheeksi, koska oluethan oli tietty avattu jo reilu kaksi tuntia sitten ja ne olivat siitä asti seisoneet pöydällä. Tarjoutuivat kyllä avaamaan pyynnöstä uudet, ja tähän pyyntöön sitten lopulta tartuinkin luettuani mitä olin maistanut ja mitä mieltä olin niistä ollut. Kaikki paitsi ensimmäinen on siis maistettu koko setin jälkeen uudestaan avoimin silmin. Teemaksi paljastui kuin paljastuikin toista kuuta putkeen "Suomen paras IPA?" joten tähän kysymykseen on vastattu sitten uusintamaistelujen jälkeen.


Olut 1

Tuoksu hyvin tavanomainen, puhtaan maltainen. Makukin melko tavanomainen. Mallasta, vähän humalaa. Hiilihapot tästä ovat pahasti hävinneet mutta tuskin on muuten juuri ehtinyt muuttua. Mikä lie tyhjänpäiväinen eurolager.

En ostaisi

Oli: Karhu 4,6 % 2.8/5.0 / 1,38 € / 4,6 % / 0,33 l

Sellainen kierrepallo tähän sokkopruuvin alkuun! Mietinkin tuoksutellessa että muut on varmaan IPAa mutta tämä on kyllä lager. Pisteet Alkon porukalle tästä kesäjäynästä. En maistanut tätä uusiksi.

Ei ole Suomen paras IPA eikä edes IPA.

Olut 2

Aika syvän kultainen väri. Tuoksu makeahko ja hedelmäinen, vähän pihkaakin. Maku on melko katkera, vähän hedelmäinen, vähän pihkainen. Humalaa riittää lopussa. Aivan kelvollinen IPA tämä on. Voi olla kotimainenkin.

Ostaisin

Oli: Kanavan Aava Belgian IPA 3.7/5.0 / 5,48 € / 6,0 % / 0,33 l

Tuttu tuote viime vuoden panimovierailulta. Silloinkin hyväksi todettu ja hyvähän tämä oli nytkin. Kanavan "talon maku" joka on tietynlainen viljainen puhtaus, löytyi heti uusintamaistolla kun tiesi mitä juo. Belgiestereitä tästä ei tahdo löytyä hyvällä tahdollakaan, mutta hyvä olut joka tapauksessa.

Ei Suomen paras IPA mutta ansaitsee olla keskustelussa mukana.

Olut 3

Vähän samea kultainen. Tuoksussa katkeruutta ja jekkumaisia yrttejä. Yrttisyys jatkuu epämiellyttävänä todella katkeran maun puolella. Vähän humalaa lopussa. Todella epämiellyttävä.

En ostaisi

Oli: Stadin Grapefruit IPA 2.8/5.0 / 4,68 € / 6,5 % / 0,33 l

Vaikka Stadin panimo ei aina maaliin osukaan niin kokeillaanpa tuoreesta uudelleen. Nyt kun juoma on vasta kaadettu ja toisaalta tiedän mitä se on, yrttisyys on tipotiessään ja sen tilalla on oikein miellyttävä verigreippi. Jotenkin tälle ei seisominen sopinut yhtään, mutta tuoreeltaan oikein hyvä tuote, joten vaihdetaan arvosanaksi takaisin vuonna 2020 annettu 3.5/5.0 ja Ostaisin.

Ei ole Suomen paras IPA mutta ihan hyvä maustettu pale ale.

Olut 4

Syvän kultainen väri. Tuoksu hieman makea ja hieman hedelmäinen. Katkeroakin hiipii tuoksun puolelle. Maku katkeran maltainen, vähän hedelmäinen ja pihkainen, humalaa lopussa. Kelvollinen katkeran pään IPA, mutta ei ihan ostamisen arvoinen.

En ostaisi

Oli: United Gypsies Get Hoppy West Coast IPA 3.3/5.0 / 7,0 % / 5,49 € / 0,33 l

Ei tämä uusintamaistollakaan oikein säväytä. Yllättävän vaisu UG:n tuotteeksi, heillä kun yleensä ongelmana on enemmän epätasaisuus kuin jonkinlainen jarruttelu. Tässäkin on kyllä IBUa viskattu 100:n edestä sisään. Ei ihan täysin tyylinmukainen West Coast ehkä.

Ei ole Suomen paras IPA


Olut 5

Samea keltainen. Tuoksu mehuhedelmää ja mallasta. Maku makea mutta myös katkera, mehukasta hedelmää, vähän alkoholia, humalaa lopussa. Aika hyvä, mutta saisi olla hieman raikkaampi kyllä. Vahvan pään NEIPA. Olisiko tässä joku pikavauhtia kyhätty "vahvat oluet" teema, kun tuskin kuitenkaan IPA toista kuuta putkeen (niinpä).

Ostaisin

Oli: Mallassepät Riptide West Coast Double IPA 3.7/5.0 / 8,5 % / 5,23 € / 0,33 l

Raikkaus löytyi kyllä uusintamaistolla kun sai tuoretta ja kylmää. Onhan tämä totutun mainio IPA tältä panimolta. Mutta miten ihmeessä tätä kehdataan West Coastiksi kutsua? Tyylikoulu käymättä. Ehkä pelkästään tuon klaffivirheen takia En ostaisi.

Ei kyllä ole Suomen paras IPA varsinkaan ilmoitetussa tyylissä.

Olut 6

Samea keltainen. Tuoksu melko heikko, hedelmäistä mallasta. Maku hieman hedelmäistä mallasta, vähän humalaa lopussa. Todella löysä ja mitäänsanomaton tuotos. Niin mieto maultaan (tuskin volteiltaan) että tulee mieleen lähinnä joku Lahden Erikois NEIPA Strong.

En ostaisi

Oli: Salama Tune In Tune Out 3.1/5.0 / 7,0 % / 6,07 € / 0,44 l

Juuh jaah. Vielä yhteistyö Frontaalin kanssa. Uusintamaistolla makua on vähän enemmän, mutta ei tämä kovin kummoinen ole silti. Nostetaan nyt himan pisteitä vaikka tasolle 3.3/5.0 mutta kauppaan jäisi edelleen.

Tällä panimolla olisi kyky tehdä Suomen paras IPA mutta tämä ei ole se.

Olut 7

Kirkas kultainen. Tuoksu hedelmäinen, vähän ehkä banaaninen. Maku makeaa hedelmää, mallasta, vähän humalaa. Kovin on tylsä ja tavanomainen. Haiskahti alkuun vehnältä, joten voisi olla white IPA, mutta ei kovin kummoinen, oli mikä vain.

En ostaisi

Oli: Maku Vallankumous NEDIPA 2.8/5.0 / 8,0 % / 4,48 € / 0,33 l

Tyylit eivät näköjään tänään tarkoita paljon mitään, kun ei tämä oikein NE-etuliitettä ansaitse. Uusintamaistollakin tuoksu jotenkin epämiellyttävän hikinen eikä maku paljoa pelasta. Tämän panimon taso on tuntunut hieman laskevan samaa tahtia tölkkien visuaalisen ilmeen kanssa.

Tämä panimo olisi ehkä joskus voinut tehdä Suomen parhaan IPAn, mutta ei enää. Eikä ole tässä tehnyt.


Toinen erä IPA-kisailua oli kyllä selkeästi sitä viime kerran ensimmäistä erää parempi, mutta vähän vaikea tästä on pointtia silti löytää. En ainakaan meinannut kunnioittaa tätä ajatusta laittamalla näitä enää mihinkään järjestykseen, kun edelleen hyvin pieni vähemmistö ansaitsee olla edes mainitun kysymyksen kohteena.

Heinäkuun erikoiserän kouluarvosana:

Aihe: 7-
Sisältö: 7-
Mielikuvitus: 5½
Kokonaisarvosana: 6+

Posted by at No comments:
Labels: , , , , , , , , , ,

24.6.24

Olutkohde: Japani

 

Japani ei ehkä ole se ilmeisin olutkohde, paitsi olutharrastajalle jolle jokainen uusi maa on mitä mainioin olutkohde. Kolmen viikon matkalla kieltämättä itsekin tuli nautittua mittavat määrät myös nihonshua, eli sakea ja lähisukulaisiaan, mutta tokihan oluttakin ehti nauttia hyvät määrät. Kasaan matkan tunnelmia tähän jollain sumealla järjestyksellä kaupungeittain.

なまビール


Alkuun kuitenkin sananen Japanin yleisimmästä oluesta, joka oli itsellenikin se selvästi useimmin juotu mallasjuoma matkalla, nimittäin otsikossakin mainittu "namabiiru". Kirjaimellisesti käännettynä termi tarkoittaa raakaa olutta, mutta käytännössä hanaolutta, ja sitä tavallisinta mahdollista. Kyseessä on siis joku Asahi/Kirin/Suntory variantti (näitä kaikkia on muuten kaupoissa melko monta versiota jotka eivät maultaan juuri eroa) ja lähes koskaan en tiennyt mitä näistä se oli, mutta ei ollut niin väliksikään. Izakaya-ruokien kanssa kaikki toimivat mainiosti. Joskus sentään minäkin jaksan olla nipottamatta siitä mitä lasiin tulee. Eipähän tarvinut kaivaa puhelinta arviota varten.

Tokio

Suurin, vaikkei ehkä kaunein, Tokio on luonnollisesti se pääkaupunki myös olutskenessä. Näin isossa kaupungissa on ihan kaikkea paljon, ja tähän ihan kaikkeen sisältyy myös käsityöolut. Päädyimme heti ensimmäisenä iltana izakayalta jatkoille Serverlandiin jossa tapasimme legendaarisen Hattori-sanin (tietäjät tietää). Lisäksi tuli käytyä mm. Ebisun Tap & Tumblerin omatoimihanoilla jossa sisään tullessa saa kortin joka laitetaan hanalaitteeseen ja lasketaan itse sopiva määrä olutta lasiin. Kortin lasku kuitataan sitten lähtiessä. Maino konsepti niin maisteluun kuin pitkien särpimiseenkin. Tokion lähettyvillä kävimme myös sympaattisella olutfestarilla, joka saa miinusta muovituopeista, mutta ei muuten juuri kalpene kotimaisille varianteille.









Takamatsu

Tokion jälkeen vuorossa oli Shikokun saaren toiseksi suurin kaupunki ja ehkä koko Japanin (ja siten maailman) udon-pääkaupunki Takamatsu. Hattori-san oli Takamatsusta kotoisin, joten saimme luonnollisesti kasan hyviä vinkkejä. Suosituksia jotka mieluusti jaan myös eteenpäin olivat ainakin Ohloy Brewingin taproom, しろすずめ／ビールルームとりかご, sekä hieman lähempänä sivistystä sijaitseva Taru taru. Nuudelipaikoista Baka ichidai ja izakayoista Mahoroba kannattaa käydä, mutta ei oluen takia. Takamatsussa huomasimme että sen lisäksi ettei Untappdin kartalla tee oikein mitään, myös googlehaku "craft beer" saattaa viedä muuten oikein mukavaan darts-baariin mutta muuta olutta sieltä ei saa kuin perus Asahia. Joten täällä mennään vahvasti "tietäjät tietää" meiningillä.



Osaka

Osaka on monissa piireissä hyvässä maineessa, eikä syyttä. Kaupunki on iso, mutta ei Tokion kokoinen, ja meininki on sitä myöten myös astetta rennompaa. Kääntöpuolena sitten googlen ohjeet eivät ole ihan yhtä timanttisia ja liikkuminen on muutenkin välillä haastavampaa, mutta ei sentään ylitsepääsemättömän vaikeaa. Tokion kohdalla jätin sanomatta, että koska jengiä on niin paljon, niiden parhaiden pienpanimoiden kama loppuu yleensä samantien. Tokiosta. Sen sijaan esimerkiksi Osakassa voi tehdä kuten me teimme, ja mennä loistavan West Coast Brewingin Dark Lab taproomiin jossa odottaa parikymmentä hanaa tuoretta WCB:tä eikä niitä tarvitse jonottaa. Craftia löytyy muutenkin Osakasta helposti, paljon, ja hyvää. Vähän niinkuin Tokiossa.



Kioto

Olimme kuulleet etukäteen, että Kioto on täynnä turisteja ja osin siksi myös hankala liikkua, koska julkinen liikenne on melko lailla bussien varassa ja ne bussit ovat käytäviä myöten täynnä. Vaikka tämä jälkimmäinen pitikin sitten turistipäivänä varsin hyvin paikkansa, oli Kiotossa hyviäkin puolia - myös olutharrastajalle. Lyhyehkön kävelymatkan päästä päärautatieasemalta löytyi kaksi laadukkaan oloista olutmestaa, joiden molempien laadun kävimme myös paikallisesti vahvistamassa: Craft House Kyoto ja Kyoto Beer Lab. Molempien asiakaskunta noin 90-95 % turisteja. Ensimmäinen oli hieman silotellumpi mutta valikoimaltaan laadukas, jälkimmäinen sitten juuri sellainen rosoinen craft-baari mitä toivoinkin löytäväni. Tiskin takana panimolaitteet joilla on tehty laaja ja kohtalaisen laadukas valikoima hanaan sekä caskiin. Pieni paikka oli toki helposti täynnä, mutta oli siellä meille vielä tilaa. Molemmista vaikutti saavan myös ruokaa, mutta se jäi tällä kertaa testaamatta.






Takayama

Kiotosta siirryimme (yhteen monista) "pikku-Kiotoon", Hida-vuorilla sijaitsevaan onsen-kaupunki Takayamaan. Tänne tultiin rauhallisemman meiningin ja onsenien perässä, mutta toki vähintään puolivaloilla etsittiin myös olutta. Ja kyllähän sitäkin löytyi, joskin parhaiten mieleen jäänyt paikka oli sakepanimo jossa maistiaisia sai itsepalveluhanoista suoraan mukiin. Parhaiten Takayaman olutmestoista jäi mieleen ainoassa kuvassa esitelty pieni mutta sympaattinen Moon Tap Beer. Tämän jälkeen kohteina olivat vain Fujinomya ja Chiba, joista ei mainitsemisen arvoisia paikkoja löytynyt, vaikka toki kävimmekin viimeisenä päivänä vielä Akihabarassa Hitachino Nestin erittäin sympaattisessa jokirantabaarissa.


Eri oluita tuli matkalla maistettua laskutavasta riippuen noin 116 kappaletta. Koska valikoima oli hieman eksoottisempi niin otetaan nyt viiden sijaan kymmenen parasta listalle. Yritin viimeiseen asti vältellä import-oluita, mutta Truthissa tuli yksi erinomainen jenkki juotua kun paikka oli kiva ja paikalliset hanat maistettu. Eurooppalaisiin en sentään sortunut.

Japani Top 10

1. Honjo Ginza Chocolate Barley Wine (Honjo, Saitama) 4.3/5, hana @ Fujimi Craft Beer, Tokyo
2. West Coast The Nemesis (++Double Chocolate Version) (Shizuoka, Shizuoka) 4.3/5, hana @ WCB Dark Lab, Osaka
3. West Coast The Guardian (Shizuoka, Shizuoka) 4.3/5, hana @ WCB Dark Lab, Osaka
4. West Coast Legendary Drop (Shizuoka, Shizuoka) 4.1/5, hana @ WCB Dark Lab, Osaka
5. Kunitachi Seasonal Pathways "Winter" (Kunitachi, Tokyo) 4.1/5, pullo @ Sake Shop Gotunda, Tokyo
6. Heretic / Moonlight Meadery Bloody Bee (Fairfield, CA, USA) 4.1/5, hana @ Brewpub Truth, Tokyo
7. West Coast Magical Finish (Shizuoka, Shizuoka) 4.1/5, hana @ WCB Dark Lab, Osaka
8. Hakkaisan Rydeen Beer Alt (Niigata, Niigata), 3.9/5, hana @ jossain päin Gotandaa, Tokyo
9. Shirosuzume Sensei (Takamatsu, Kagawa), 3.9/5, hana @ Torikage, Takamatsu
10. West Coast Escape (Shizuoka, Shizuoka), 3.9/5, hana @ WCB Dark Lab, Osaka

Jonkin tasoista yhden baarin ja panimon ylivoimaa, mutta kyllä Japanista kelpo olutta löytyy joka puolelta. Menkää kokeilemaan jos ette usko, ja kysykää jos jotain jäi tähän kirjoittamatta! Tälle vuodelle saattaa löytyä vielä toinenkin vähän eksoottisempi olutkohde...

Posted by at No comments:
Labels: , , , , , , , , , ,

18.6.24

Kesäkuun vakiovalikoiman uutuudet sokkona ja erikoiserä avoimena


 Tällä kertaa maisteltavana oli vakiovalikoiman uutuuksia sokkona ja edellispruuvin erikoiserä avoimena, ilmeisesti yksi olut oli edellisellä kerralla puuttunut vielä rivistä. En vilkuillut alkuun ollenkaan sinne erikoiserän suuntaan kun epäilytti olisiko siellä kenties niitä tuotteita joita yritän maistaa sokkona, mutta ei onneksi ollut. 

Olut 1

Kirkas vaaleahko kultainen, perusvaahto. Aika jyväistä mallasta tuoksussa ja maussa. Puhdas. Vähän humalaakin. Ihan hyvä, jos nyt hieman mauton peruslager. Miedommasta päästä selvästi, joten miksihän tämä Alkossa on?

En ostaisi

Oli: Crisp Lager 6-pack tölkki 2.9/5.0 / 0,0 % / 7,50 € / 1,98 l

Vai sellaista viekkautta, ehkä Suomen vanhin alkoholiton olut uusintamaistoon koska monipakkaus. No, tämähän ei kyllä huono ole kun en alkoholittomaksi huomannut. Uusintamaistolla se vierteisyys sieltä vähän pukkaa, mutta kieltämättä tätä on jääkaapissa lähes koko ajan koska tämä on aivan pätevä olut. Joten ostaisin kyllä, en vain Alkosta.

Olut 2

Kirkas kultainen tämäkin, vähän tummempi ja vähän enemmän vaahtoa mutta ei kumpaakaan merkittävästi. Tuoksu on varsin epämiellyttävä, lähinnä pistävää vihannesta. Maku jatkaa samoilla linjoilla. Lopussa vähän humalaa, mutta on tämä kyllä rehellisesti pahaa. Varmaan tämä on kotimainen pienpanimolager, kun laatu ei ole alkuunkaan kunnossa.

En ostaisi, enkä joisi vaikka ilmaiseksi saisin

Oli: Espoon oma panimo Suomipop Festaribisse 1.6/5.0 / 5,0 % / 4,29 € / 0,44 l

On sitten vielä hinnallakin pilattu kaiken muun lisäksi (eikä ole lager). No jos haluaa saada autenttisen festaritunnelman koko viikonlopun leirintäalueella teltassa muhineesta oluesta mutta niin että se paha maku on intensiivisempi että usean sellaisen sijaan tarvitsee juoda vain yksi, niin tässähän sinulle olis sellainen. 

Olut 3

Hieman samea ruskea, vaahtokin rusehtava. Tuoksussa kevyesti paahteista mallasta ja karamellia. Maussa myös kevyen paahteista mallasta, karamellia, humalaa. Ihan kohtalaisen paljonkin sitä peräkärriä. Ei järin kiinnostava, mutta aivan kunnossa tämä ainakin on. Veikkaan jotain tummaa eurolageria. Tusinatavaraa.

En ostaisi

Oli: Mallaskoski Baijermaijer Bock 3.1/5.0 / 6,5 % / 3,58 € / 0,44 l

Veikkaus sinänsä oikein. Pieni naurahdus pääsee kun vertaa hintaa edelliseen. Tässähän ei siis ole mitään vikaa. Kannattaa ostaa jos tämä tyyli toimii.

Olut 4

Sameaa keltaista, tuoksussa hedelmämehua ja mallasta. Pätevän oloinen sumukalja. Paitsi maku jää kyllä kovin kuivaksi ja ohueksi. Ihan hyvä kesäolut, mutta pieni pettymys kuitenkin tuoksun nostattamien odotusten jälkeen. Olisiko jonkun ison panimon "hatsy" kun on niin keskinkertainen tapaus lopulta?

En ostaisi

Oli: North Brewing Invisible Cities Hazy IPA 3.3/5.0 / 6,7 % / 4,97 € / 0,44 l

No joo, ei kovin ison panimon toki. Northilta on yleensä tullut hyvää kamaa, tämä vain meni tällä kertaa omalla listalla sinne heikompaan päähän. Tai ehkä hetki oli vain huono. Ei mitään isompaa vikaa, ei vain nyt iskenyt.

Olut 5

Vähän ruskeaan taittava oranssi, samea. Kevyen mehuinen tuoksu. Maussa mehuisaa mallasta ja peräkärry perässä. Ihan hyvä, mutta jotenkin vanhalle vaikuttaa kun terää ei ole mitenkään päin. Voisiko olla joku jenkkineipa joka ehtinyt ikääntymään ja/tai hapettumaan?

En ostaisi

Oli: Mallaskoski Double Hopnosis Double IPA 3.1/5.0 / 7,5 % / 4,72 € / 0,44 l

Onhan Seinäjoki kaukana, mutta että näin kaukana?

Olut 6

Kirkas kuparinen. Tuoksu vahvasti savukinkkua, viittaa Bambergiin. Maku ohuehko ja katkerahko. Kyllä siellä sitä savukinkkuakin ennen humalan loppupuraisua on, mutta kovin vähän. Ihan hyvä, vaikka minun makuuni ohuen puoleinen. Ei kai tämä Schlenkerla sentään ole kun on näin ohut?

En ostaisi

Oli: Aecht Schlenkerla Weichsel Red Lager 3.6/5.0 / 4,6 % / 3,99 € / 0,5 l

Vielä mitä! Ensimmäinen maistamani rotbier, enkä edes tiennyt että se tapahtui. Kyllähän tätä varmaan on sittenkin pakko ostaa että saa vielä kerran maistaa ajatuksen kanssa.

Olut 7

Samea pinkkiin taittava oranssi kestävällä mutta matalalla vaahdolla. Tuoksussa hapanta mallasta ja vadelmaa, ehkä lakritsia? Maku samoilla linjoilla, olen kyllä edelleen tästä hennon lakritsin maistavinani. Ei kuitenkaan riittävän intensiivinen ollakseen CoolHead, vaikka onkin todennäköisesti kotimainen. Aivan hyvä.

Ostaisin

Oli: Mallaskoski Foxy Gose Sour Ale 3.5/5.0 / 4,0 % / 3,99 € / 0,44 l

Seinäjoella on oltu ahkerana keväällä. Ja se marja oli pihlajanmarja mikä ehkä hämäsi sitten sinne lakritsin suuntaan.

Olut 8

Täysin läpinäkymätön kirkkaan punainen, ei juuri vaahtoa. Tuoksu on hapan ja myös hieman tallinen. Maku puhtaamman ja reilumman hapan, mukana marjoja kuten tuoksussakin. Aika hyvä oikeastaan, vaikka tuoksu ei vakuuttanut. Ei varmaan kuitenkaan kotimainen ole tämä?

Ostaisin

Oli: Omnipollo Fruit World Famous Raspberry Pie 3.5/5.0 / 6,0 % / 6,79 € / 0,33 l

Ns. Omnipollohinnat, eli tuskin tulee sitten kuitenkaan ostettua kun ei tämä nyt niin hyvää ole Ei ne yleensä ole.

Tässä vaiheessa käyn hakemassa listan maistetuista oluista ja ihmettelen hetken kun listalla on yhdeksän tuotetta. Ja niinhän tuossa on hyllyssäkin. Vertailen värejä valokuvista ja totean maistaneeni alkuun ensimmäiset neljä ja sitten viimeiset neljä, eli keskimmäinen jäi välistä. Luulen katsoneeni vielä listasta vahingossa että kyseessä on Mallaskosken Double Hopnosis joten sellaisella pienellä ennakkoluulolla tai -odotuksella tämä on maistettu. Maistoin samalla myös sen ykkösen uusiksi, se on kuvassa vasemmalla.

Olut 9 (eli 5)


Sameaa keltaista tämäkin. Tuoksu hyvin voimakas, hedelmämehua, vähän mutta vain vähän ylikypsää. Maku myös voimakkaan mehuisa ja hieman makea, vähän alkoholinen. Humalaa lopussa. Makean ja vahvan puolelle mennään, mutta ei liikaa. Hienosti tasapainossa kuitenkin. Erittäin hyvä. Luulen Mallaskoskeksi ja yllätyn positiivisesti laadusta.

Ostaisin

Oli: Moersleutel Sabro x7, 4.1/5.0 / 8,5 % / 6,98 € / 0,44 l

Moersleutelilta tällainen olut on vähän vähemmän yllättävä. Hintakin on tietty sen mukainen. Saattaa tämä vaikka joskus mukaan tarttuakin, on aivan pätevä tuote ainakin tässä vaiheessa elinkaartaan.

Alkuun tuntui ettei näistä oikein positiivisia löytynyt, mutta kyllä ainakin Moersleutel, Schlenkerla ja Foxy Gose on sellaisen puolelle laskettava. Eli ihan ok saldo, vaikka pari ensimmäistä meinasivatkin vähän masentaa.

Erikoiserä: Suomen paras IPA?


No nyt on raflaavasti nimetty erikoiserä, etenkin kun näette mitä on tarjolla.


Maku Härkönen papuNEIPA (tölkki)

Olisikohan Suomen paras IPA härkäpavusta tehty kokeellinen NEIPA? Pidän näiden Härkösten ajatuksesta, vaikka tuotteet eivät olekaan kummoisia toistaiseksi olleet. Tämä on aika tavanomaisen samea oranssi. Tuoksu mehumallasta. Maku yllättävän katkera, hieman mehuisa mallas. Mutta on tässä vihannestakin. Enkä usko että johtuu pavuista varsinaisesti, vaan prosessista yleisesti, eikä se ole tämän osalta kunnossa. Huonoin tähän mennessä.

3.3/5.0 / 6,5 % / 3,98 € / 0,33 l

Ei ole paras IPA

Teerenpeli Notkea NIPA (pullo)

Olisikohan se paras IPA sitten yhden Suomen tylsimmistä pienpanimoista kymmenen vuotta vanha tuotos? Kirkas oranssi. Tuoksu hieman hedelmäinen. Maku myös hieman hedelmäinen, reilusti humaloitu. Ja samalla kovin tylsä, pahvinen jopa. Humalat edellä, mutta aivan väärällä tavalla. Tämä oli vielä huonompi kuin odotin, koska odotin saavani puhdasta ja tylsää, mutta sain puhdasta ja pahaa. Edellistäkin huonompi.

2.7/5.0 / 6,6 % / 4,97 € / 0,33 l

Vielä vähemmän on paras IPA

Vakka-Suomen Enigma West Coast IPA (tölkki)

Entä voisiko se olla nurin menneen panimon brändillä varsin keskinkertaisen IPA-panimon panema nolla kertaa vakuuttaneen Enigma-sarjan tuotos? Sameahko kultainen, vaahtoa on. Hieman hedelmäinne, ehkä jopa vesimeloninen tuoksu. Maku samaa linjaa, vähän humalaa. Vähän omituinen. Ihan ok, mutta ei tämä oikein mitenkään päin west coast IPA ole. Silti paras tähän asti, koska puhdas ja ei paha.

3.1/5.0 / 6,5 % / 4,98 € / 0,44 l

Ei ole hyvin asiat jos tämä on paras IPA, vaikka onkin tähän asti paras

Suomenlinnan Kealakekua (tölkki)

Voisiko se paras IPA sitten olla hyvin perinteisiä oluita pääasiassa tekevän perinteikkään panimon ilmestyessään varsin moderni IPA? No oikeastaan voisi. Tämähän oli ilmestyessään jokseenkin Suomen paras IPA. Mutta se oli aikana ennen kuin jotakuinkin yksikään nykypäivän parhaista IPA-panimoista oli toiminnassa. Ja missäs ne Olarit, Tujut ja Salamat muuten ovat tästä sarjasta? Itse olut on keltainen, samea, tuoksuu hedelmämehulta. Maku katkera ja kuiva, mutta sopivan mehuisa peräkärrin kanssa. Aivan kelvollinen olut tämä on edelleen, vaikka aika onkin tästä jonkin verran ajanut ohi. Mutta aivan heittämällä eri tasoa kuin edelliset kolme.

3.7/5.0 / 6,5 % / 5,49 € / 0,5 l

No ei ole tämäkään suomen paras IPA vaikka aivan hyvä IPA onkin


Hiisi Homunculus Lupus IPA (pullo)

Voisiko se sitten olla Hiisin varsin laadukas tupla-IPA viritys, joka muuten jostain syystä "kilpailee" tässä neljää yhtä vahvaa olutta vastaan 1,5 %-yksikön etumatkalla? Kirkas meripihkan värinen. Tuoksu katkeraa mallasta ja pihkaa. Maku katkeraa mallasta, pihkaa, hieman hedelmää, reilusti humalaa. Saisiko joku sinne Vakka-Suomen panimolle yhden tällaisen merkkipaaluksi kun yrittävät seuraavan kerran tehdä West Coast IPAa kun tässä olisi sellainen. Odotetun hyvä ja suht lähellä tämän maan west coastien kärkeä, vaikka ei siinäkään kyllä ihan paras.

4.1/5.0 / 8,0 % / 5,29 € / 0,33 l

Tämän sarjan ylivoimaisesti paras, mutta ei silti kuitenkaan Suomen paras IPA

Olihan tässä mentykin vähän aikaa ihan kelvollisilla erikoiserillä. Joku kesähessuko tämän on raapinut kasaan vai eikö panimoilla ollut muuta varastoissa jäljellä vaikka kesä on vasta alussa?

Posted by at No comments:
Labels: , , , , , , , , , , , , , , , ,
Subscribe to: Posts (Atom)